Training day, pt.2

Eiköhän se tästä ala pikku hiljaa sujua, nyt ehkä kynään vähän enemmän tatsia. Lisää harjoitusmatskua (mites toi kirjottaminen?...). Kuuntelin taustalla Gossipia ja laulunsanojen kirjoittelu piirroksiin on yksi huono tapa. Vähän tollasta keskenkasvuista, mutta kivaa :D

Training day

Olen ollut viimeiset pari viikkoa lähestulkoon koko ajan vähän pahalla päällä. Olen myös jokseenkin turhautunut. On niin paljon kaikkea ärsyttävää hoidettavaa asiaa mielenpäällä, jotka stressaavat, kun eivät ota hoituakseen. Muutenkin omien synttäreiden jälkeen iski jonkinmoinen kriisitysvaihe päälle. Flunssailusta olen kuitenkin parantunut jo lähestulkoon kokonaan!
Valitus sikseen.
Tämän hetkistä turhautumista puran piirtolevyn käytön opetteluun. Olen vakuuttunut, että kyllä se tästä, kunhan vain harjoittelen ahkerasti. Tällä kertaa jotain tämän tyyppistä:

PAAALJONNNN on vielä opittavaa, mutta muistin virkistyksestähän tämä käy... tykkään kyllä tuosta printistä, se on sopivan kirjava ja sekava, mutta muu jälki on turhan suttuista ja köpöä. Pienemmällä brushilla olisi voinut lähteä liikkeelle, mutta kynän hallinta on ihan hakusessa. Vaikka piirtolevyyn kuuluva kynä tuntuu ja näyttää ihan oikealta kynältä, ei se toimi kuitenkaan ihan niin kepeästi :D! Lisäksi olen kehittänyt itselleni aikamoiset "hyväksihavaitut" maneerit photarin kanssa ja ne pukkaavat aina päälle.

Harjoitukset jatkukoot.

Japonismin aika

Yleisesti ottaen olen kiinnostunut monista jutuista yhtä aikaa, mutta tavallaan jonkunlainen yhdistävä linja on nähtävissä kaikissa. Pidän väreistä ja kuvioista, ja erilaiset etniset ja kansalliset jutut kiinnostavat. Pitkään paikallistin ensisijaisen mielenkiinnon kohteen Marokkoon ja nyt on jo jonkin aikaa suosiotani on kalastellut Japani. Voisinkin sanoa, että elän jonkinsortin omaa "japonistista aikakauttani". Ison sysäyksen asiaan antoi vasta reilu vuosi sitten nähty "Geishan muistelmat" -leffa. Oikeastaan oma japonismini tarkoittaakin tietynlaista vanhan ajan geishamaailman estetiikan ihannointia: kimonoja ja niiden kuviota, viuhkoja, tukkakoristeita, kirsikankukkia...


Japanissa tykätään myös kissoista... ja täällä tykätään japanilaisista painokuvista.


Tukkakoristeet!

Japanilaista kuviomaailmaa origamipapereissa... so pretty! Vai pitäiskö sanoa kawaii!

Ehkä palaan tähän aiheeseen myöhemmin... :)

kuvat google (hakusanoilla geisha, origami paper)

Räkä

Olen ollut tänään vielä kipeämpi kuin eilen. Tuntuu että koko pää on tukossa, eikä jaksais oikein tehdä mitään. Sohvalla peiton alla makoilu ja lukeminen alkaa kuitenkin pidemmän päälle puuduttaa. Hienoisesti huimauksesta ja armottamasta tuskanhiestä huolimatta kävin kirjastossa palauttamassa kirjoja ja kaupassa suorittamassa perinteistä "mitäs sitä sitten söis" -arvontaa. Huvitin itseäni muistelemalla niitä isoja mainoksia, joissa tiedotetaan sikainfluenssan varalta: "sairasta kotona" tai "yski nenäliinaan tai hihaan"... hupsista. No, käsittääkseni kyse ei ole sikiksestä. Ja sitä paitsi kun asuu yksin, niin asiat pitää myös hoitaa yksin.
Muutamia fiilistelyä menneeltä viikolta...

