Leffan jälkeen kävin vielä kahvittelemassa toisen kaverin luona. Havaitsin, että syksy alkaa olla jo sen verran pitkällä, että on jo oikeasti kylmä. Ja taas pääsemme jokavuotiseen takkiongelmaan. Minulla ei ole tarpeeksi takkeja: vain muutama kevyt ja muutama paksu, mutta välikausitakit loistavat poissaolollaan.
Takkien suhteen olen myös kauhea nillittäjä: joko niissä tuntuu olevan aivan liikaa yksityiskohtia, joka yksityiskohdat ovat tyhmiä tai halvannäköisiä tai sitten takit ovat aivan liian kalliita. Ollessani vuosi sitten työharjoittelussa tein paljon töitä takkisuunnittelijan kanssa ja opin paljon yksityiskohdista, mutta myös siitä, millaiset yksityiskohdat lisäävät takin hintaa. Ehkä näistä syistä silmä on aika harjaantunut, enkä kestä yhtään, jos takki ei ole kokonaisuudessaan hyvä, mieluiten täydellinen. Hyvän takin saattavat pilata huono materiaali, rumat napit tai liian alhaalla oleva vyö - olkoonkin irrallinen, mutta pilalla se on silti :D
Tein hieman taustatyötä, vain todetakseni, että ei nyt taas oikein mikään tunnu kelpaan. Tykkään kyllä esimerkiksi olkapäällä olevista epoleteista, 2-rivinapituksista ja mekkomaisista helmoista, mutta en samassa takissa. Minulle hyvä takki on lämmittävä ja kivannäköinen, mutta silti vain pelkkä päällisvaate. Syksy- ja talvitakeissa suosin mieluiten puolipitkää mallia, ihan vain lämmittävyyden takia. Lyhyet takit voivat olla ihan kivoja, mutta sitten pitää miettiä mitä sinne alle pukee, ettei kokonaisuus näytä tyhmältä.
Asokselta löysin pari ihan mukiinmenevää juttua: viitta olisi varmasti lämmittävä ja ihan hauska, tykkään jopa nahkaremmisoljista, mutta silti, en tiedä haluaisin liikkua päivittäin viitassa. Tämä ei siis ratkaise takkiongelmaa, vaan on vain kiva lisä takkikokoelmiin.
Harmaa takki alkaa olla jo aika pelkistetty, mutta silti yksityiskohtiakin on. Materiaali ei vain miellytä ja kaulusten muotokin mietityttää.
Mustassa vetskatakissa aletaan jo olla aika pelkistetyssä, mutta hyvässä linjassa. Ainoa miinustettava on näppärännäköinen sivutasku, joka huutaa olemassaoloaan silti liikaa.Yksi vaihtoehto olisi tehdä takki ja miksei vaikka toinenkin, mutta takkikankaat maksavat maltaita, joten pitää tosissaan miettiä, mikä vaihtoehto tulee kannattavimmaksi. Kirppareilla takkeja kyllä on, mutta arpapelillä: jos on kiva malli, on väärä koko. Jos on oikea koko, on mallissa yleensä jotain huomauttamista. Ja enimmäkseen kirppareilla on takkeja 1980- ja 1990-luvuilta ja näiden väljä mitoitus ja olkalinja ja olkatoppaukset...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti