Kävimme marjastamassa ja sienessä, moikkaamassa lehmiä, juomassa lähteestä vettä... illemmalla saunottiin, uitiin (olihan se vesi kylmääää....), syötiin makkaraa ja salaattia, keittoa ja ruisleipää, omppupiirakkaa, pizzaa, vohveleita hillolla ja jäätelöllä ja pelattiin pelejä. Takassa oli tuli ja tukassa vahva kiilto järviveden ansiosta.
Katiskalla saatiin hauki, jota kävi ensin hieman sääli... joka tosin haihtui siinä vaiheessa, kun sen mahasta löytyi kaksi ahventa, jotka se oli luultavasti ahmaissut katiskasta. Ahneella ei olekkaan niin kiva loppu.
Menomatkalla minä ajoin, tulomatkalla kärsin takapenkillä matkapahoinvoinnista.
Mökillä mietin asioita, luin ikivanhoja lehtiä ja vähän myös uusia, mietin millaiseksi sisustaisin oman mökkini... ja miten saisin sellaisen.
Ah autuutta ja mökkielämän ihanuutta. Mutta omaan kotiin on aina mahtavaa palata. Vastassa oli pari paluustani aidosti ilahtunutta kissannaamaa ja eteisen lattialla mielenosoituspissat. 
2 kommenttia:
Kuulostaa ihanalta viikonlopulta!
Taaskaan en ehtiny suoraan kommentoimaan hyvää postaustasi! Luin ilmeisesti aika samoja juttuja ja kommenttiboksia läpi kahlatessani tuli sellainen voi apua-olo; nuo ihmiset eivät voi olla tosissaan...
Hyvä, että otit asian esiin ja asenteesi on todella hyvä ja kannustava. Eiköhän tässä kohta ole töitä ihan liikaa.
Mua huvitti myös se, että oli siivoojana kolme vuotta, enimmäkseen sairaalan leikkaussaleja. Kaikkea sitä onkin ehtinyt tehdä ;-).
Mökkeilemässä oli aika ihanaa, tykkäsin kovasti.
Hyvä jos asenteeni ainakin vaikuttaa hyvältä ja kannustavalta, ennemmin niin kuin mahdoton kaiken ja kaikkien dissaaminen, joka on mielestäni ihan turhaa touhua se.
Lähetä kommentti