28.12.2008

Tapanintansseja ja salaisia projekteja

Hiljaiselo blogissa jatkuu, olen yhä lomailemassa ja pidäyttäydyn hieman irrallaan netistä.

Tapaninpäivänä matkasin iltasella Tampereelle ja kävimme kaveriporukalla yöelämässä. Oli piristävää, vaikka aluksi uushelsinkiläiset olivat Tampereen railakkaassa menossa niskat jäykkinä. Iloksemme totesimme, että "tampereen taalerin" kurssi oli edullinen ja hyödynsimme edullisia tarjouksia baaritiskillä. Lopulta päädyimme paikkaan, jonka nimi oli Gloria. Pitkästä aikaa tunsi itsensä todella nuoreksi :D Joo-o, hauskaa oli.
Majapaikkamme oli muuten todella hyvillä mestoilla ja parvekkeelta näkyvät maisemat ensiluokkaiset. Ehkä saan jossain vaiheessa kuvamateriaalia. Eilen päivällä jalkauduin sitten Koskikeskukseen ja hieman kaupungille, mutta ilo loppui lyhyeen kun iski väsymysmasennusdarra ja halusin vain pois :( shoppailuinto hiipui ja ostin vain jenkki-Voguen,
jumankekka noi lehdet on kalliita!



Asiasta rasioihin: piti tulla nettiin katsomaan edellinen jakso "Muodin huipulle"-ohjelmasta, thanks to netti-tv. Tänään tulee muuten myös Narnia! Jeeeeeee. Narnia jeeeee! Ja tässä myös piti hieman googlettaa kuvia tulevaa projektia varten:





Ihminen tarvitsee projekteja ja tämä seuraava liittyy (yllättäen) marokkolaiseen kuviointimaailmaan, puutöihin ja kissoihin. Mikäli se onnistuu, esittelen tulokset myöhemmin. Mikäli ei, vaikenen iäksi tästä projektistä :D Iskä on tosin luvannut avustaa.
Nyt matkaan Muodin huipulle!

26.12.2008

Strike a pose

No ei mitään valioyksilöitä...

24.12.2008

Retro kind of girl

Tukkakin niinku kaks piparia.


23.12.2008

Karvahattu

Tässä eräänä iltana satuin katsahtamaan vaatenaulakon hattuhyllylle, koska sieltä kuului epämääräistä rapinaa. Ensimmäinen ajatukseni oli: "karvahattu", kunnes muutaman sekunnin päästä tajusin, että Ninni oli tunkenut itsensä väkisin säilytyslaatikkoon. Ikean mainio boxi jäljittelee vanhanaikaisia hattulaatikoita ja ilmeisesti kissani haluaa samaistua karvahattuihin?
"Hatussa" on kyllä komea häntä, mutta hieman häiritsevät, palavat silmät.


22.12.2008

Talviangsti?

Luonnoskirjasatoa niitetään yhä. Tällä kertaa näin "pirteissä" tunnelmissa.

Haven't I seen this before?

Marraskuun jenkki-Ellessä oli äkkiseltään katsottuna kivoja juttuja. Mutta. Nämä esiteltiin fashion trends osiossa, mutta joko jenkit tulevat nyt vähän jälkijunassa tai sitten vaan omasta mielestäni näitä on nähty jo pidemmän aikaa... tiedä häntä. Toki muoti kulkee sykleissä ja yhä nopeammin ja nopeammin, mutta. Silti. Jotenkin outoa.

"Snow storm" esitteli kirjoneuletta, lumitähtiä ja jääkarhun... valkoinen takkikin on kovasti hieno, mutta hopeiset platform-sandaalit ovat... maybe too 90's for my taste.


"She's crafty" on kirjailuja, ristipistoilua, pompulaa, virkattuja yksityiskohtia, väriäväriäväriä... nämä tulevat aina tasaisin väliajoin, tässäkin on nyt jotenkin ysärin alkupuolen fiilistä... mutta jotenkin piristävää aina nähdä jotain näin kukertavaa. Jos halajaa kirjavista paloista koostuvaa neuletakkia, niin sellaisen voi bongata kenties kirpparilta tai etsiä ohjetta vaikka vuosien 1992-1994 käsityölehdistä.
"Killer wale" ja mitä ihmettä, leveä vakosametti näyttääkin hyvältä. Luulin että olin vetänyt vakosametista totaalisen yliannostuksen 2001-2003, mutta nähtävästi oikeassa mediassa, oikein esiteltynä... pussihihat on yksi 2000-luvun jutuista, ovat olleet jo niin pitkään pinnalla ja näköjään yhä.

