Bambi, kultakisu ja dyykkaustunnustukset

Pieni tauko tekee hyvää? Ensin olin kiireinen ja sitten kipeä. Lauantaina kävin katsomassa SATC-leffan ja illan päälle piti lähteä vielä pippaloimaan. Aiemmin päivällä päätin raottaa tiukkaa budjettiani (olin vähän allapäin ja kipeä ja mietin että mikäs se piristää jollei shoppailu...) ja alelöytöjen (punainen neuletakki, perusfarkut ja harmaa rusettipusero = 20€) jälkeen iskin vielä tiskiin Ivanan campuksella liikkiksen Bambi-pussukan.

Vetska on tuossa sivulla, nenästä etujalkoihin asti, takakappaleella bambin muoto on leikattu harmaa-valkoisesta kankaasta ja tikattu kiinni. Kuvassa näkyvä puoli on silkkiä. Iltarientoihin se veti sisään avaimet, puhelimen, matkakortin, henkkarit ja pankkikortin + huultenrajauskynän ja huulikiiltoa. Ihana ja söpö kaveri, jota pystyy hyvin kiikuttamaan kädessä.

Sunnuntaina raahauduin Kaivarin kesäkonserttiin, jonne menimme kavereiden kanssa kesken ja lähdimme pois myös aiemmin, tulipahan käytyä ja nähtyä Negative, Poets of the fall ja Jenni Vartiainen. Sitten pois ja syömään, jonka jälkeen kotiin. Illalla tulin tosi kipeäksi ja jouduin menemään yöpäivystykseen... maanantai menikin nukkuessa, iltapäivällä poikkesin kaverilla ja sain lahjan. Alunperin sen piti olla synttärilahja, mutta kaveri ei jaksanut odottaa elokuulle, joten sain "piristyslahjan, kun sulla on niin ankeeta". Lahja oli ihan huippu, koska "mä oon aina halunnut tällästä!" Näitä näkee usein ravintoloissa jne.

Kyseessä siis (alunperin) japanilainen kissapatsas, Maneki Neko, jonka uskotaan tuovan onnea ja rikkautta (myös bisnesmielessä). Kultainen kissuli pitäis vielä erityisesti edustaa tätä rikkaus-osastoa :) Oma kisuni heiluttaa patterin voimalla tassua, kuvaa varten piti ottaa patteri tosin pois.

Kaverilta lähtiessä dyykkasin vielä roskalavalta ison, valkoisen kudotun päiväpeiton. Peitto oli muovipussissa ja hyväkuntoinen, joten päätin raahata sen kotiin asti. Kotona iskin sen heti koneeseen. Joittenkin mielestä dyykkaus on yäk, mutta omasta mielestä siinäkin asiassa voi käyttää järkeä: jos juttu näyttää hyväkuntoiselta ja on "fiksattavissa" (pesu, korjaus jne.) niin miksen ottais kun saan ilmaiseksi? Ja onhan kierrätys parempi, kuin se että ne menee kaatopaikalle. Voin tunnustaa, että välillä tärisen jännityksestä jos näen lavalla jotain mielenkiintoista. Vuosien saatossa lavoilta ja roskiksista on löytynyt mm. pyöreä, keltainen lasikuituretropöytä, vihreä puutuoli, sohvatyynyjä (lattiatyynyiksi)... monta juttua on jäänyt ottamatta ja jälkeenpäin harmittanut!

Kesä, kukat ja syreenit! Toin oksan kisuille haisteltavaksi, vieressä nuupahtanut basilika.

Kun oman talon pihassa oli roskalava, mietin että pitäiskö heittää kulahtanut kissojen "raapismiskeskus" menemään. Kyseinen rotisko on kuitenkin Saimille niin rakas... alunperin meinasin heittää sen jo menemään kun muutin Rovaniemeltä Helsinkiin ja siitä on 2 vuotta. Isä kuitenkin ahtoi rotiskon muuttokuormaan ja sanoi, että pitää kissoilla olla jotain "omaa" kun ne stressaantuu muutosta muutenkin... Ylätaso oli jo kertaalleen rikki ja korjattu, kun se hajos uudestaan, niin sen pystyin salaa kiikuttamaan roskiin. Luultavasti tästä rotiskosta en pääse ikinä eroon... ainakaan neidin omistavasta ilmeestä päätellen.