Omalla kohdallani tämä marraskuu on kuitenkin ollut, voisinko jopa sanoa, varsin suotuisa. Mutta kaipaan valoa. Kotona on pimeää ja ulkona on vielä pimeämpää.
Tänään ajattelin, että jos oikein pinnistää, voi kuvitella ettei olekaan marraskuinen iltapäivä vaan myöhäinen kesäilta. Ainakin aurinko paistaa yhtä matalalta.
Marraskuinen auringonpaiste on äärimmäisen ilahduttavaa, mutta sille tulee ahneeksi: päivä päivältä pimeys tuntuu tulevan aiemmin. Valo ja varjo luovat upean voimakkaita kontrasteja toisiinsa ja tuntuvat muuttuvan pienessä hetkessä.
Pian se on ohi, marraskuu. Huomasin eilen ajattelevani
"Tulis jo lunta. Haluan herätä aikaisin aamulla lumiauran kolahduksiin".
3 kommenttia:
Voi miten kauniita kuvia olet ottanut!!! (=
Voi miten kauniita kuvia olet ottanut!! (=
Kiitos :) Yritin tuoda esille valoläikkiä ja valon ja varjon kontrasteja, olivat niin jännän näköisiä.
Lähetä kommentti