Edessä avoin tulevaisuus

Työharjotteluni loppui tänään. Päällimmäisenä jäi ihan hyvä fiilis, vaikka mahdollisuutta jatkaa kyseisessä paikassa ei nyt auennutkaan. Mistä sitä tietää mitä sitten joskus tulevaisuudessa? En edes tiedä odotinko sitä, ihmiset vain yleisesti olettivat minun saavan jatkaa siellä? Sain hyvän työtodistuksen ja kiitosta työntekijöiltä :) kiva kuulla, että hommat sujuivat ja minusta oli apua. Koin oppineeni huimasti ja saaneeni paljon hyvää työkokemusta.
Viime viikolla kävin työhaastattelussa, joka sujui hienosti. Olin ylpeä itsestäni, hoidin homman hyvin. En kuitenkaan saanut paikkaa. Sain kuulla olleeni hyvä, omaavani vahvan portfolion, osaamista ja asennetta - ja olleeni ehdottomasti kärkijoukossa. Kauniit sanat eivät kuitenkaan pehmittäneet pettymystä. Osasin asioita, joieta muilta hakijoilta puuttui, mutta silti ne eivät siivittäneet tietä työpaikkaan. Jäi fiilis, että ehkä osaamani asiat olivatkin miinusta, ehkä paikkaan haluttiin joku, jolle opettaa asiat. En tiedä. Yleisesti työnhaussani on ollut ongelmana työkokemuksen puute. Suunnittelijan paikkoihin ei riitä kokemusta, mutta assarin paikkoihin on nyt vähän liian "valmis"?
Olen nyt vähän... miten sitä sanoa... epätietoinen? Tai siis en oikein tiedä mistä pitäisi aloittaa ja mihin ryhtyä? Haluan tehdä töitä, mutta missä ja miten löydän sitä? Haluan kuitenkin uskoa, että jossain vaiheessa saan jotain oman alan työtä. Mitä ja mistä, sitä en todellakaan tiedä, mutta uskon ja toivon hartaasti löytäväni sellaista.
Ehkä?
Aika näyttää.