"In stiches" ja värikkäät palanahkajutut! Iiiih. Tosin näihin pätee "less is more" -ajattelu, eli ehkä yksittäinen juttu riittää ja sitten mustaa tai harmaata kaveriksi. Mietin aina hetkittäin mikä voisi tulla seuraavaksi muotiin ja koen suurta iloa, kun joku "ennusteeni" ilmestyy markkinoille. Mutta, toivon, että muotiin ei enää tule ulkoilukankaasta valmistetut pitkät hameet, joka pussitettiin kiristysnuorein helmasta/sivuista ja siinä edessä oli iso kengurutasku. Olivat muotia joskus 1998 vuonna. Siihen yhdistettynä platform-kengät, lyhyt ja niukka trikoopaita printillä tai neule, tukka kahdella ponnarilla ja mahdollisesti vielä aurinkolasit ajamassa hiuspannan virkaa. Ei, ei ja ei. Eihän?

21.12.2008

Joulustressiä

Onnistuin hankkimaan itselleni pienimuotoisen joulustressin. Liikaa kiirettä, väsymystä ja tänään pitäisi vielä ehtiä junaan ja porukoille. Ei huvita yhtään. Tänään on myös päivä, jolloin kaikki tyhmät asiat kiukuttavat kamalasti. Kotona ei ollut edes ruokaa, joten tein jotain järkyttävää mössöä (jota ei ruuaksi kehtaa kutsua) jota söin pakolla. :(
Oli kaunis ajatus tehdä käsin pieniä joululahjuksia ystäville. Mutta olisi ollut vielä mukavampaa, jos olisin keksinyt tämän kuukausi sitten enkä vasta noin viikko sitten. Ja jos olisin keksinyt ensin, mitä teen, enkä vain että taidanpa tehdä jotain...

Ehkä yllätän itseni, saan kaiken valmiiksi ja ehdin vielä junaankin. Olen laittanut joitain pieniä juttua ajastukselle, joten täysin tämä ei hiljene. Vierailen täällä jos vaan lomailultani ehdin...
Palataan asiaan!



kuva

Damn you H&M!

Muutama vuosi sitten kaverini poikaystävä näytti murtuneelta ja syyksi selvisi "Hennesillä myydään the Clash t-paitoja". Eilen koin samankaltaista tunnetta, vaikka olin asiasta ehtinyt jo kuulla, sen näkeminen ei yhtään helpottanut. Nyt siellä myydään Iggy Pop t-paitoja. Harmittaa ja ärsyttää. MIKSI? ONKO PAKKO?

Tutustuin Iggyyn opistovuotena kaverini kautta ja jossain vaiheessa huomasin kuuntelevani itse tuota rasvatonta setämiestä, joka hieman pelottavasta ulkomuodostaan huolimatta oli selkeästi todella kova jätkä. Kerrankin eräs automatka porukoilta Tampereelle, kyydissä veljeni ja äiti, huudatin innoissani Iggyä koko matkan. Olimme lähes perillä, kun veljeni (joka ei omaa mitään musiikkimakua) alkoi arvostella Iggyä ja äiti komppasi "Ihan hirveää". MITÄ?
Ja mitä olisikaan mennävuosien Rovaniemen Tivolin pieni puoli, ilman Lust for lifea ja Passengeria?


Aaarrgghhh. Ja nyt Iggyä myydään halvoissa t-paidan retaleissa räkänokille???? En kestä.

Onneksi en ole hennesillä myyjänä. Muuten saattaisin sujauttaa Iggy-paidan ostajille mukaan pieniä lappusia, jossa kehotetaan sitten myös tutustumaan herran musiikkiin. Teinit, tämä on teille:

20.12.2008

Satuja, muumeja ja musiikkia

Viime päivinä olen ollut superkiireinen! Nähnyt lomalle lähteviä kavereita, tehnyt joululahjoja, juossut postissa, leiponut pipareita, hoitanut asioita jne. Huh. Nyt olen jalat kipeänä ja jouluruuhkajumitusshoppailuun väsähtäneenä! Hain lisäenergiaa kylvystä, jossa luin kynttilänvalossa ja kuuntelin yläkerran muusikon pianosävellyksiä.

