The man in me

Ah. Brittimerkki All Saints on vaan niin ihana. Tai tässä kohtaa 'ihana' on väärä sana, ehkä hieno voisi olla kuvaavampi. Enkä ole vaikuttunut pelkästään vain naisten vaatteista, vaan myös miesten vaatteet viehättävät omaa silmää. Käytin yläaste- ja lukioiässä reippaasti miesten ja naisten vaatteita sekaisin (oliko flanellipaitoja edes naisille?) ja unisex-pukeutuminen on viehättänyt jo pidemmän aikaa, jopa niin paljon, että teimme kaverini kanssa siitä yhteisen gradun. Tutkimme aihetta ja suunnittelimme unisex-malliston.
En tiedä onko asialla sisäinen mieheni, vain haluanko naisena vain hienoja vaatteita jotka sattuvat olemaan miesten mallistosta? Vai haluanko nyt vain todistella maailmalle, että voin näyttää naiselliselta vaikka pukeutuisinkin miesten vaatteisiin?

Unisexiä perinteisemmillään eli leikitellään puvuilla ja takki, jossa on hieno, iso ja lörpöttävä kaulus.

Neuleita, t-paitoja, takki, vaaleat farkut, lököttävät farkut, pussittavat housut, Charlie Chapman henkinen liivi, henkselit ja jotenkin todella vetoa nahkainen läppärilaukku, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan on lähes nerokas, näyttäen samalla ikiaikaiselta. Voisin pukeutua näihin itse, lisätä vaan koruja ja muita asusteita, tai sitten ihailla näitä jonkun stailin ja mageen miehen päällä.

Mietin kuinka hieno tuo yläkuvan t-paita olisi hieman pidempänä, mekkona. Niin hieno.

Alakuva taas todistaa, miten suuren suuri huivi ja nahkaiset kynsikkäät sopivat oudolla tavalla yhteen.

www.allsaints.co.uk