Täällä on viimeiset pari päivää näyttänyt tältä:
Tässä kohtaa voisin huokaista syvään.
HUOH.
Mutta kuvissa näkyy oleellinen välineistö: sakset, kaavoja, silputtua kaavapaperia, neulatyyny, kankaanpaloja, metriviivotin, kaavapyörä, jäljennöspaperia, liimaa, mittanauha, kynä ja oleellisista oleellisin: RATKOJA.
Täytyy kyllä sanoa, että on myös parina päivänä tullut vedettyä niin megalomaaniset raivarit, ettei mitään rajaa. Joskus ei vaan onnistu, ei niin yhtään. Kamalinta on tehdä mekkoa itselle, koska samaan mekkoraivariin voi vetää ulkonäkökriisityksen ja itkeä dramaattisesti sitä, kuinka on ihmisenä täysin epäonnistunut ja turha, koska se työn alla oleva mekkoyksilö ei näytä hyvältä päällä. Tuntuu, että kaikki on pilalla, mennyttä, lopussa... kunnes rauhoittuu ja tajuaa, että peli ei ehkä sittenkään ole vielä menetetty.
Kuvissa näkyvät kangaspalat on nyt siivottu talteen ja puolivalmis tummansininen satiini-sifonki kaunotar on laitettu sivuun odottamaan jotain muuta juhlaa, jota varten se sitten viimeistellään valmiiksi. Sen aika ei selkeästi ollut vielä. Onneksi kangaskaupasta löytyi minibudjetista huolimatta uusia kankaita uutta mekkoa varten.
EDIT: Note to self: vastaavien tilanteiden välttämiseksi muista, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja sen lisäksi kaavoituksen tärkeys! Joskus voisi olla myös aiheellista tehdä proto, jos muistat mikä se on.
Lopuksi vielä syy siihen, miksi ompelukoneen lamppu ei ole toiminut enää aikoihin.
Ompelukonevalmistaja ei nähtävästi ole ottanut huomioon, että raskastekoinen kissakaveri voisi tykätä istua koneen päällä, koska siitä on mukava katsella maisemia.
3 kommenttia:
Tuo tavaroiden sekamelska on niin tuttu näky! :D Ja sitten ei kuitenkaan löydä niitä saksia, vaikka ne oli juuri äsken nenän edessä.. hmph. Mutta jaksamisia työskentelyyn! :)
Onkohan munkin ompelukoneesta hajonnut lamppu samasta syystä. O_o Ihmettelin kun ne kestää niin vähän aikaa, enkä ole jaksanut edellisen hajottua edes hankkia uutta. Kissojen lemppari kyyläyspaikka onkin juuri ompelukoneen päällä.
sohwi: saksiongelman olen ratkaissut sillä, että saksia on monet ja niitä on ripoteltu vähän joka paikkaa... näin ollen jos yhdet häviää, voin hakea toiset :) ja lopulta sotkun alta löytyy monet :D Sama pätee ratkojaan, joka on yleensä myös kateissa eli ratkojiakin on ainakin kaksi, jos ei kolmekin.
Anonyymi: Jaa-a.. jos kyseistä hommaa tapahtuu, niin saattaa olla yksi syy. Omassa koneessa on selkeästi joku kosketusvika, lamput eivät varsinaisesti pala, vaan eivät siis enää toimi ollenkaan. Omista kissoista Ninni ei kyseistä asiaa juuri harrasta, ompelukoneen päältä kyyläys on Saimin bravuuri.
Lähetä kommentti