Apua, eilen tuli Muodin huipulle finaali ja minulla olisi vaikka ja mitä sanottavaa, mutta ei niin kovasti aikaa. Lähden iltapäivästä porukoille viemään kissoja Tukholman reissun ajaksi hoitoon ja auttelemaan jouluvalmisteluissa. Yritetään silti!
Edellinen, finaalimalliston prosessointijakso jäi sen kummemmin analysoimatta, vaikka ne ovatkin olleet myös jenkkiversioissa omia suosikkejani. On mielenkiintoista katsoa, miten ja millaisissa olosuhteissa ihmiset työskentelevät ja miten kukin työstää omia juttujaan. Lisäksi jakso näyttää ihmiset omissa ympäristöissään ja valottaa hieman kunkin elämää ja persoonaa. Parhaita osia ovat jenkkiversiossa nähdyt, joissa mennään jonnekin pikkukylään kuvaamaan, kun suunnittelija tekee hommia jossain kellarihuoneessa, keskellä ei mitään. Hauskaa kontrastia!
Kirjoitan nyt siis siltä pohjalta, että tämän lukija tietää kisan voittajan, jos ei, niin ei kannata jatkaa enempää. Mietin eilen vielä illalla, että olenko aivan liian ylikriittinen vai mistä johtuu, että kaikki kolme mallistoa jättivät jotenkin tyhjän olon. Odotin hieman enemmän, se nyt vain on totuus. En niinkään ehkä vaikeampia, näyttävämpiä asuja, vaan jotenkin sellaista tunnetta, että näen nyt jotain uutta ja ennennäkemätöntä. Sellaista "Wau"-efektiä toinen toisensa jälkeen. Mert-fanina nuoren miehen tappio kirpaisi, mutta lohduttauduin sillä, että hän pääsee vielä pitkällä kun jaksaa vain kehittää itseään eteenpäin. Marian mallistosta odotin ehkä astetta enemmän näyttävämpää, asut olivat lopulta käytännönläheisiä ja näytöstä ajatellen olisin kaivannut jotain mielenkiintoisempaa nähtävää. Toisaalta olisin ehkä toivonut, että voitto olisi mennyt Marialle, koska koin, että olisi hienoa jos annettaisiin tunnustusta suunnittelijalla, jolla on vahva oma linja. Maria taitaa kuitenkin pärjätä ihan näinkin ja uskoo tarpeeksi omiin kykyihinsä saavuttaakseen menestystä.
Katrin voittoisa mallisto oli mielestäni liian tasainen ja drapeerausta oli liikaa. Kymmenen asukokonaisuuden pakettiin olisin kaivannut myös skarpimpaa linjaa, koska nyt mallistokokonaisuus näytti hyvin alaspäin valuvalta ja muotokieli oli löysän runsas. Värit ja materiaalit olivat kauniita, työn jälki hyvin hienostunutta, mutta oikeastaan mikään asu ei itsessään jäänyt mieleeni. Showstopperin yläosa oli kaunis, mutta ketjuaihe jäi hieman irralliseksi muusta mallistosta.
Marian mallisto oli, kumma kyllä, hieman tylsä. Kisan perusteella ja Marian inspisten myötä odotin jotain näyttävämpää, erikoisempaa, monimutkaisempaa, erilaisia yhdistelmiä - ja nyt nähtiin yllättävän käytännöllistä, jopa kaupallista linjaa. Toisaalta kaupallisuus on hyvästä, koska Maria voi näin hyödyntää mallistoaan jatkossakin. Showstopperasu oli kaamea: pidin voimakkaasta väristä, mutta en etumukseen muodostuvista "lurppatisseistä". Sen sijaan itsemaalattu printti oli todella kaunis, ehkä sitä olisi voinut olla vielä lisää.
Mertin mallistossa oli tosiaankin kontrastia - aivan mitättömistä todella upeisiin. Mertille pitkä miinus kömpelöstä työnjäljestä, mutta iso plussa draaman tajusta. Mallistossa oli vaihtelevuutta ja loppupuolen asut olivat jännää katsottavaa, juurikin sitä kaipaamaani näytösmeininkiä. Kultainen "liuske"mekko oli upea. Toisaalta en tiedä olenko liian puolueellinen Mertiä kohtaan, ehkä niin, mutta hänen tyylinsä vastasi ehkä omia mieltymyksiäni eniten, joten toki sellaisesta on helpointa pitää.
Tuomaroinnista sanoisin vielä, että minulle jäi epäselväksi missä vaiheessa malliston arvosteluperiaatteisiin kuului "kaupallisuus"? Käsittääkseni jokainen sai täysin vapaat kädet, ja mallistoja arvioitiin sen perusteella. Kuka on luova, lahjakas ja eniten visiota omaava, ei kuka on kaupallisin. Toki PR-toimiston edustajat tarttuvat kaupallisuuteen, koska he näkevät voittajan työn osana omaa työtään, mutta onko pätevää tuomarointia, jos voittajan mallistosta sanotaan "tää on nyt nähtyä jo kansainvälisellä tasolla"? What? Edelleenkin painottaisin kuinka tärkeää oli tällaisen kisan kannalta, että tuomaristossa istui edes yksi muotitoimittaja, joka katsoisi asiaa monelta eri kantilta, eikä edustaisi asiaa vain vaatesuunnittelijan tai kaupallisen edustuston kannalta. Lisäksi on mielestäni kovin kapeakatseista kategorisoida Mertin asut "teatteripuvustukseen" vaan sen perusteella, etteivät ne sellaisenaan ole kaupallisia. Maailmalla näytöksissä esitellään näytöskappaleita, couturea ja hyvinkin erilaisia "viritelmiä" luomassa enemmän sitä showta ja malliston fiilistä. Oikeat muotinäytökset ja kaupalliset vaatenäytökset ovat eri asioita
Nyt loppuu aika kesken, omat juttuni jäävät nyt ehkä vähän harmillisesti puolitiehen, joka tapauksessa onnittelut voittajalle ja kovasti tsemppiä kaikille kolmelle! Mielestäni kaikkia tarvitaan, Suomen muotiskene tarvitsee osaavia, luovia, mageita tyyppejä, jotka kohottavat imagoa ja tekevät pioneerityötä "kasvojen kohottamiseksi" ja siihen, että Suomesta tulisi muutakin kuin Unikkoa ja yöpaitoja!
