Koruesittelyä, osa 2

Puiset jätskitötterökorvikset tein alunperin näytökseen, REDroin kesämallistoa varten. Sittemmin olleet myös omassa käytössä. Ihanat kalat ovat uusin kirppislöytö viime sunnuntailta, FAFA:n kirbeltä 1€.



Oi ihana kahdeksankymmentäluku. Afrikkahenkistä kaulakorua hehkuttelin jo aiemmin, narukoru löytyi samaiselta reissulta Fida -50%.

Rannerenkaita, sekalaisia. Kaikki ykkösosassa mainitsemassani keksipurkista.

Saan useimmiten tuliaisina ihania koruja. Vihreä rannekoru Prahasta. Keskimmäinen on yksi ehdottomia suosikkeja, vähän kärsinytkin jo, Kreikasta. Yksinäinen korvis Rio de Janeirosta, Brasiliasta.

Tässä suosikkikorviksia. Osa on pitänyt jo poistaa aktiivikäytöstä, että kestäisivät pidempään. Ylärivillä kaikki hennesillä, kuin myös siipimäiset mustat ja "marokkohenkiset" mustat. Leopardikiekot ja &-merkit myös hennes. "I love NY" New Yorkin tuliaiset, Mustat helmipallot Lontoon tuliaisia.

Sekalaista seurakuntaa. Runsaat ysärit odottavat uusia koukkuja. Salamat hennes. Kissat kaverilta, huonosti erottuva strassikissa keksipurkista. Eiffel-tornit Pariisin tuliaisia, koristeelliset ympyräiset odottavat tuunausta nekin, alunperin kengistä irrotetut koristeet. Pääskykorvikset Indiskasta.

Kullanhohtoisia helyjä. Sydänkorvikset hennes, Medaljonki Indiska, ketjuhelmet keksipurkista, isot renkaat New Yorkin tulkkuja, litteä "kolmiketju"kääty hennesiltä (ja todella tehokäytetty).
Palleroriipus ja ranneketju keksipurkista. Vasemmanpuoleiset korvikset hennes, oikeat Indiska (niitäkin käytetty niiin monta kertaa. kerran jo luulin kadottaneeni toisen, onneksi pari löytyi!)

Miksi tälläistä metallipunoshommaa taas kutsuttiinkaan? En muista... korvikset kuitenkin huuto.net. Epämääräinen kasa on siis rannekoru, joka asettuu "rusetiksi" ranteen ympärille ja pieni "häntä" jää roikkumaan vapaasti. Todella hauska, paljon käytetty. Kaverini toi tämän alunperin toiselle kaverille Kreikasta, mutta koru oli liian iso pikkuranteiselle :D joten koru meni eteenpäin minulle, isoranteiselle :D

Erilaisia pikkuhelyjä ja ihana vanha vaaleanpunainen samettirasia, jonka ostin kaverilta.

Eräs harakka ja kimaltelevien strassien ystävä osti muutama vuosi sitten rintakorun hennesiltä, joka sittemmin tuunattiin kuvauksia varten mustalla satiinirusetilla ja lisäjatkeilla. Strassiaurinko kulkeutui harakalle vahingossa. Epämääräinen pallero on keksipurkista, se on jonkinlainen kristalliriipus, jonka pohjassa on hauskat kaksoset - jonkinlainen horoskooppikoru siis. Strassipyörylä oli kerran sormus, toivon hartaasti että sen voisi vielä korjata. Se on jätti-iso, näyttävä ja sopivan överi. Korvikset varmaan henkkaa.

Oikea lady käyttää oikeita helmiä, vähemmän oikea vähemmän oikeita. Kolmikertainen helmikaulakoru on syy, miksi ostin sen paljon puhumani keksipurkin kirpputorilta. Harakansilmäni erotti hohtavat helmet jo kaukaa. Niin ihanat. Viereiset helmet on Olivian tilaajalahja ja ihan löytö - helmet sulkeutuvat magneettilukolla (kätevää!) merkki on Nora of sweden tms. Alimmaiset tein joskus hädissäni itse, kun halusin kaverini häihin helmikorun eikä sopivaa löytynyt Rovaniemen tarjonnasta.

Pari riipusta, molemmissa pitkät ketjut. Oikeanpuolimmainen on siis tuunaus "vessaketjusta" ja "marokkohenkisestä" korviksesta, jonka toinen pari hukkui viime jouluna erään pikkupaikan paikalliseen ja siitä olen yhä katkera. Vasemmanpuoleinen on Indiskan ihanuus, joka on kärsinyt kovaa käyttöä. "Kivi" on väriltään tumma violetti ja takakappaleen koristekuvioinnit hohtavat läpi.

Lopuksi vielä hieman hopeaa. Kaikki arvokoruni ovat oikeastaan vanhempieni luona, koska ovat tyylillisesti sellaisia, joita en vain osaa käyttää. Liian pikkusieviä.

Käytin joskus pelkästään noita pallokorviksia, kokeilin tänä keväänä pitää samoja mutta reiät tulehtuivat. Riipus on synttärilahja vuodelta 2000 ja kivi on muistaakseni zirkoni (?). "Poikaystävä" ihasteli tätä sunnuntaina ja kysyi miksen käytä sitä. Kun laitoin korun kaulaan, hänen kommenttinsa oli kutakuinkin " Toi on sulle ihan liian pieni!" Gee thanks, mate. En jaksanut ruveta sönköttämään ääliölle, että ketjun kuuluukin olla lyhyt ja korun tulla lähelle kaulakuoppaa. Pikkuruisia sydämiä on muitakin, vanhempieni luona. Aika söpöjä :) Risto-Matti Ratian koru on 15-vuotissyndelahja kavereilta, toivoin sellaista rippilahjaksi - vaan en saanut, onneksi on olemassa ystävät. Ajattelin ottaa tämän ehkä uudelleen käyttöön, onhan se vähän ysäri mutta silti aika kiva. Alunperin siihen kuului säädettävä musta hihna, mutta se on jo yli 10 vuodessa ehtinyt hävitä. Erikoinen rinkulariipus on äidin rippikoru vuodelta 1968. Minulla on toinen samankaltainen, hieman pienempi ja läpinäkyvällä kivellä. Sain nämä joskus yläasteella käyttööni, tykkään niistä edelleen, niissä näkyy oman aikansa henki.