Tänään alkoi taas Skins. Parasta. Ihastuin sarjaan viime kesänä kovasti: tuijotin tippa linssissä teinien sekoiluja ja samaistuin "mä niin tiedän miltä teistä tuntuu kun kaikki menee päin helvettiä!" Vaikka sarja on paikoitellen hyvin over the top, pidän silti sen suoruudesta, huonosta huumorista ja siitä, että teinit ovat teinejä. Skinsissä maistuu elämä. Nytkin teki lähes pahaa kun se komea Freddie ihastui siihen Effyyn, joka meni jo sutaseen sen Freddien kaveria... miksi??
Skinsien jälkeen tuli Gossip Girl, jota erehdyin katsomaan pitkästä aikaa. Virhe. Inhoan kyseistä sarjaa: product placementiä toisensa jälkeen "ai ku mulla on ihanat nää Loubutinit!!!", hirveää vehkeilyä, juonittelua, pelaamista, selän takana puhumista, ilkeilyä. Onko mikään ihme, jos tulee ongelmia, jos pariutuminen suoritetaan samassa piirissä? Ja mikä tää 15-vuotias MUOTISUUNNITTELIJA on? Ja kotiapulaisellekkin ollaan ilkeitä! Ja tekeekö ne tyypit mitään muuta kun järjestää jotain tanssiaisia ja siinä sivussa juonittelee? Ja naurettavuuden huippu oli tää "nää vois nyt nolata ton Vanessan huijaamalla sen laittaan ton läpinäkyvän mekon ja sit kaikki naurais kun siltä näkyy alkkarit läpi JA OLIS TOSI NOLOO HEI!!!". Se ei kuitenkaan ole mitenkään noloa, että sillä Serenalla näkyi puolet tisseistä?
Okei okei, sarjahan on kuitenkin puhdasta fiktiota (toivon niin), mutta miksi nämä teinit ovat niin hemmetin varhaiskypsiä, käyttäytyvät kuin aikuiset? Missä on se nuoruuteen kuuluva hölmöily?
No joo. Tarkoituksenahan on varmasti olla provosoivaa viihdettä, jossa juonittelut ja ilkeilyt on tarkoitettu huumoriksi ja kaikki kiva ulkokultaisuus silmäniloksi. Mutta mites sen samaistumisen kanssa? Ainakin itse tykkäsin teininä sarjoista, joiden henkilöhahmojen elämään pystyin samaistumaan edes jollain tapaa, mutta GG-jengiin en samaistu 27-vuotiaanakaan. Se porukka on liian samannäköistä, liian puhtoista, stailaukset on liian vimpan päälle, vihaan juonittelua ja paskanjauhantaa yli kaiken ja hei missä on ne paljon puhutut riettaat ja rohkeat kohtaukset, mitä luvattiin oikein tienvarsimainoksissakin? Sen muutaman kerran, jota olen ohjelmaa katsonut, en ole nähnyt yhtään mitään pussailua enempää.
Yksi tämän hetken suosikkisarjoista on maanantaisin Neloselta tuleva Puhelintytön päiväkirja. Noh, sarjassa ei ole kiinnostavaa ainoastaan ne oikeasti rohkeat ja riettaat kohtaukset (:D) vaan huumori ja inhimillisyys, kun päähenkilö yrittää vetää kahta elämää kunnialla ja on siinä samalla ehkä jotenkin vähän hukassakin.
Tästä voidaan tehdä yhteenveto, miksi Sinkkuelämää on vaan niin hyvä sarja: tapahtumat kuitenkin jotenkin realistisia, hauskoja ja on hämmentävää, miten samantyyppisiä juttuja on tullut "deittiviidakossa" vastaan joko itselle tai ystäville. Tai toisaalta miksi pidän myös Greyn Anatomiasta: jokin realistisuus, huumori ja ihmissuhteet - ja se, että lopulta kuitenkin hyvyys voittaa.
2 kommenttia:
Eksyin jostain. Kiva teksti, Skins on just hyvä ja Gossip Girl on niin tyhmä ja kakka ja HUONO ja tyhmä että inhottaa. Eli I agree.
Okei ei muuta (tai mitään...), ehkä jatkan lukemistas!
Moi moi, kiva ku eksyit tänne, toivottavasti löysit takaisin.
Tyhmä ja kakka ja huono on just oikeita sanoja kuvaamaan gossip girliä. Voidaan perustaa hate-kerho.
Lähetä kommentti