Tänään kävin piiitkästä aikaa kirbellä eli Valtterilla. Olen varannut uuden vuoden jälkeen pöydän itsepalvelupuolelle ja tarkoituksena oli mennä hakemaan niitä hinnoittelulappuja, mutta mukaan tarttui jotain pientä...
Lapsuudesta tuttu Raul Roineen Satuja kirja, lähinnä vain Rudolf Koivun ja Maija Karman ihanien kuvitusten takia. Hintaa 2,30€ ja kirja loistokunnossa. Muumikuvioidut mehulasit olivat euron kappalehintaan, ajattelin ensin antaa lahjaksi Muumien ystävälle, mutta en raaskinutkaan luopua :D Muumit rulettaa.




Tykkäsin jo lapsena Koivun piirroksista. Iiiih. Huom! Viuhka!

Seuraavaksi Arabialle ja tehtaanmyyomälöihin. Finlaysonin puolelta tarttui mukaan metri valkoista markiisia, todella hyvä laatu (!) ja halpaa sekä Nuuskamuikkuispyyhe joulupakettiin. Oli pakko pyytää lahjapaperia mukaan, kun näin että siinä Muumeja myös!

Postista CDon.comin kimppatilaus ja omat levyt: Marie Antoinette leffan soundtrack (oijjoijjoijjj) Amy Winehousen 4levyn boxi, jossa on esikoislevy Frank+siihen kuuluva bonuslevy ja Back to black+bonuslevy. Mukana myös vihkonen, jossa levynkansikuvat, historiikkia ja lyriikat.

Seuraavaksi kysymys kuuluukin: Why oh why, Amy?


Vaikka Amy on Back to blackin ilmestymisen aikaan hyvässä kunnossa, tyyli kohdalla ja muutenkin kiinni elämässä, tekee silti ihan tosi pahaa katsoa ekan levyn kuvia, jossa Amy näyttää niin terveeltä, kauniilta ja ... joo. Whatever. Jos haluaa pilata kaiken ja slowly killing herself with that shit, niin siitä sitten vaan.
Onneksi jää musiikki ja levyt.
Nyt takaisin lahjojen pariin. Onko mukavampaa tapaa viettää koti-iltaa kun askarrellessa ja katsoessa dvd:ltä Frendejä?!

19.12.2008

The man in me

Ah. Brittimerkki All Saints on vaan niin ihana. Tai tässä kohtaa 'ihana' on väärä sana, ehkä hieno voisi olla kuvaavampi. Enkä ole vaikuttunut pelkästään vain naisten vaatteista, vaan myös miesten vaatteet viehättävät omaa silmää. Käytin yläaste- ja lukioiässä reippaasti miesten ja naisten vaatteita sekaisin (oliko flanellipaitoja edes naisille?) ja unisex-pukeutuminen on viehättänyt jo pidemmän aikaa, jopa niin paljon, että teimme kaverini kanssa siitä yhteisen gradun. Tutkimme aihetta ja suunnittelimme unisex-malliston.
En tiedä onko asialla sisäinen mieheni, vain haluanko naisena vain hienoja vaatteita jotka sattuvat olemaan miesten mallistosta? Vai haluanko nyt vain todistella maailmalle, että voin näyttää naiselliselta vaikka pukeutuisinkin miesten vaatteisiin?

Unisexiä perinteisemmillään eli leikitellään puvuilla ja takki, jossa on hieno, iso ja lörpöttävä kaulus.
Neuleita, t-paitoja, takki, vaaleat farkut, lököttävät farkut, pussittavat housut, Charlie Chapman henkinen liivi, henkselit ja jotenkin todella vetoa nahkainen läppärilaukku, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan on lähes nerokas, näyttäen samalla ikiaikaiselta. Voisin pukeutua näihin itse, lisätä vaan koruja ja muita asusteita, tai sitten ihailla näitä jonkun stailin ja mageen miehen päällä.

Mietin kuinka hieno tuo yläkuvan t-paita olisi hieman pidempänä, mekkona. Niin hieno.
Alakuva taas todistaa, miten suuren suuri huivi ja nahkaiset kynsikkäät sopivat oudolla tavalla yhteen.

Täti Monika

Luonnoskirjamateriaalia edelleen. Olisikohan vuoden takaa?
Valtava kukkakakuosi, pitkä askel, heilahtava hameenhelma ja kassi olalla.
...on meillä hauska täti, tuo täti Monika...

