Eilinen

Eilen oli ihan hyvä päivä. Vietin varmaan lähemmäs kolme tuntia sairaalassa, oli leikkausta edeltävä käynti ja juttelin hoitajan, nukustuslääkärin ja kirurgin kanssa. Nyt onkin aika selvää miten homma menee. Helpotti suunnattomasti. Lisäksi friikkailu hitaasta leposykkeestä oli turhaa, koska sain kommentiksi "normaali nuoren ihmisen sydän". Jouduin myös käymään verikokeessa, joka sujui tällä kertaa ongelmitta. Kyllä vähän jännittää silti.

Vapauduttuani kävin seikkailemassa Rikhardinkadun kirjastossa (olen löytänyt kirjastot uudestaan, kun sain aikaiseksi maksettua tuntuvat myöhästymissakot ja olen taas vapaa lainailemaan). Lainasin sairaslomalukemista ja mm. tarinointia Vuokosta. Moderni nainen on hyvä perusteos, pukuhistoriaa jne.



Viimeinkin muistin hankkia kalenterin, se on ollut mielessä jo pidempään. Päädyin A5-kokoiseen pahvikantiseen kierreselkäkalenteriin, jossa on siis joka päivälle oma sivu, paljon kirjoitustilaa. Jos nyt saisin elämää vähän enemmän ruotuun. Tykkään kirjoitella kalentereihin pieniä muistioita ja listoja, sekä merkitä jälkeenpäin jos olen ollut jossain. Eli vähän niinkuin pitäisin päiväkirjaa ja tämä sopii siihen hyvin. Tilaa on myös vaikka piirtää, sivuille voi liimata vaikka leffaliput jne. Kalenteri on lisäksi punainen, kannen puu hieno ja kaikenlisäksi se oli alennuksessa (ylläri, onhan kohta jo helmikuu...).

Ostin myös Paola Suhosen suunnitteleman Bambi-heijastimen, koska hukkasin edellisen :( Se oli valkoinen ja tippui jossain uuden vuoden vaihteessa, kun matkasin porukoilta takaisin Helsinkiin :( Tapaus jäi harmittamaan niin, että ostin nyt uuden, mutta vaaleanpunaisena. Oikeastaan se oli pakkorako, koska näin että niitä oli Suomalaisessa enää muutama jäljellä ja se maksoi siellä 9,90€ (maksoin edellisestä Campuksella 14,90€). Kuva on surkea, mutta Ninni söpö! Ninnin ilme on kysyvä: MIKS sä kuvaat????

Eilen kävin myös saunottelemassa, vuokrasin viimeinkin Juno-leffan ja näin monta ihanaa koiraa! Mutta nyt elämässä eteenpäin, iltaohjelmassa Euroviisujen edustajafinaalia ;)

Decoration ideas

Hauskoja yksityiskohtia ja ideoita kodinsisustukseen, nämä on skannattu vanhoista Marie Claire-lehdistä.

Hapsumekkoja

Eri tyyppiset hapsuthan on tällä hetkellä muodissa. Ja H&M:n "hapsumekko" oli varmaan menneen pikkujoulukauden suosikki. Tai no, saihan niitä samanlaisia esim. Vero Modasta.
Koitan siirtää omat mietteet jo kohti ensi kesää - pakko tehdä kesäksi jonkinmoinen trikoomekko, jossa on tietenkin niitä "kasarihapsuja" ja hapsuissa roikkuu vielä helmiä!

Piirsin muutaman vaihtoehdon. Voishan se tietty olla jotain muutakin matskua kun trikoota...

On my shoulders

On vähän jutut vähissä juuri nyt. Oon ihan hermoraunio ja jännitän vaan sairaalaan menoa. Eilen kävin verikokeissa. Edelliskerralla meinasin pyörtyä: päässä humisi, korvat lukkiutuivat ja äänet kuuluivat kaukaa ja oksetti. Tällä kertaa se SATTUI. Ja sen jälkeen taas oksetti. Kävin myös sydänfilmissä, jossa pienenä sivuhuomautuksena ilmeni että sydämeni lyö hitaasti. Se voi olla normaalia tai sitten ei. Yritän tsempata ja koittaa olla ajattelematta, mutta tosiasiassa on kuitenkin että... en vaan voi. Sitten kun pääsen kunnolla tiettyyn mielentilaan, siirryn tuon tulevan operaation huolehtimisen lisäksi huolehtimaan tulevaisuutta, ja mitä tästä vielä tulee. Sen lisäksi 3kk eron jälkeen olen alkanut käsitellä siihen liittyviä vaikeita juttuja ja varsinkin, kun se pässi yhä edelleen ottaa tasaisin väliajoin yhteyttä.
C'est fini. Mais tu ne comprends pas.
Ja sitten taas en osaa muuta kuin pillittää. Forever cry baby.
No, ehkä se tästä taas päivä paistaa.

