7.8.2009

She's not like me, but nobody is like her

Madonnaaaaaaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Eilisestä tuli pitkä päivä: ehkä kolmen tunnin yöunet, jonka jälkeen mummon synttäreiden valmisteluja - kunnes vieraita alkoi tulvia. Pienimuotoinen kaoottisuus, väsymys, kuumuus ja paha olo ja olin varma, että tästä illasta ei tule yhtään mitään. KeKsken juhlien feidasin sitten junaan ja Helsinkiin ja pääsin Jätkäsaareen asti. Löysin kaverit ja sitten odoteltiin - ensin sisällepääsyä, sitten itse keikan alkamista. Paul Oakenfeld oli hyvä lämppäri, mutta oikeat bileet alkoivat Madonnan myötä. Omia kuvia minulla ei keikalta valitettavasti ole - kamera jäi porukoiden luokse kaikessa kiireessä. Ehkä hyvä näin, keskityin itse keikkaan.



On vaikeaa kuvailla omia fiiliksiä. Keikka oli paras näkemäni, ja se oli myös samalla paras näkemäni show kaikkine videoineen, väreineen, valoineen, tanssimuuvsseineen - mutta samalla myös parhaat bileet joissa olen ollut. Koko ajan teki mieli tanssia, heilua, hytkyä, vaikka päätä särki, oksetti ja jalkoihin sattui. Olimme C-katsomossa, lähellä B:n ja C:n välistä aitaa ja seurasin keikkaa screeniltä ja hetkittäin näin myös lavalla riekkuvan blondin. Ympärillä oli tiukka muuri ihmisiä, mutta fiilis oli mahtava - ihmiset tanssivat, lauloivat, hyppivät, huusivat. En ollut nähnyt Sticky & sweet -kiertuevideoita, enkä tiennyt biisilistaa, joten kaikki tuli vastaan uutena ja ihmeellisenä. Ehkä ylipäätään se, että en ollut ehtinyt keskittymään itse keikan odottamiseen, kun koko ajan on ollut kaikkea muuta ajateltavaa - ehdinkö paikalle, löydänkö kaverit, näenkö yhtään mitään jne. Odotukset olivat alhaalla ja tilanne kääntyi päinvastaiseksi, kun olin vain niin ihmeissäni kaikesta.




Itse keikassa pidin eniten sen tanssillisuudesta ja visuaalisuudesta. Madonna on artistina ja esiintyjänä MAGEE, ja kaikki "ei se ottanu tarpeeks kontaktia" yleisöön kommentit menevät itselläni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sanoisin, että Madonna on "kova muija": esiintyjä ja artisti, ikoni ja idoli. Okei, naamassa havaittavissa turhaa kireyttä, mutta pidän Madonnassa siitä, että hän tekee mitä haluaa, on sitä mitä haluaa olla ja nauttii siitä mitä tekee - ja tekee sen täysillä. Ja sen näki keikalla, muija veti tuhatta ja sataa ja energiaa riitti.

Kävin vilkaisemassa keskustelua Iltasanomien nettikeskustelussa. "Oliko Madonnan konsertti elämänsi upein kokemus?" Itse sanoisin, että ei, mutta hieno kokemus kaikenkaikkiaan. Kaikki se valitus ja ruikutus kyseisessä keskustelussa, itse en valitettavasti voi samaistua, vaikka toki kritiikkiä saa esittää. Ikävää, jos joku ei pystynyt nauttimaan keikasta, ei pitänyt musiikista, ei kuullut vanhoja suosikkibiisejä, ei tuntenut saavansa tarpeeksi kontaktia artistista, ei nähnyt mitään. Toki olisin itsekin halunnut nähdä keikan samalla tavoin kuin esimerkiksi näissä Kari Kuukan Iltalehden kuvissa, mutta nautin siitä mitä sain tai näin :) Sitä paitsi takanani oli sokea nainen, joka ilmeisesti oli kiertänyt useampiakin Madonnan konsertteja, ja joka jää paljon siitä kaikesta visuaalisuudesta paitsi, mutta nauttii musiikista. Ja ikävää, jos jollekulle jäi sellainen fiilis, että olisi kannattanut jäädä kotiin ja katsoa vastaava homma telkkarista. On ikävää, jos joku ei nauttinut konsertista niin paljon kuin minä, olen oikeasti pahoillani. Kaikista epämukavista häiriötekijöistä huolimatta raahauduin kotiin, suihkuun ja sänkyyn, jossa sain ilmeisesti jonkun näkymättömän nuijanukutuksen :)
Omia suosikkeja olivat mm. She's not like me (Madonnalla mahtavat valkoiset sydänlasit päässä) ja vika biisi Give it to me, ja juurikin niiden visuaalisuuden takia. Lattarimuusikot olivat myös mahtavia. Ja ne hyvännäköiset tanssijat! Ja vielä pitää kerrata, rakastin niitä kaikkia kirkkaita neonvärejä, joita tulvi screeniltä ja valoista. Sticky and sweet! Jos kaikki olisi ollut täydellistä, Madonnaa olisi tullut fiittaamaan esmes Justin tai Pharrel tai Timba. Ja näinä aikoina, jolloin yhteisöllisyyden tunnetta pyritään hakemaan uusista paikoista, kiitän vielä omia kavereitani hyvästä seurasta ja kaikkia niitä ympärillä olleita hymynaamoja, oli mahtavaa että saatiin jakaa tämä kokemus!
kuvat Kari Kuukka Iltalehti

3 kommenttia:

Nooruska kirjoitti...

Nyt kun tän luin niin ois pitänyt olla siellä! Ihanaa, että oli noin ihanaa ja iltahan oli ilmojenkin puolesta todella upea.

W kirjoitti...

Mä tykkäsin Dress you upista...herranjumala se oli hyvä! Ihana nainen kaiken kaikkiaan <3

Heidi kirjoitti...

Nooruska: Niinpä, ilma oli mahtava ja oon tosi tyytyväinen, koska satku on itselle tosi iso raha ja koin saaneeni rahalle täyttä vastinetta. Ja olihan se toiveiden täyttymys :)
W: Aivan. Jos aiemmin olen vain kovasti tykännyt Madonnasta, niin tämän jälkeen rakastan!!!