18.12.2008

Johnny loves Rosie












Muistaakseni tämä nimi tuli perustajan omien isovanhempien mukaan. Erityisesti Johnnylovesrosie tunnetaan noista hienoista ruusuistaan.
Tällä hetkellä viuhkan muoto miellyttää. Näissä on kaunis art deco -henki.

17.12.2008

Asu jota ei koskaan tullut

Yhdestä luonnoskirjasta löytyi mahtavat suunnitelmat valmistujaisbileasuani varten noin vuoden takaa. Hauskaa on se, että itse kemuja ei koskaan tullut :D Halusin jotain simppeliä ja juhlavaa... oi, niitä kemuja oli niin hauskaa suunnitella. Ei vaan löytynyt paikkaa jne.
Emmä kyllä enää tuollaista mekkoa haluais.


Välinehöpinää

Ettei joululomasuunnitelmat menesi aivan mönkään, päätin pakata piirustusvälineet jo valmiiksi. Ja koska piirtäminen on se rakkain harraste, tulee samaan hengenvetoon vähän välinehöpinää, joka luultavasti ei kiinnosta ketään muuta kuin itseäni :)


1. kaksipäisiä huopakyniä, sävyistä ihonsävyt ja harmaat lähtee mukaan. Twin-tipit löysin opiskeluaikana, Promarkerit viime joulun duunipaikassa (=kirjakaupan paperiosastolla). Näillä tulee parhaat ihonsävyt, joita voi sitten jatkaa muilla (puukkarit, akvarellit, peitevärit, pastellivärit jne.)
2. erilaisia mustia ohutkärkisiä kyniä. Perustarve nro. 1 paperin lisäksi.
3. ihonsävy+valkoinen akvarellipuukkari. Äidillä on kohtalainen puuvärisetti, jota saan lainata, joten puukkareista en muita tarvitse.
4. erivahvuisia lyijykyniä
5. hyväksi havaittu pyyhekumi
6. valkoinen hyvälaatuinen peiteväri
7. hyvä terotin
8. travelsize akvarellit. En ikinä pese noita, menee värit hukkaan ja lisäksi hyväksihavaitut sävyt säilyy seuraavaan kertaan.
9. pikkusakset jos iskee valtava leikkelytarve. Nämä on alunperin tarkoitettu silhuettin leikkelyyn, joten ovat siksi noin kapoiset ja ohuet. Saa tarkkaa jälkeä!
10. varsi ja teriä, alunperin tekstaukseen, mutta näillä saa hauskoja efektejä ja hienoja mustejälkiä sekä todella tarkkaa ja ohutta viivaa.
11. mustetta (mustaa)
12. pienin sivellin kuuluu akvarelleihin ja on muistaakseni näätää. Toinen ohut oli oravaa? ja isoin ponia. Opistoajoilta on jäänyt muutama hyvä oppi mieleen ja yksi on suosia akvarellien kanssa näädänkarvasiveltimiä. Ne on kalliita, mutta todella kestäviä ja hyviä, jos hoitaa oikein. Orava ja poni on kanssa ihan hyviä, mutta näätärievusta tehdyt siveltimet on vaan parhaita. Koen pieniä omantunnontuskia näistä. Pitäiskö alkaa tehdä kissankarvasiveltimiä?

Kaikki nämä mahtuu tollaseen isoon penaaliin, joka on siis alunperin matkakokoinen akvarellisetti. Tämä on siis ajateltu niin, että kun lähtee luontoon maalailemaan, niin penaali toimii pohjana paperilehtiölle, akvarellit tarttuvat penaaliin kiinni tarranauhan avulla ja tuo valkoinen pieni putkilo on vesiputeli. Nyt sinne sujahtivat nuo terät. En käy luonnossa maalailemassa, mutta jos joskus menen niin voin ottaa tämän mukaan :D

Mukaan vielä akvarelleille sopivaa sileäpintaista paperia, jolle voi myös hyvin piirtää, luonnoskirja ja vanha italian Glamour, jossa oli hauskoja asentoja (ja juttua muotiblogeista! harmi kun en ymmärrä!). Nyt, kun rahtaan nämä mukaan ja vielä esittelen ne blogissa, on pakko joulun jälkeen olla jotain näytettävääkin.