Tässä kaiken keskellä olen "löytänyt" uuden bändin, tai ainakin uuden minulle. Ranskalais-suomalaiseksi itseään tituleeraava The Do ja levy A mouthful on sekoitus vähän kaikkea. Laulaja Olivia Boyussou-Merilahti on ihana.

(emmä muista mistä toi kuva on)

Kevättakkimietteitä tammikuun lopulla

Kevät tulee, vaikka tällä hetkellä onkin aivan talvi. Kevät ja kevättakki, joka vuotinen projekti, jonka suunnitteluun käytän aikaa mutta aina se jää toteuttamatta.

Trenssi-henkisyys viehättää yhä. Oli se sitten muodikasta juuri nyt tai ei, erityisesti pidän leveästä helmasta. Vyötäröltä takki saa istua, hihat olla kapeat, mutta helmaa pitäisi olla, lähes kellomaisesti.

Harmaan takin helmassa on tarpeeksi runsautta. Mallikin näyttää sopivan ajattomalta, mutta kenties hieman tylsä.

Asoksen vaalea takki on ihan kiva, mutta en sitä sellaisenaan ostaisi. Tässä on nyt liian monta sovinnaista kohtaa, pienillä muutoksilla hauska helma olisi päässyt edukseen paremmin.

Asoksen sininen takki on jo mielenkiintoisempi, yksityiskohdat ovat kekseliäämpiä. Malli muistuttaa vanhanaikaista ratsutakkia. Jos tämä olisi denimiä, voisin haluta tällaisen. Tai sitten mustana, kultaisilla sotilasnapeilla.

Muistin että pian pitäisi tulla työharjoittelussa suunnittelemani takki kauppoihin! Tai no "pian", mutta parin kuukauden kuluttua... jännää.

Kato Lukats & minä

Kato Lukatsin piirros on Gré kozmetikan mainoskorttiin vuodelta 1934.


Hauska, simppeli piirros. Halusin tehdä siitä oman versioni. Piirros on mustilla tussikynillä tehty, väritys skannauksen jälkeen Photoshopissa.

Design Postia Ivanalta

"Itella Oyj:n ja IVANAhelsingin viime vuonna alkanut lisensiointiyhteistyö laajenee uusiin tuotteisiin. Itellan Posti-myymälöihin tulee myyntiin ”Design Postia” -tuoteperhe 26.1.2009 lähtien. Suunnittelija Paola Suhonen on suunnittelut tuoteperheen seitsemän erilaista elämyksellistä kuosia, kuten ”Yöperhoset”. Tuoteperheeseen kuuluu 10 tuotetta kuten lahjapakkaukset, Korusähke, postikortit sekä verkosta ja matkapuhelimella lähetettävät ePostikortti ja Mobiilipostikortit. Osana yhteistyötä elokuussa järjestetään Helsingin Pääpostitalon Postimuseossa myös ”IVANAhelsinki 11 vuotta” –näyttely. "

(kuva IVANAhelsinki, teksti virallisesta tiedotteesta)

Värileikki

Jatketaan vielä värikokeiluja.
Alkuperäinen piirros on lyikkäri+ Promarker -tussi, muistaakseni cool grey 2?

Skannaus, kontrastien säätöä...

Lopuksi sama homma väritetään Photoshopissa.

Blue hat girl

Piirtelin viime yönä kun en saanut unta. Käytin grafiittikynää, joka on siis niinkuin pehmeää lyikkäriä.



Otin kopion alkuperäisestä ja koitin väritystä. Homma epäonnistui, väritin liian "tukkoon". Korjailin Photoshopilla hieman.


Kuvan fiilis muuttui ihan täysin. Pitää harjoitella noita puuvärejä ja vahaliituja.