Yksi suosikkimaisemistani Helsingissä:



Hauskaa kukkotapettia ja hieno kukkoaiheinen applikaatiotaulu Tapettitalon ikkunassa (onko kukko uusi riikinkukko?):

Saman liikkeen ikkunasomisteena myös kaunis vanhahtava lintuhäkki:

Ikeassa piti ihastella myös tapettia ja viisautta "Pulla päivässä pitää kurvit kunnossa" (näin on, ei ainakaan laihtuun pääse):

Samaisessa paikassa oli myös kivaa puutapettia:

Ikeassa vieraileminen on muuten aina pienoinen pettymys, sillä en löydä niitä tuotteita, joita menen sieltä hakemaan, koska ne ovat yleensä aina juuri silloin loppu! No, tulipa halpa reissu.

Kipeänä ollessa ehtii miettiä elämänviisauksia: "Miksi Big Brother tuntuu niin typerältä, mutta sitä on pakko katsoa?" tai "Miksi kissoja nukuttaa niin paljon?". Lisäksi ehtii muistella teinivuosia tai sitä miltä tuntui aloittaa opiskelut yliopistossa. Muistan monet syksyt hyvin elävästi, johtunee ehkä siitä, että olen syntynyt loppukesästä ja aika aina "alkaa alusta" syksyn saapuessa.

Nyt räkäfilosofi lähtee takaisin sairaspetiin... tylsää, vaan ei kai muuta auta.

Somewhat pirates-ohoy!

Muutoin voin olla laiska ja olla tekemättä mitään, mutta kun tulen kipeäksi, en vain pysty makaamaan ja sairastamaan, jos ei ole aivan pakko. Inhoan sitä olotilaa, avuttomuutta ja sitä kun ei jaksa mitään! Siispä olen tänään mm. siivonnut kaappeja. Olin totaalisen unohtanut, että omistan niinkin hienon jutun, kuin piirtolevyn. Shame on me! Piirtolevy on nököttänyt kaapissa varmaan jo parin vuoden ajan, koska edellisen tietokoneen kanssa se ei juuri suostunut toimimaan. Kytkin sen nykyiseen ihan vain kokeeksi ja toimii! Pitää vain opetella käyttämään... kokeeksi sotkin jotain tällaista:
Jep jep. What to say? Aika outo on, eikä yhtään hieno ollenkaan, mutta lätkäistäänpä nyt tänne ihan vain huvin vuoksi :D Saa nauraa!

We are hunting high and low

Tuli flunssa. Jatkoin uhalla nukkumista ikkuna auki, kunnes yhtenä aamuna heräsin vähän kylmää saaneen oloisena... ja nyt monen päivän jälkeen on ehkä vihdoin myönnettävä, okei, kipeenä ollaan. Viluttaa ja tekee mieli kääriytyä vaatekerroksiin, joten viimeistään nyt taitaa olla parasta myöntää, että syksy on hyvin pian. Sitä paitsi syysvaatteet alkavat tuntua kovin mukavilta jutuilta ja orastavasti ehdinkin jo haaveilla roudaavani neulevaatteet vintiltä...

Vierailin Elloksen nettisivuilla leggins-, musta perusneuletakki- ja urheiluhousut-asioissa. Törmäsin kuitenkin niin moneen kivaa Twist & Tango-merkkiseen vaatekappaleeseen, että viimeistään heppahameen kohdalla piti ottaa vähän enemmän selvää. Nimi oli jotenkin etäisesti tuttu, mutta merkin sivut eivät.

Heppahameen lisäksi huomasin tykkääväni aika monesta muustakin... ja varsinkin syksyn "metsästäjä"-teema tuntui purevan minuun. Sellaista mukavaa "englantilainen aatelisto maaseudulla kettujahdissa" -henkeä (jos unohdetaan aiheen eettiset ja moraaliset sävyt). Kettujahdin jälkeen juodaan tietenkin hieman teetä, illalliseksi fasaanipaistia.

Vahvoja, hieman tummia sävyjä, kuvioiden runsautta, ripaus nostalgiaa, hippihenkeä, ratsastusvaatteista lainattuja yksityiskohtia yhdistettynä käytettävyyteen ja mukavuuteen - me likes!