Pretty Geisha

Kaverillani on aivan ihana aamutakki, itseasiassa kaksi. Ne poikkeavat malleiltaan hieman, materiaali on jotain mattapintaista polyesteriä, mutta kauneinta niissä on geisha-aiheinen kuosi:
















Ihastuin syvästi Geishan muistelmat -elokuvan visuaaliseen puoleen ja geishajuttuihin. Erityisesti suosittelen katsottavaksi DVD:llä mukana olevaa "making of" dokkaria, jossa valotetaan hieman puvustusta ja peruukkeja... geishojen ja maikojen tukkalaitteet ovat niiiin hienoja! Lisäsin kuvan myös harajuku loversin hajuvesimainoksesta, se on vaan niin hauska.
En erityisemmin välitä tästä suomalaisten teinien anime-manga-japani-tyylistä, mutta alkuperäinen harajuku-tyyli on edelleen ihan magee juttu.


(kuosikuvat on omia, muut wikipedia & google)

16.12.2008

Luonnoskirjasta muutaman vuoden takaa

Olen nyt todella innostunut tästä omien piirrosteni esittelystä. Eikä se taida olla hyvä juttu, koska sen jälkeen kun aloin postailemaan urakalla näitä tuherroksia, olen menettänyt yhden tilaajan... auts. Blogi alkaa kuitenkin näyttämään enemmän siltä, miltä olin sen alunperinkin halunnut näyttävän. It's (almost) all about me! Jos joku ei siis kestä näitä, niin voi nyyh. Koska lisää on luvassa, terveisin nimimerkki "skanneri kuumana".

Tässä siis luonnoskirjapiirtelyä aikaväliltä 12/2005-12/2006:










Ilmeisesti tuolloin tykkäsin kovasti kukista, kuoseista, ruseteista, pliseerauksista ja sifongista... pitäisikö sanoa jo tuolloin? Lopuksi vähän streetimpää piirtelyä, tehtiin gradumallistoa. Näissä kaikissa näkyy suosikkivälineeni eli musta tussi (vai onko se oikea nimike huopakärkikynä?)

Joulusuunnitelmia

Joulu lähestyy.
Viime jouluna olin aattonakin töissä ja matkustin vasta iltasella joulunviettoon. Helsingissä oli todella autiota, ratikat eivät kulkeneet, ihmisiä ei ollut oikein missään. Tänä jouluna otan ilon irti ajasta, jota minulla on, ja vietän röyhkeästi joululomaa. Kaveripiirissä matkataan vanhempien luokse, lappiin, hämeeseen ja anoppilaan aina Libanoniin asti. Pari kaveria yhdistää voimansa ja he viettävät joulua yhdessä. Monet yliopistoaikaiset koulukaverit viettävät ensimmäistä vauvallista joulua.

Olen hankkinut jo muutaman lahjan, tehnyt joulukortit, auttanut kavereita koristelemaan kotiaan jouluisasti, auttanut piparitalon leivonnassa, tehnyt joulutorttuja, NIIN SILTIKÄÄN ei tunnu jouluisalta. Jouluruokiakin on maisteltu jo vähän (ostin tänään rosolliiiii), en tiiä, ei vaan oikein tunnu missään. Ehkä se on tämä kurja sää! Joulua vietän armaiden vanhempieni ihastuttavassa seurassa... lapsuudenkodissa ei ole enää omaa tilaa, ei ees omaa sänkyä, tunnen olevani tiellä ja kaipaan omaan kotiini. Näin kävi, kun viimeksi vierailin siellä, tuli aivan valtava omakoti-ikävä :D
Olenkin tehnyt suunnitelman, minkä avulla uskon viihtyväni vanhempien nurkissa viikon verran:
- autan joulusiivoissa
- leipominen ja ruuanlaitto! (ajattelin kokeilla lanseerata uusia, astetta eksoottisempia makuja perushämäläiskeittiöön jossa syödään perunaa ja lihaa. Viime vuosina tiensä sinne ovat löytäneet jopa fetajuusto ja oliivit...)
- neulon neulekoneella
- piirrän ja katson leffoja (mieluiten samaan aikaan)
- käyn (ehkä) lenkillä koiran kanssa
- kylästelen (ehkä)
- teen täsmäiskun Tampereelle

Nyt kun on hyvä suunnitelma, nähtäväksi jää mitkä kohdat ehdin toteuttaa :) Eniten toivon ehtiväni piirtää...

kuva on arkistojen aarteita, alunperin hentoinen lyikkäriluonnos, mutta kiitos ystäväni skannerin, lisäsin isolla kädellä kontrastia.