Utusävyjä, pitsejä, kimallusta ja etnokoruja

Työhakemuksiin kirjoitan yleensä "Innostun helposti uusista asioista" enkä valehtele siinä kohtaa yhtään. Tykkään niin monista eri asioista ja minulla on vilkas mielikuvitus, että keksin nopeasti uusia juttuja mistä tykätä ja innostua. Kuvien katselu on mielikuvajumppaa. Kokosin muutaman "mielikuvakollaasin" jutuista, jotka miellyttävät juuri nyt:


Mieleen tulee sellaiset vanhat esineet, joissa on pölykerros päällä ja väri näyttää himmeältä vaikka onkin oikeasti kirkas. Lisäksi sellaiset vanhat vaatteet, joista väri on aikaa myöten haalistunut pois.

Vanhojen sävyjen lisäksi kiinnostavat vanhat pitsit (varsinkin sellaiset jo hivenen haurastuneet joihin joskus törmää kirpputorilla), käsinvirkatut esim. kaulukset, nenäliinanreunat jne. Myös 1960-1970-lukuja henkivät käsinvirkatut pitsipuserot, joita pidettiin kesällä, näyttää hyvältä haalistuneen denimin rinnalla.

Pieni paljettiliivi tai vastaavasti raskas, kimaltava metallikudos ("chainmail", haarniskakudos), jota on runsaasti.
Erityisesti afrikkalaiset "heimokorut" (kaulakoru), samaa pyöreää muotoa ja väritystä voisi hyödyntää jollain uudella tavalla vaatteessa (mekon miehusta!).

Point party

Olin eilen kampaamo Pointin 20-vuotisbileissä yökerho Apollossa. Sain kutsun kaverin kautta, päivän varoitusajalla. Tilaisuuteen oli kutsuttu asiakkaita, yhteistyökumppaneita jne. ja yleisössä oli paljon taas niitä "tunnettuja kasvoja".
Hienot kemut oli :) Pointin pääjohtaja Pirjo Honkanen oli pukeutunut kauniiseen punaiseen iltapukuun, jossa oli muuten tosi komea laahus. Avecina toimi "klooni-Pirjo" eli drag-artisti pukeutuneena Pirjoksi. Tilaisuuden juonsivat Leena Sarvi ja Marco Bjurström, ohjelmassa oli mm. pitkäaikaisten työntekijöiden palkitsemista, Honkasen palkitsemista, kampaamon historiikkia, esityksiä...

Screeniltä näytettiin kuvia jne jne. Lopuksi esiteltiin Pointin ja floristi Jouni Seppäsen yhteistyössä tehdyt Haute Couture -henkiset kampaukset, jotka olivat niin hienoja... harmittaa että omat kuvat näistä ovat täysin surkeita.

Puvut olivat Jukka Rintalan käsialaa. Kampaukset olivat siis valtavia tukkalaitoksia, joissa oli mukana oikeita kukkia. Todella kauniita ja varmasti hyvin painavia, hentoiset mallitytöt joutuivat tosissaan kannattelemaan näitä :)

Bileiden dresscode oli juhlava ja ompelin eilen hetken mielijohteesta itselle uuden juhlamekon. Tällä kertaa olin sen verran fiksu (onnittelut minulle) että päädyin mustaan mekkoon. Matskut hain päivällä Eurokankaasta (matskuille tuli hintaa n.20€), mustaa jämäkkää denimiä, jossa oli seassa hopeista lurex-lankaa ja mustaa sifonkia.

Koska en taaskaan saanut hyvää kuvaa, en etu enkä jälkikäteen, tein kuvaavan piirroksen... sekään ei paras mahdollinen :( mutta joo. Periaatteessa olin ihan tyytyväinen lopputulokseen, tässä on nyt paljon jo aiemmin maailmalla nähtyjä "elementtejä", joita sitten vain yhdistelin. Lopputulos piti pitää simppelinä, koska tein mekon muotoilemalla ilman kaavoja (very professional, I say) ja aikaa oli 3,5h. Kotoa lähtiessä oli fiilis, että "onko tämä nyt liian gootti?" mutta bileissä suurin osa ihmisistä oli pukeutunut mustaan :)

Surkea kuvausyritys ruusukkeista...

