27.10.2008
25.10.2008
Suuri sininen
Jokin aikaa sitten koin jonkinasteisen tunnekuohun, kun löysin aamulla rakkaan Taika-kahvimukini lattialta ilman korvaa. Olin kiintynyt mukiin syvästi, joskus se oli pakko pestä tiskivuoren alta vain saadakseni juoda viikonlopun aamukahvit siitä. Noh, vieroituksesta vastasivat pari riehuliisaa, jotka olivat yön aika rallatelleet pitkin kämppää ja tiputtaneet mukin lattialle. Muki päätyi korvattomana versiona porukoiden keittiöön, äiti totesi iloisesti "voit sitten aina juoda kahvia siitä ollessas täällä". Jeij, saan juoda kahvit rikkinäisestä kupista. Vein mukin sinne, jos äiti keksisi sille uusiokäyttöä...
Vähän aikaa sitten hankin Kermansaven Saimaa-mukin, jonka sininen versio on noussut lyhyessä ajassa lähes yhtä rakkaaksi kuin Taika. Periaatteessa ei ole väliä, mistä kahvinsa juo, mutta jos voi valita, haluan oman kahvimukini suurena ja sinisenä. Kiitos.
24.10.2008
Love label

www.halens.fi
Sitä oikeaa etsimässä
Tämän syksyn yhtenä vaatteisiin liittyvänä projektinani on ollut löytää mahdollisimman monikäyttöinen, mutta silti väristyksiä aiheuttava neuletakki. Täydellinen yksilö. Kaupat ovat täynnä erilaisia neuleita, yhtäkkiä tuntuu olevan valtava tarjonnan paljous, mutta silti sitä sopivaa ei vaan ota löytyäkseen. Tilasin elokuun lopussa mielestäni ihan hyvän yksilön Ellokselta. Sen toimittaminen kuitenkin venyi ja venyi, kunnes tuskaannuin tilauksesta ja peruin sen, mutta samalla vaihdoin toiseen malliin. No, sen sain todella nopeasti, mutta en ollut erityisemmin tyytyväinen ja aion palauttaa sen, koska olen etsinyt jo niin pitkään niin voin odottaa vielä jonkun aikaa.
Tiedän millaisen haluaisin. Mustan tai harmaan, palmikkoneuletta, miksei kirjoneulettakin, iso kaulus tai huppu, ehkä vetoketju, napitkin voi olla, ehkä vyö tai sitten ei... materiaali pitää olla kiva ja hinta sellainen että pystyn sen hankkimaan.
Viittamainen, mustavalkoinen kirjoneule paksulla vyöllä voisi olla kiva.
Tai merimieshenkinen 2-rivinen, jossa on kuitenkin kaulusta ja pituutta.
Ihana lörppökaulus ja väljä malli, värikin on sopiva.
Harmaa, palmikkoneuletta, huppu, isot napit, isot taskut.. tässä alkaa olla jo kaikki kohdallaan.
Kirjoneuletta, iso kaulus... tämä voisi tosin olla pidempi.
Kirjoneuletta, kaulus, roikkuva malli... pidän.
Kaikki neuletakit löytyivät BikBok-merkin sivuilta. Ihan uusi tuttavuus ainakin minulle. Varsinkin edellinen neuletakki näyttää tässä houkuttelevalta. Tosin en ole pitkä ja laiha eikä minulla ole pitkää tukkaa ja ikääkin on liikaa, mutta silti. Näyttää mukavalta ja hyvältä. Ja takissa on myös taskutkin...
Tiedän millaisen haluaisin. Mustan tai harmaan, palmikkoneuletta, miksei kirjoneulettakin, iso kaulus tai huppu, ehkä vetoketju, napitkin voi olla, ehkä vyö tai sitten ei... materiaali pitää olla kiva ja hinta sellainen että pystyn sen hankkimaan.
Viittamainen, mustavalkoinen kirjoneule paksulla vyöllä voisi olla kiva.






22.10.2008
Cherry red
Tämä on nyt jo aikoja sitten tehty asia, mutta koska se tapahtui ennen tietokoneen breakdownia niin esittelen sen vasta nyt.
Bongasin siis kerran töissä Look-lehdestä puna-mustat, oisko nämä nyt sitten tie-dye, farkut. Ihastuin kauheasti ja sain neronleimauksen: vaatekomerossa lojui uffilta eurolla ostettu farkkuhame, jota olin hieman epäonnistuneesti koittanut kloorietsailla.

