Koti-ikävää ja kirbeilyä

Laskin, että olen ollut tässä kuussa vain kolme kokonaista päivää kotona Helsingissä ja sitä myöden iski koti-ikävä. Aionkin pian palata takaisin omaan kotiin. Maalla on ihan jees ja varsinkin kun olen kunnostautunut puukäsitöissä, mutta nyt alkaa jo riittää taas tältä erää. Lisäksi kissoista on paljastunut hirveän aggressiivisia puolia: kaupungissa ne ovat rauhallisia, hiljaisia ja katselevat lähinnä ikkunasta tai nukkuvat. Maalla ne juoksevat rallia, kerjäävät, varastelevat ruokaa, huutavat, kiipeilevät, raapivat seiniä ja ovenpieliä ja käpälöivät ikkunoita.
Ei hyvä.
Me kaipaamme kaupunkiin.

Kävin tänään kirpputorilla ja tein muutaman hyvän löydön. Oikeastaan olisin tehnyt paljon hyviä löytöjä, mutta yritin toimia järkevästi. Vaikka aito 1980-lukulainen kultakuvioinen iltapuku olisikin törkeän hieno, tiedän, ettei sille tule käyttöä. Ja kulahtanut, järkyttävän ruma lepakkohihainen pandakuvioinen neule (pandojen silmien paikoilla oli vihreät strassit!!!) oli niin törkeä, mutta 4€ on siitä liikaa. Rokokoo-aiheinen seinälautanen on ihan suloinen, mutta turha. Kamee-koristeltu peltinen suklaarasia oli hieno sekin, mutta 5€, kiitos ei.
Oikeastaan vain yksi juttu jäi oikeasti harmittamaan: tekonahkainen aasi-hahmo, joka on tuotu matkamuistona Kreetalta joskus 1960- tai 1970-luvulla. Se oli niin hauska, vaikkakin aivan turha, mutta hauska ja sympaattisen näköinen kaveri!
Minulla on muuten hirveä fiksaatio vanhoihin matkamuistoihin.