Denim ei siis kiiltänyt noin paljon luonnossa.
Eli oikein oli hienot ja kivat kekkerit, Apollo oli ihan kiva paikka (en ollut käynyt aiemmin). Tosin vieläkin vähän ärsyttää eräskin pöytäseurue, joka mesosi kovaan ääneen ohjelman aikana. Saa sitä kännissä olla ja hauskaa pitää, mutta onko pakko HUUTAA? Huomionkipeyttä joo, but that's not chic.

Oijjoi, olisipa kivaa leikkiä seurapiiritoimittajaa ja mainita tyypit nimeltä, mutta olkoon :D

p.s 300 tekstiä täynnä!

Rebecca (och Liselotte naturligtvis)

Jee! Pääsen tänään taas teatteriin, tällä kertaa vuorossa Helsingin kaupunginteatterissa Rebecca -musikaali. Tarina ei ole tuttu, mutta kivaa mennä silti. Kaupunginteatterissa taso on korkealla ja puvustukset hienoja. Kannattaa olla näyttelijän ystävä, niin lipuistakin saa mega-alennuksen.

Olen tänään maalannut kangasta ja skannannut jättimäärin lehtikuvia, jotka voin nyt ilolla siirtää paperinkeräykseen ja hyödyntää skannauksia tulevissa proggiksissa ja mahdollisesti täällä blogissakin.

Liselotte Watkinsiakin löytyi Ruotsin Ellestä (lintumekkoinen nainen 4/2005, housu-asuinen nainen 3/2005).

Surkuilua

On surku olo :( Olen taas viime päivinä kiukutellut huonoa rahatilannetta, huonoa työtilannetta, huonoa "avoimien työpaikkojen" tilannetta. Sitä on joko liian pätevä tai pätemätön. Alan olla aika pretty darn bored tähän himassa kykkimiseen. No olen kyllä tehnyt paljon käsitöitä. Mutta työllistymistä ei auta ainakaan se, että sain soiton sairaalasta ja menen pieneen leikkaukseen parin viikon päästä. Sen jälkeen oon joka tapauksessa saikulla 10 päivää. Joten ainakaan kuukauteen ei ole luvassa parannusta elämäntilanteeseen. Olen ollut kyllä tietoinen että toi leikkaus tulee, sain itse päättää menenkö siihen ja sen pitäis olla vaan ihan rutiinijuttu... mutta silti. Ahdistaa ja pelottaa vähän.

Surkuoloa piristämään listasin ne muumimukit jotka (ainakin) tahtoisin kokoelmaani.

:'(

Bag me up

Bags, bags, bag. Love them.

Renauld Pellegrinon clutchissa saa lähes kuun ja tähdet taivaalta.

Lacroixin olkalaukku on kaunis.

Missonin kassi taas on niiiin hieno...

en kestä. Haluan.

kuvat

From the Royal issue of Vogue

Tämä piirros oli skannerilleni suuri haaste. Ihan tältä se ei luonnossa näytä, mutta annan periksi.
Good enough. Akvarellia ja peittovalkoista. Tein tämän kuvan pohjalta, muokaten tosin.

Osaisinpa viheltää

Wohou!
Niinku olin manannut tätä maanantaita, mutta itseasiassa päivästä tuli ihan hyvä. Puuhakas, oon tehny niin paljon kaikkia juttuja että oon ihan poikki!

Kirjauduin eilen ekaa kertaa polyvore.comiin ja hihittelin vaan itekseni kuinka kivaa sen käyttö onkaan :D mutta en sit kuitenkaan ihan niin hyvin osaa vielä käyttää, että oisin saanut näkymään ton homman silleen kätsysti isompana. Joo joo, blogiin oli ihan helppo tuoda homma koodina, mutta sit se oli vaan tosi pieni ja linkki, jota klikkaamalla pääsee sitten sinne itse polyvoren sivuille... emmä tiiä, pitää nyt vielä reenata lisää. Jos joku haluaa neuvoa niin otan vinkkejä vastaan mielelläni! No, nyt siis kepulikonstein yritys fiilistellä taas kaikkea hienoa All Saintsiltä.

Haikailuvaatteita:

- MAGEE trenssi, joka ei kuitenkaan ole niin perinteinen, mutta on silti monikäyttöinen.

- pitkä neule. Mun juttu.