Halusin siis värjätä hameen punaiseksi, jotta saisin aikaan samanlaista efektiä. Hameesta piti poistaa kloorin avulla kolmesti väriä, jotta sain tarpeeksi vaaleaa pintaa näkymiin. Eli alunperin hame oli tummansininen, hyvin perusfarkun värinen. Lopuksi liotin väriä pois yön yli kestävällä kloorikylvyllä, sitten hame pesukoneeseen valkopyykille tarkoitetun pesuaineen kera. Pesun jälkeen huutelin hameen vielä käsiin ja latasin pesukonevärit koneeseen. Käyttämäni väri oli Dylonin pesukoneväri, sävy Cherry Red. Hameen lisäksi värjäsin yhden valkoisen trikoopaidan. Tuo kyseinen sävy oli aivan todella voimakas ja kaunis ja pesukoneväriä oli tosi helppo käyttää, koska koko homman pystyi hoitamaan 40 asteessa.
Lopputulos oli paljon parempi kuin uskalsin odottaa:



Punainen on kuvista huolimatta todella kirkas ja voimakas, kylmä kirsikkainen sävy. Tummasiniset osat värjäytyivät lähes violeteiksi. Olin niin intoa täynnä, tämä onnistui niin hyvin. Ainoa miinuspuoli on, että kloorietsauksista johtuen hame oheni ja venähti hieman helmasta, mutta se oli toisaalta ihan odotettavissa oleva asia, koska matskussa oli vähän elastaania.
Bongasin siis kerran töissä Look-lehdestä puna-mustat, oisko nämä nyt sitten tie-dye, farkut. Ihastuin kauheasti ja sain neronleimauksen: vaatekomerossa lojui uffilta eurolla ostettu farkkuhame, jota olin hieman epäonnistuneesti koittanut kloorietsailla.

Halusin siis värjätä hameen punaiseksi, jotta saisin aikaan samanlaista efektiä. Hameesta piti poistaa kloorin avulla kolmesti väriä, jotta sain tarpeeksi vaaleaa pintaa näkymiin. Eli alunperin hame oli tummansininen, hyvin perusfarkun värinen. Lopuksi liotin väriä pois yön yli kestävällä kloorikylvyllä, sitten hame pesukoneeseen valkopyykille tarkoitetun pesuaineen kera. Pesun jälkeen huutelin hameen vielä käsiin ja latasin pesukonevärit koneeseen. Käyttämäni väri oli Dylonin pesukoneväri, sävy Cherry Red. Hameen lisäksi värjäsin yhden valkoisen trikoopaidan. Tuo kyseinen sävy oli aivan todella voimakas ja kaunis ja pesukoneväriä oli tosi helppo käyttää, koska koko homman pystyi hoitamaan 40 asteessa.
Lopputulos oli paljon parempi kuin uskalsin odottaa:
Punainen on kuvista huolimatta todella kirkas ja voimakas, kylmä kirsikkainen sävy. Tummasiniset osat värjäytyivät lähes violeteiksi. Olin niin intoa täynnä, tämä onnistui niin hyvin. Ainoa miinuspuoli on, että kloorietsauksista johtuen hame oheni ja venähti hieman helmasta, mutta se oli toisaalta ihan odotettavissa oleva asia, koska matskussa oli vähän elastaania.
Tämä on niin hiano!
21.10.2008
What I wore today

www.amazon.com :ista kuva
19.10.2008
Saimin syysretki
Viime viikonloppuna vierailin kissojen kanssa porukoilla ja pääsimme nauttimaan pienen annoksen täyshoitoa ja maaseututunnelmaa. Ohjelmassa oli syömistä, saunomista, itse tutustuin neulekoneeni saloihin ja kissat nuohosivat nurkkia sen kuin ehtivät. Saimi, tuo uljas mustapantteri, pääsi myös ulkoilemaan sunnuntain kuulaassa iltapäivässä. Saimia on siitä kiva ulkoiluttaa, koska se liikkuu reippaasti valjaissa paikasta toiseen, kun nynny-Ninni kyhjöttää paikallaan ja itkee ja pyytää sisälle.
Saimi valppaana syömässä ruohoja.
Ihanat marjat.

Onko koira kotona? Rapistunut vanha koirankoppi oli hyvin, hyvin jännittävä.

Porukoiden kissa, Kalle, saa liikkua vapaasti ulkona. Kallella huvitti suuresti puskissa jolkottava Saimi, joka joutui olemaan valjaissa.

Kalle seurasi meitä koko ajan, tarkkailen huvittuneesti vähän matkan päästä ja aina välillä hyökäten leikkisästi tiukkailmeisen Saimin kimppuun, joka sähähti ja jatkoi matkaa.



Onko koira kotona? Rapistunut vanha koirankoppi oli hyvin, hyvin jännittävä.

Porukoiden kissa, Kalle, saa liikkua vapaasti ulkona. Kallella huvitti suuresti puskissa jolkottava Saimi, joka joutui olemaan valjaissa.