Muutenkin kyseisen merkin konseptiajattelu teki pitkästä aikaa varsin vahvan vaikutuksen. Minulla on kuitenkin heikko kohta persoonallisille, mutta kaupallisille käyttövaatemallistoille ja Twist & Tangon "Fun, simple, personal & feminine" ajattelutavan allekirjoitan! Tavoitteena on tehdä käytettäviä, mukavia vaatteita, jotka ovat yksittäisiä mutta hyvin yhdistettävissä muihinkin malliston osiin - tietenkaan unohtamatta esteettistä puolta. Tietääkö kukaan millaista merkin laatu on, saako näitä Suomesta muualta paitsi Ellokselta? Kokosin kuviin omia lemppareita, joille lämpenin kovasti. Kannattaa kuitenkin tsekata itse sivut, jos oma kiinnostus heräsi : www.twisttango.com

Tykkääkö kukaan muu?

p.s kyseessähän toki ruotsalainen merkki... ne vaan siellä aina osaa. Joskus tekisi mieli karata sinne...

Karhun kukkaset

Tekisi kovasti mieli valittaa ja kiukutella. Sen sijaan haluankin jakaa pienen palan ihanuutta, jota olen ihaillut kesän mittaan kävellessäni Karhupuiston ohi. Kyseisen paikan kukkaistutukset ovat nimittäin jotain aivan mieletöntä. Suurta, vapaata, rentoa, värikästä. Kaunista.

Back to basics and being boring

Olen huono ihminen. Pidän nimittäin liikaa materiasta. Lauantainen pyöriminen kaikissa ihanissa kaupoissa osoitti sen, että saan aivan liikaa mielihyvää materiasta ja vielä enemmän jos saan omistaa sitä. Olen kuitenkin köyhä, oikeasti ihan virallisestikin jos tulotasoani vertaillaan köyhyysrajaan ja se on fakta, joka rajoittaa materian omistamista. Kun ei ole valuuttaa, ei ole asiaa markkinoillekkaan.

Rahatilanteeni on katastrofaalinen jälleen kerran ja mietin, että jos olisin osannut kieltäytyä niistä kaikista pienistäkin ostoksista ja laittaa rahukat visusti plakkariin tai edes ostanut niillä järkeviä ruoka-aineita kuten jauhoja, riisiä, makaronia jne. Vaan ei, valitsin materian houkuttavan maailman ja ostin itseni onnelliseksi. Nyt saan siis kärsiä, jonkinasteinen karman laki kun näyttää toteutuvan elämässäni oikein mukavasti: pahat teot kostautuvat, hyviä hetkiä seuraa huonot.

Vaatteet eivät kuitenkaan ole ikuisia, jos niitä käyttää jatkuvasti ja tietyt käyttöromppeet kuluvat käytössä, vaikka mikä olisi. Syksyllä aionkin siis elää tylsästi ja panostaa vain perustuotteisiin, jotka täydentävät jo olemassa olevaa. Ja niitäkin voin hankkia vain rajallisesti.




Legginsit ovat elinehto hameiden käyttämiselle ja sukkahousujen vihaajan parhaita kavereita. Gina tricotin laatu ja malli ovat osoittautuneet parhaimmiksi.


Musta, pitkä perustoppi on megalantion ystävä ja kerrospukeutumisen perustarpeistoa. GT saa taas kiitosta hyvästä perustrikoolaadusta.


Musta neuletakki. Sopii kaiken kanssa. Edelleen kiitosta Ruotsiin päin, myös neuletuotteiden laadusta tykätään.

Vaikka köyhyys koettelee, en silti ole jäästä. Seuraavia juttuja voi edes fiilistellä...


Nätti.

Nätimpi.




Rauurrrrrr!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Polkagris

Muutama viikko sitten ostin Ivanan alesta toisenkin mekon... koin aivan valtavia tunnontuskia, vaikka mekolla ei ollut hintaa kuin muistaakseni 26€, mutta olin mielestäni tuhlannut siihen mennessä jo aivan liikaa.


Raitamekko houkutti kovasti jo alunperin, mutta ajattelin, että on järkevämpää sijoittaa kuosilliseen röyhelömekkoon, jossa on "enemmän näköä". En sitten pystynyt vastustamaan tätäkään. Raidallinen puuvillamekko on kuitenkin ajaton ja soma, vaikka tunnenkin itseni isoksi polkka-karkiksi :) Röyhelöistä nimpparimekkoa olen tehokäyttänyt viimeisten parin viikon ajan, joten voin olettaa että raitamekkokin löytää paikkansa :)

Some art and lot's of buttons too

Taiteiden yö.
Voidaanko järjestää lisää samankaltaisia tapahtumia, niin kaikki vois olla useammin massakänneissä? Se meininki kaduilla oli taas sellaista, että ehkä vähän hävetti. Anteeksi, pakko vain sanoa. Ehkä olisi sitten itse pitänyt tehdä samoin? Meinasin oikeastaan jättää koko homman välistä ja jäädä kotiin ompelemaan, mutta halusin nähdä ne ilmapallot.