- hienot kengät. Mulla ei oo hienoja kenkiä :(

- musta, korkeavyötäröinen nappihame. Oon jumahtanu korkeavyötäröisiin hameisiin ja aion niissä pysyä vielä jonkin aikaa. Ehkä.

- lasten puolelta hauska pöllöpaita. Ei sillä että se mahtuis, mutta ideaalitasolla se on hieno.

- koristeltu toppi, jossa oli muuten vaalea silkkinen rusetti selässä. Tarvisin partyvaatteita... mulla ei oo ikinä mitään tarpeeks hienoa yöelämään.

- rönsyilevällä helmalla varustettu, painijaselkäinen ja oksennuksenkirjavamekko on taas vaan niin värikäs ja hauska, että ottaisin tämän heti jos saisin. hieno.

Tämä taas soi koko ajan päässä:

Killing feet

Viime päivinä hommat ovat näyttäneet lähinnä tältä:


Hirveää yritystä, mutta ei mitään onnistunutta lopputulosta. Neljä epäonnistunutta ompeluyritystä ei paljoa mieltä piristä.
Mut joo, joskus menee paremmin ja niin edespäin.

Eilen oli kenkkupäivä ompelusten ja muiden suhteen, olin sopinut menoja ja sitten ei oiskaan huvittanut lähteä mihinkään. Onneksi menin, oli kivaa ja sain syödä kavereiden laittamia ihania ruokia! Tomaatti-mozzarellakeittoa, homejuustolohta ja perunamuusia ja marjarahkaa. Nam. Puhumattakaan juomista ;) Hajotin nimittäin oman punkkupulloni kavereiden rappukäytävään ja konttailin siellä sitten jälkiä siivoten ja manaten "että tämäkin vielä..."

Yöelämässä näin muuten tavallista enemmän julkisuudesta tuttuja henkilöitä! Tämähän on kysymys, jota sukulaiset usein esittävät, koska oletusarvona on, että jos asuu Helsingissä, näkee koko ajan julkkiksii.

Olen muutamana päivänä koittanut ajaa sisään niitä uusia nilkkureita ja eilen ne pääsi sitten tositoimiin... tuli tanssattua siinä määrin (ja nautin siitä tunteesta että olin kerran pitkä!) että jalkoihin sattui järkyttävällä tavalla. Onneksi otin vaihtokengät kotimatkalle, mutta jalat olivat siltikin aivan turtana ja kipeät, enkä saanut unta koska niitä vain särki. Mutta hauskaa oli!

Tämä päivä onkin mennyt vain hissutellessa kotosalla, jalkoihin sattuu, pohkeisiin sattuu ja väsyttää muutenkin hulluna. Tein mahtavaa ruokaa, josta olen vieläkin ihan fiilareissa. Muodin huipulle finaalin kakkososa oli huikea. Vaikka tiesin kuka voittaa, oli mahtavaa nähdä hienot kokoelmat. Niinkuin ohjelmassa monta kertaa mainittiin, tämä kausi oli todella huipputasoinen! Odotin Jillianin kokoelmaa, mutta täytyy sanoa että ehkä petyin hieman. Ramin iltapuvut olivat taas aivan käsittämättömiä ja Christian... noh, nuoresta iästään ja ärsyttävästä ulosannnista huolimatta kaveri on aivan käsittämättömän lahjakas!

Huomenna on taas mätöpäivä maanantai :( yäk. Mutta ehkä uusi viikko tuo tullessaan aina jotain uutta ja kivaa. Tällä viikolla tuli varattua lennot lappiin pääsiäiseksi. Sitä odotellessa :)

Kat von D

Miami Ink on kamala tv-ohjelma. Sitä katsoessa alkaa välittömästi tehdä mieli tatuointia, mielellään suurta ja värikästä. Ohjelmassa tehdyt kuvat ovat niin hienoja, että tuntuu vain luonnolliselta, että ihmisellä on tatuointi. HALUAAAAAN!
Olen aina ajatellut, että jonain päivänä otan tatuoinnin. Se tuntuu vain normaalilta asialta. Tatuoinnin pitää olla sitten kuitenkin sen verran mieluinen ja hieno, että sitä jaksaa katsella. Mieluiten haluaisin piirtää tatuointimallini itse, sellaisen jota muilla ei ole... Ja sillä pitäisi vielä olla merkitys... eli näistä jahkati-jahkati-jahkati-syistä minulla ei vielä ole tatuointia.