Kalle seurasi meitä koko ajan, tarkkailen huvittuneesti vähän matkan päästä ja aina välillä hyökäten leikkisästi tiukkailmeisen Saimin kimppuun, joka sähähti ja jatkoi matkaa.
Mutta kaikki kiva loppuu aikanaan, niin Saimin ulkoilut kuin kylästelyt maalla. Sain nauttia koko junamatkan takaisin Helsinkiin Saimin "mauh, mauh, mauuuh"-ääntelystä. Kotonakin Saimi vielä maukui ja kurnutti, ilmeisesti ilmaisten tyytymättömyyttään kotiinpaluuseen. Onneksi kotona odotti catnip-tyyny, jota oli kiva makostella.
16.10.2008
NRJ fashion awards 2008
http://www.nrj.fi/fashionawards2008
Tänä vuonna teema oli C'est magique ja teemaa on tulkittu monella tapaa.
Hassua, siitä kun ite oli mukana on vuosi, vaikka tuntuu että järkyttävä ikuisuus.
Muutamia hienoja juttuja, vähän tollasta perinteistä tekotaiteellisuuden makua jota niin usein tälläisissä kilpailuissa nähdään... Toki kyseessä on "fashion awards" mutta liian usein tälläiset kilpailut käsitetään enemmän siihen fantasia-puoleen kuuluviksi... en tiedä, mielestäni olisi paljon kiinnostavampaa nähdä kokeellista, mutta jossain määrin käytettävää designia tai sitten ihan haute couture-tyyppistä juttua, mutta fantasia ei vaan nappaa. Ehkä siksi, että olen siinä ollut aina tosi huono :D ja tulen varmaan aina olemaan, koska en ole kiinnostunut siitä. Toki kaikkea voi oppia, mutta pidän siitä että vaatteella on funktio.
Itse pidän eniten työstä nro. 4, Mirage, selkeät ja taitavat piirrokset (niin hahmot kuin viivatkin) ja vaatteet on sellaisia joita voisin haluta käyttää, mutta näkisin niissä kuitenkin uutuuksellisuutta.
Toivotan kaikille kisaajille tsemppiä!
Tänä vuonna teema oli C'est magique ja teemaa on tulkittu monella tapaa.
Hassua, siitä kun ite oli mukana on vuosi, vaikka tuntuu että järkyttävä ikuisuus.
Muutamia hienoja juttuja, vähän tollasta perinteistä tekotaiteellisuuden makua jota niin usein tälläisissä kilpailuissa nähdään... Toki kyseessä on "fashion awards" mutta liian usein tälläiset kilpailut käsitetään enemmän siihen fantasia-puoleen kuuluviksi... en tiedä, mielestäni olisi paljon kiinnostavampaa nähdä kokeellista, mutta jossain määrin käytettävää designia tai sitten ihan haute couture-tyyppistä juttua, mutta fantasia ei vaan nappaa. Ehkä siksi, että olen siinä ollut aina tosi huono :D ja tulen varmaan aina olemaan, koska en ole kiinnostunut siitä. Toki kaikkea voi oppia, mutta pidän siitä että vaatteella on funktio.
Itse pidän eniten työstä nro. 4, Mirage, selkeät ja taitavat piirrokset (niin hahmot kuin viivatkin) ja vaatteet on sellaisia joita voisin haluta käyttää, mutta näkisin niissä kuitenkin uutuuksellisuutta.
Toivotan kaikille kisaajille tsemppiä!
Dear Róisin, let us be friends?












Blandadissa ollaan laiskoteltu ahkerasti. Ja ollaan osittain myös niin kiireisiä, ettei kotona ehdi juuri kuin nukkua. Miksi muuten puhua monikossa, kuin blogia pitää vain yksi henkilö?
Olen taas alkanut kuunnella musiikkia lähes tauotta. Osittain johtuu myös siitä, että kärsin valtavasta univelasta ja hetkittäin meinaan nukahtaa koneen ääreen. Menevä musiikki auttaa hiemaan pitämään vireystasoa yllä yhdistettynä toki liioiteltuun kahvinjuontiin... olen kuunnellut nyt niin paljon Róisin Murphyn Overpowered-albumia ja erityisen ihastunut olen biisiin "Dear Miami". Ah, niin tyylikästä, menevää ja jännää musiikkia. Tykkäsin aikoinaan paljon Molokosta, tykkään vieläkin. Murphy itse on myös hyvin jännä pukeutuja, jotenkin mukavalla tavalla niin överi, mutta silti tyylikäs. Murphy käyttää lähes kaikenlaista, omii eri tyylejä, sekoittelee, on överi ja sitten yhtäkkiä niin pleini. Tyylissä on jotain samaa kuin Björkin tyylissä, mutta Björk on oudompi. Murphy on enemmän Fashion ja kaveeraa ainakin Vivienne Westwoodin ja Viktor& Rolfin kanssa. Murphy suunnittelijan unelmafrendi: laittaa päällensä varmaankin lähes mitä tahansa. Ja näyttää hyvältä.
Róisin, voitaisko mekin olla kavereita?
kaikki kuvat löytyivät googlen kuvahaun kautta.
p.s no toi "häntä-poncho"-juttu ei oo mitenkään hyvä. Pörröhännät on parhaimmillaan omilla omistajillaan, eikös joo?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)