Vaatteet, vaatteet on mun aatteet

Eilen torstaina on vietettiin Vaatevallankumousta. Aihe on tärkeä. Vaatesuunnittelijana tuntuu monesti tuskaiselta, että asia joka antaa ihan älyttömän paljon iloa ja inspiraatiota, on samalla myös pohjatonta ahdistusta ja suruakin aiheuttavaa. Mitä järkeä tähän maailmaan on enää tuottaa mitään uutta? Suunnittelijana haluankin panostaa enemmän designiin ja siihen, että vaate saavuttaisi arvonsa myös käyttäjälleen. 
 
Vaateteollisuus on ihan valtavan suuri koneisto. On selvää, että työntekijöiden työolosuhteita köyhissä maissa (kuten Bangladesh) on parannettava. Kulutustottumuksia on myös parannettava. Ongelmia on useita, eikä niihin ole heti-nyt-valmiita ratkaisuja, mutta monia eri tapoja vaikuttaa kuitenkin on. Helpointa on varmasti pohtia omaa kulutustottumustaan ja miettiä, olisiko siinä jotain parannettavaa. Ostaisinko vähemmän ja vähän laadukkaampaa - vai jättäisinkö kokonaan ostamatta ja yrittäisin pärjätä jonkun aikaa jo olemassa olevilla vaatteilla? Säästäisinkö jonkin aikaa ja sijoittaisin myöhemmin vaikkapa kotimaiseen designiin?

Itse koen olevani tätä nykyä aika maltillinen kuluttaja, mutta toisaalta epäsäännölliset tulot ovat myös ohjailleet sitä, että minulla ei vain ole niin paljon rahaa laittaa vaatteisiin. Joudun miettimään ostoksia ja hankkimaan lähinnä tarpeeseen. Yritän hankkia monikäyttöisiä ja pitkäikäisiä vaatteita. Vaatteiden huoltaminen on myös tärkeää ja ylipäätään yritän luoda vaatteisiini tunnesiteitä ja sitoumuksia.Tässä muutama, hyväksi havaitsemani juttu...

* Kotona käytän kotivaatteita, säästän näin "parempia vaatteita" kodin ulkopuoliseen käyttöön.
* Käytän hyväksi havaittuja asukokonaisuuksia uudelleen. Käytän välillä samaa asukokonaisuutta useampana päivänä viikossa.
* Korjaan rikki menneet vaatteet. Korjaan esimerkiksi legginsit ja housut moneen kertaan. Mikäli tuntuu siltä, että vaatteeseen ei enää kannata "haaskata" uutta matskua (esim. uutta housunvetoketjua) saatan käyttää rikkinäisiä housuja pitkien yläosien kanssa, kunnes niistä on ihan vain pakko luopua.
* Uudistan vaatteita.
* Käytän vaatteet loppuun. Monesti tämä tarkoittaa sitä, että käytän samoja vaatteita vuosia. Toisaalta tykkään monista vaatteistani pitkään, vuodesta toiseen. Nuhjaantuneita vaatteita voi ihan hyvin käyttää kotona tai sitten vien niitä porukoiden luokse maalle ja käytän niitä siellä.
* Käytän "kausivaatteita". Kesän kynnyksellä otan kesämekot taas käyttöön, syksyllä pakkaan ne pois ja tuon neuleet takaisin.
* Minulla on tiettyjä "juhlavaatteita" juhlia ja bileitä varten.
* Omistan luottovaatteita, sellaisia joihin voin pukeutua ja tietää, että no, tää on jo niin nähty, mutta silti kiva.
* Yritän aina välillä miettiä, olisiko joku vaate, joka helpottaisi vaatekaapin toimivuutta, tyyliin musta hame, musta pitkähihainen trikoopaita, mustat housut jne. Tykkään väreistä ja näiden mustien yhdistävien vaatteiden hankkiminen helpottaa kummasti.
* En hamstraa. En harrasta "Tää on kiva paita, ostan sen kaikissa eri sävyissä" tai "Tää on ihana paita, ostan toisen samanlaisen sen tilalle, jos tää eka menee vaikka rikki" -ajattelutapoja. Jos tykkään jostain paidasta mustana, se ei välttämättä tuotakaan samaa iloa harmaana ja päädyn silti aina käyttämään sitä mustaa. Jos lempparipaitani menisi rikki, korjaisin sen - miksi roikuttaisin kaapissani jotain, mitä en käytä, ihan vain "kaiken varalta"? On jännempää elää living on the edge - sitten kun aika vaatteesta jättää, on vuorossa jotain ihan muuta.
* Harkitsen uusia hankintoja. Kysyn itseltäni, onko tämä niin ihana vaate, että haluan pukeutua siihen heti? Missä käytän tätä? Minkä kanssa tämä sopii? Kirppiksiltä voi hankkia myös hyviä ja simppeleitä käyttövaatteita, kuten mustia perushousuja, joita on helppo esim. kaventaa lahkeista. 
* Hyväksyn sen, että virhearviointeja tulee aina välillä, kaikesta huolimatta, mutta ilokseni vuosi vuodelta aina vähemmän.