Kat von D oli ennen mukana Miami Inkissä, mutta saatuaan fudut hän sai oman ohjelman, L.A inkin. 26-vuotias mimmi on käsittämättömän hyvä ja tehnyt duunia viimeiset 10 vuotta. Ekan oman tatuointinsa hän teki itse ja se oli Misfitsien logona tunnettu pääkallo. Tunnettuja asiakkaita löytyy mm. iki-ihana Ville Valo! Lisäksi Kat on aika magee noin tyylillisestikin. Tatuointeja syvästi arvostava ystäväni kiteytti lyhyesti "kova muija".


Kat von D:n fanipaidat on mielettömän hienoja!!!!!!!!

http://www.katvond.net/ (kuvat ja muutenkin)

Puuhasteluja ja uusia hankintoja!

Mahtavaa. Tää viikko alkaa olla lopuillaan. On ollut turhauttavin viikko pitkään aikaan. Mutta yllättävää kyllä olen saanut kuitenkin asioita aikaan mm. lähetellyt työhakemuksia.

Ketkupäivä maanantaina ostin Accesorizen alesta paljettinaamion. Olin katsellut tätä aiemmin, mutta nyt luovutin kun hintaa oli pari euroa. Hieno. Sopii seinälläkin.

Olen koko viikon jumittanut tolla punaisella PIENELLÄ olkalaukulla, jonka oon ostanut aikoinaan kirbeltän hintaan 0,40€! Ton lisäksi mulla on ollut kangaskauppakassi. Mukavaa vaihtelua pitää välillä laukkua jota ei varsinaisesti tarvitse kantaa.

Ninni on ollut, kuten aina, söpöliini. Mussutipussuti.

Eilen käytin uusia kenkiä kotona sisällä. Nämä on tosi hyvät jalassa, mutta vierastan vielä jotenki näitä ja näillä ulos lähtemistä. Korkoa on 9cm (!!!) eli musta tulee ihan törkeä amatsooni näiden kanssa.

Eilen pidin myös pitkästä aikaa tuota kloorivalkaistua hametta. Punasta neuletakkia oon käyttänyt lähes joka päivä...

Näin nätisti Saimi pousas mamille. Saimi on muuten hirveä varasteleen ruokaa ja käy nuolemassa tiskejä. Se on ihan rikki kun joutuu oleen laihiksella.

Maanantaina mukaan lähti myös uusi lompakko, koska meni hermot siihen, että edellisestä tippui kaikki kortit ihan jatkuvalla syötöllä. Tämä uusi Mangosta halvennuksella. Köyhällä pitää olla hyvä lompsa (tai rahapussi, kuten itse nimitän kyseistä asiaa, vaikka ei tuo nyt pussi olekaan) ettei ne vähätkin rahat tipu sieltä eikö kortit varsinkaan, kun sit ei oo varaa uusia niitä :D!

Sitten, sain tossa torstaina pisteen iin päälle ja toteutin pitkäaikaisen haaveen ja hankin kirberahoilla uusia kankaanpainovärejä ja seulan!!!! (ja lisäks tollasen Dylonin värinapin, koska testasin viime viikolla ja huomasin että tollasella voi värjätä erittäin hyvin kylmiltäänkin)!

Seula on kokoa XS eli pieni ja tiheys on harvempi. Olin ostamassa tätä tekstiilisuunnittelijan avustuksella, joka totesi "sun kärsivällisyydellä toi harvempi on parempi kun sitä ei tarvi olla koko ajan pesemässä". Kouluaikoina käytin itse niitä tiheämpiä, koska niihin oli parempi valottaa, mutta tämän hankin lähinnä omiin kokeilun ja yksittäisprintteihin.

Sitten jo pääsin vähän kokeilemaankin... lopputulos ei nyt ihan ollut niin hyvä kuin ajattelin, mutta eiköhän tästä kehitytä...

Eilen muuten järjestelin mun jääkaapin alakaapin, tein inventaarion mausteille ja lisäsin "päivittäismausteisiin" (jotka siis sijaitsevat mikron päällä) lisää kanelia ja uutuutena kardemummaa, jota voin laittaa kahviin. Tein myös muuten ruokaa, joka oli paremman makuista kuin näköistä.

Kohti viikonloppua!!!!