Leopardibilelaukun uusi elämä

Jouluna 2006 ostin itselle lahjaksi Biancosta ihanan leopardikuvioisen käsilaukun. Malliltaan se oli pitkähkö pussukka jossa oli kultainen "klipsiosuus" eli jonkinmoinen kukkaromalli jota kannetaan kädessä tai kainalossa. Jo joulupäivänä se pääsi bilekäyttöön kosteaakin kosteampiin joulupäiväkemuihin ja oli siitä lähtien varmaan jokaisissa bileissä mukana. Siellä se kenotti erään nimeltämainitsemattoman baarin juomatasanteella, kun omistajansa laittoi jalalla koreasti. Rakastin tämän bilekaverin hajalle. Koitin korjailla sitä naputtelemalla metalliosuutta, lopulta koitin harsia klipsejä kiinni kankaaseen. Jossain vaiheessa se oli vain pakko hylätä, jättää odottamaan viimeistä päätöstä.

Joku aikaa sitten "bilekaverini" tuli vastaan laukkuinventaariossa. Oli päätöksenteon ja luopumisen aika. Mutta mitä jos... sain idean irrottaa klipsiosa ja hyödyntää ehjä ja vielä suhteellisen hyväkuntoinen laukkuosa.

Voisikohan siihen ommella vetoketjun?

Korvasin klipsiosan rouhealla metallivetoketjulla ja lisäsin rannehihnan, jotta sitä olisi helpompaa roikottaa mukana. Ulkopäin lopputulos näyttää varsin hyvältä, sisältä, noh, sanottakoon että katkaisin kaksi neulaa ommellassa monia kerroksia (leopardikangas, vuorikangas, välissään ohutta "superlonpehmustetta". Vetska ja satiininauha löytyivät kotoa.

Rannenauhaan lisäsin koristeeksi pienen rusetin ja mustan muovisen kimaltelevan "jalokiven". Dyykkasin sen harjoittelupaikan roskiksesta.

Ja bileet jatkuvat.