Olihan se hieno show, Plasticiens Volants -ryhmän "Perle". Perusidea oli, kuten ehkä nimestäkin voi päätellä, että pari kalaa, rapu ja muita meren pikku kavereita herättivät simpukasta esiin helmen, jonka sitten ilkeä ankerias varasti ja söi (rikkoi). Kaikkia ketutti ja ankeriaalle annettiin ansionsa mukaan. Tämä jäikin sitten ainoaksi artsuksi, mitä tuli nähtyä. Ruokaa naamaa ja kotiin hyvissä ajoin. Niskassa painoi ompeluproggis ja lopulta kaikki muutkin huolet kaatuivat päälle: yöllä murheiden miettiminen ja sureminen onkin kaikkein petollisinta.

Lyhyiden yöunien jälkeen aamu alkoi viimeistelyillä ja mekko tuli valmiiksi. Tänään on siis väsyttänyt!

Mekon luovutuksen jälkeen istuin Kampin keskuksen takana ja join pahaa kahvia. Päällä oli ihanuus-Ivanaa ja Converset! Sain ne reilu kuukausi sitten aina Lontoosta asti tuotuina ja olen sisäänajanut ja fiilistellyt niitä.

Sain pienen ystävän. Annoin sille vähän banaania. Tiedän, ettei noita sais syöttää, mutta se oli niin herttainen ilmestys, että hellyin...

Kierreltiin kaverin kanssa kaikkia kivoja sisustusliikkeitä, Iso-roban Fida ja päädyttiin myös Nappitaloon, jossa on kaikkea ihanaa ja varsinkin niitä nappeja. Kultareunainen nappi oli yks lemppareista, mutta ne makso 2,50€/kpl!!!!

Kävimme myös Stockan F8-ravintolamaailmassa, jossa olen käynyt nyt kolmesti ja joka kerta on jollain tapaa harmittanut. Herää kysymys, miksi silti päädyn sinne? Superkallistakin siellä on... ihan viihtyisää joo, mutta silti. Stockalla kiertelyn jälkeen kirjaimellisesti raahauduin kotiin ja otin vähän päikkäriä Saimin kanssa... ja kohta voikin mennä jo nukkumaan taas :)

Mekkohommaa ja halikavereita

Tämän viikon puuhat näyttää tältä:

Kuvassa kutakuinkin olennaisimmat kaavoitus- ja leikkaamisvälineet. Teen töitä lattialla, koska siinä on eniten tilaa. Tosin tämä edellyttää, että hommien aluksi pitää ensin siivota, vähintään imuroida.

On ollut supermälsin viikko pitkään aikaan, olein vain kriisitellyt ja itkeskellyt ja ollut ahdistunut kaikesta ikävästä.
Kaikesta huolimatta työn alla olevan mekko näyttää skarpilta ja se on tärkeintä.

Olen kuitenkin fiilistellyt sitä ihanuutta, että kissat ovat taas kotona. Ilman niitä koti ei ole koti, se on vain hiljainen paikka.

Tytöt makoilee pikku kerinä!

Seepia pukee Saimia.

Ninni tappaa sen lempilelua, eli tollasta muovitikkua, jonka päässä on karvapallo. Ninnin naamassa on hauskinta mustat huulet, mustat kajalit silmissä ja noi pilkkuset nenävarressa :)

En ole erityisen innokas julkaisemaan omia naamakuvia, mutta tässä näytän niin onnelliselta kun saan halia Ninniä (otettiin kaverikuvasarja... Ninni ei näytä niin onnelliselta). Kaverini on aina sanonut, että muistutan Tiny Toons hahmoa Elmiraa,joka tykkää pakkomielteenomaisesti rutistella kaikkia söpöjä eläimiä.

Ei ihan niin kaukaa haettu juttu, sanoisin :D

Vielä vähän vaaleaa

Tätä viikkoa on varjostanut pieni masennus katoavan kesän vuoksi. Elokuun puoliväli on jo ylitetty, syksy lähestyy kovaa vauhtia. Ankea, ahdistava syksy. On ollut ihan liian ihana kesä, täynnä kaikkea kivaa. Syksyllä ei ole mitään. Ei minulle. Ei mitään odotettavaa, muuta kuin monta kuukautta pimeää ja kylmää edessäpäin.

