Lisäksi ikävöin ihan hirveästi mummolassa olevia kissoja :( Luulin, että pääsisin lähtemään jo eilen illalla, mutta lähtö senkun venyy. Mitäköhän ne siellä puuhailee, onkohan niillä mamia ikävä yhtään?
Ninni on kuitenkin vain hassutellut ja jahdannut kärpäsiä. Ja nukkunut paljon. Ja ollut söpö. Ninni on ihanteellinen lemmikki, ei aiheuta juurikaan mitään vaivaa tai huolta, ei yritä karkailla, tottelee ja on yleensä hyvällä tuulella. Käpertyy iltaisin viereen ja tulee itse syliin, kehrää ja puskee. Sosiaalinen ja tulee toimeen kaikkien kanssa, jotka vähänkin pitävät kissoista.
Saimi taas on makoillut, kerjännyt herkkupaloja ja kiukutellut. Saimi teki viime viikolla karkauskeikan pt. 2, taas yläkerran ikkunasta, tällä kertaa toisesta. Pudotus suoraan koiranaitaukseen, eipä paljon likkaa haitannut. Sitä sitten etsittiin, kahdentoista aikaan yöllä, pilkkopimeästä mustaa kissaa taskulamppujen avulla. Löytyihän se lopulta, onneksi. Pihalla kun pyörii nimittäin perivihollinen, kettu.Jääkaapissakaan ei ole mitään, lähinnä vain valo ja mausteita. Tein kaurapuuroa ja laitoin sokeria ja kanelia. Mälsää kertakaikkiaan, tekee mieli tuoreita hedelmiä. Tai ylipäätään ruokaa. Miksen käynyt kaupassa... ei ole mitään aamupalaakaan....
Iltapäivällä piti lähteä ostamaan lisää kangasta ja kadulla vastaan käveli se viimeisin deittikaveri... mihinkäs siinä sitten piiloon pääsi, koitin paniikissa feidata tilanteen maailman huonoimmalla tavalla, en kehtaa edes kertoa... Sinne se jäi huutamaan mun perään ja kutsui mua väärällä nimelläkin vielä kaikenlisäks. Idiootti. Kävelin eteenpäin enkä katsonut taakse.
Onneksi pian on huominen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti