Päivänsankari

Saimi "Sapi, Saikke, Saimuli, Sabe, Mustuli, pullero, möhmö, Saikkis, Saikkuli, Saimo jne. " kissalainen täyttää tänään 5 vuotta. Saimia onnittelevat ylpeä mamikissa ja ystävätär/ elämäntoveri Ninni!
5x Saimi:
1. Saimi syntyi 16.7.2004 Ylitorniolla. Ilmeisesti johonkin omakotitaloon ja metsän läheisyyteen, koska viekas kettu repolainen nappasi Saimin suuhunsa ja oli jo lähtenyt viemään saalistaan, mutta kissa saatiin pelastettua. Tästä syystä parin kuukauden ikäinen Saimi ja siskonsa tuotiin Rovaniemelle. Sisko sai myös uuden kodin ja nimekseen Selma. Kettutarina on lempitarinoitani, koska se osoittaa että Saimi on selviytyjä. Ja varmaankin tästä syystä se suhtautuu todella vihamielisesti koiriin.
2. Saimi tuotiin kotiini 21.9.2004. Sain syliini ruikulin, hontelon ja pitkäjalkaisen mustan kissanpennun, joka yllättävää kyllä, luotti minuun heti. Kutsuin heti kavereita kylään katsomaan uutta pienokaista. Illalla Saimi käpertyi tyynylleni nukkumaan.
3. Pentuna Saimi oli todella villi ja sanoinkin sitä "riehuliisaksi". Ensimmäisenä jouluna porukoilla Saimi tunki joka paikkaan, niin että vanhemmillani meni hermo, kun kissa keikkui milloin missäkin ja mm. tiputteli kirjahyllystä koriste-esineitä, jotka menivät rikki. Homma ei sinällänsä ole muuttunut, koska Saimi tykkää yhä keikkua korkeissa paikoissa, tiputella ja rikkoa esineitä. Se on todella itsepäinen ja vahvatahtoinen, mutta kun se osoittaa kiintymystään, on tunne aito.
4. Saimin ongelma on syöminen. Se haluaisi syödä jatkuvasti ja lähestulkoon kaikkea. Tästä syystä myös painoa on vähän liikaa. Kissanruuat, liha, kala ja puuro ovat herkkua. Saimi tunnetaan myös puuronarkkina - siellä missä on puuroa, on narkkina paikalla myös Saimi.
5. Saimi on ensimmäinen täysin oma kissani, vaikka lapsuudessa kotona toki oli kissoja ja koiria ja muitakin eläimiä. Halusin nimenomaan mustan kissan ja vieläpä ison kissan ja nämä toiveet toteutuivat Saimin kohdalla täydellisesti. Olen myös erittäin ylpeä onnistuneesta nimenvalinnasta.