Haluan valoa, lämpöä, istua puistossa. Kulkea ilman takkia, sandaalit jaloissa. Nukkua ikkuna auki. Ihastella kukkia.
Kohta ne katoavat, kaikki.

Sisäpihalla kukkii vielä.

Fidalla on kaikesta -30%. Lähdin katselemaan tuoleja, en löytänyt. Löysin kuitenkin Tiger of Swedenin neuleen.

Hihaton lörppäneuletakki vyöllä ja sivutaskuilla. Hintaa alennuksen jälkeen 2,80€. Materiaalina on 55% silkkiä, 45% puuvillaa.


Kirjastosta lainasin graffitteja ja japanilaisia painokuvia.

p.s kamerani asetukset ovat näköjään sekaisin, kuvat entistäkin epätarkempia. Ei nyt oikein taas onnistu.

Something fan-tastic

Sen lisäksi, että sain synttärilahjoja, sain tuliaisia! Välillä tuntuu, että olen tuliaistensaajakuningatar, kun niitä tippuu tasaisin väliajoin - me likes!

Der Bodensee -koristeinen viuhka on niin hieno ja aikas pramee :D



Korvikset, tuo tuliaisten aatelia, tällä kertaa hienossa liukuvärjätyssä sävyssä, pidän!


Olen alkanut miettiä, että jos tässä joskus pääsisi itse ulkomaille, niin minun pitää ehkä rahdata säkkitolkulla vastavuoroisesti tulkkuja kaikille kiitokseksi niistä kaikista, joita olen itse saanut!

28. & 500.

Minulla oli siis sunnuntaina synttärit (Madonnalla on muuten samana päivänä!) ja varsinaisia bileitä vietettiin lauantaina.

Tänä vuonna synttärikakku olikin juustokakku mustikkapäällisellä, OLIKO HYVÄÄ, oli!!! Tarjottavana oli kasvis- ja kinkkupiirakkaa, salaattia, vadelmaboolia ja pikkusuolaista. Tietenkin tein kaiken ITSE! Kemuissa oli kivaa. Loppuillasta meno oli varsin... vauhdikasta. Päivänsankari näytti kuvissa rumalta, kamera vaan vihaa minua.

Juhlin itsetehdyssä ruusumekossa, malli on siis yksinkertainen olkaimeton, sweetheart-kaula-aukolla ja kellohelmalla, edessä rintasaumoissa "tukiluut" (eli rigileneä). Alla oli tyllialushame. Tykkäsin tästä ihan hirveästi. Kangas on ostettu jo huhtikuussa Eurokankaasta. Sain muuten tuon ruusukuvioisen puisen käsinmaalatun rintarossin lahjaksi, sopi hienosti mekkoon. Käytin muuten tämän kanssa mustaa boleroneuletta ja mustat korkkarit vaihtuivat jo ratikassa balleriinoihin.

Sain paljon lahjoja! Synttäreiden juhlimisen idea on, että saa pitää kekkerit ja että saa lahjoja! Jotain hyvitystä siitä kärsimyksestä, että vanhenee.

Kirjoja: Heli Laaksosen Pursun sain tädiltä. Kirjan kansi on aivan huippu ja kirja on muuten kierrätyspaperista valmistettu. Kavereilta paperinukkekirjasen ja Rosa Liksomia. Pidän.

Astioita: Pienempiä Taika-kulhoja. Kokoelmani karttuu pikku hiljaa. Lisäksi ostin itse pari turkoosia Teema-lautasta ja sain näin määrän neljästä kuuteen, jeij!

Kuohuviiniä tuli pari pulloa. Ihanan kortin sain porukoilta, enkä suinkaan ollut valinnut sitä itse :D! (eli siis olin, mutku se oli niiiiiin nätti!)

Koruja: katu-uskottavaa designer-lookia lisäämään Kaksi-Tvån riekalepitsikoru (näyttää tosi hienolta erityisesti valkoista vasten) ja kauan kaipaamani kaulakello! Jälkimmäinen tuli testattua baarissa ja kuinka kätevä se onkaan! Ja nätti.

Lisäksi sain huivin, jota Saimi halusi esitellä. Tai no halusi...

Kaiken tämän lisäksi sain rahaa ja mm. tumput ja kaulahuivin toiselta tädiltä. Oli kyllä kivat synttärit kaikenkaikkiaan!

p.s Tämä on muuten 500. blogimerkintä!