Russutirussuti. Koita tässä nyt sitten blogia pitää, kun kone menee huomenna huoltoon, enkä uskalla ladata mitään uusia kuvia... ei ole mitään hajua, onko kyseessä iso vika vai pienempi. voih.
Ärsyttää lähinnä. Yleensä koitan pitää "fiksua ja positiivista" linjaa, mutta nyt pitää vähän russuttaa.
- Kaikki mikä tulee kirpputorilta ei ole vintagea: tähän törmää jatkuvasti, erityisesti muotiblogeja lueskellessa. Simppeli vinkki on, että vintagea ovat vuoden 1969 ja sitä aiemmat jutut. Sen jälkeiset asiat ovat retroa. Oikein vanhoissa jutuissa onkin sitten jo antiikkiarvo. Kirpputorikamalle hyvä nimitys on myös ihan pelkkä "second-hand" koska kirpputorilta haalittu kama on pitkälti käytettyä, ja arvo saattaa olla lähinnä vain esteettinen. Mikäli ei ole varma, että mitä vuosikymmentä kyseinen rätti on, kannattaa tutustua muodin historiaan. Suoranaisesti joskus raivostuttaa, että kirpputorilta tai nettihuutokaupoista revitään kamaa, joka ei ole vintagea nähnytkään ja sitten kuulutetaan sitä joka ikisessä kääntessä. Shame on you, sanon minä. Vielä törkeämpää on myydä vanhaa tavaraa "vintage"-lisänimellä ja hinnalla. Asia erikseen on "vintage-henkinen" tai "vintage-kopio".
- Jos syö liikaa suklaata niin ei ihme jos perse leviää. Tämä on lähinnä muistutus itselle. Tässäpä hauska paradoksi, kun deittailee tyyppiä, joka vihjailee, että voisin käydä salilla, mutta samalla ite kantaa suklaata nenän eteen harva se päivä.
- Suomen huippumalli haussa -ohjelma: Olen koko ajan miettinyt " I hate Marje" -kerhon perustamista. Toisaalta suokoon jännittävän näköiselle tyttöselle ylimielisyys anteeksi hänen nuoren ikänsä vuoksi. Vuosia lisää ja vähän "elämänkoulua" niin kyllä se siitä vielä pehmenee. Ja sanon tämän ihan vain omasta kokemuksesta. Olen kääntämässä kelkkaa Anin suhteen, koska tyyppi vaikuttaa hyvällä tavalla kreisiltä sekoboltsilta, joka näyttää kuvissa yllättävän hyvältä. Plussaa jakson tuomaroinnissa nähdyistä domina-kengistä. Lisäksi tyttö vaikuttaa yllätävän fiksulta ja juonikkaalta, mikä saattaa olla alalla eduksi. Miinusta itkeville tyttösille, jotka ruikuttavat puhelimessa poikaystävien perään - argh. Jos se poikaystävä oikeasti rakastaa, niin kyllä se siellä jaksaa oottaa sen aikaa, että toinen saa nauttia once-in-a-lifetime -kokemuksesta, josta kenties saattaa avautua kansainvälinen ura! Toisaalta koitan kovasti ymmärtää ja suhteuttaa siihen, että tytöt ovat nuoria ja herkässä iässä. Terveisin nimimerkillä "ikää myöden pehmentynyt, naisellistunut ja hieman viisastunut".
- Nahkalaukut: onhan se niin, että hyvä nahkalaukku on parempi, kuin kahdeksan tekonahkaista. Kun kukkarossa on matti pysyvästi, ei nahkalaukusta voi kun haaveilla ja koittaa elää niiden tekonahkaisten kanssa.
- Hyvät kengät: päätin, että jos rikastun, ostan kyllä sen verran hyvät kengät, ettei tarvitse nilkuttaa itku silmässä kotiin, kun jalat on rakoilla huonoista kengistä.
Russutirussuti vielä siitäkin syystä, että lupasin kaverilleni tekeväni ostolakon. Tämä koskee kaikkea turhaa ostelua - oikeastaan en saa ostaa mitään. Ei vaatteita, kenkiä, koruja, laukkuja, lehtiä... ei mitään kivaa. Koitin tehdä optiota sähkönsiniselle laukulle, jos löydän sellaisen kirpparilta. Ei taida onnistua. Onneksi on paljon kankaita ja toisaalta kaappi täynnä kamaa jo ennestään.
5.5.2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti