Not a one trick pony

Syyskuun eka! Ja perustavan laatuiset ongelmat:

1. Rahaongelma
2. Vaateongelma
3. Poikaystäväongelma

Ensimmäiseen ongelmaan uskon löytäväni aina jonkun ratkaisun, vaatii vaan vähän hermoja ja kestävyyttä ja aikaa. Itkua ja epätoivoa ja lopulta uhma, että raha ei mun elämää määrittele - lähinnä vain tällä hetkellä hankaloittaa.

Toinen ongelma liittyy ensimmäiseen. Omistan paljon TYHMIÄ vaatteita. Inhoan niitä ja olen saanut viime päivinä parit raivarit vaatteisiin liittyen. Toisaalta ongelmaan ei auta, vaikka olisikin sitä rahaa, koska en tiedä millaisista vaatteista edes pitäisin. Selailen netissä inspistä hakien, vaan ei vaan nappaa oikein mikään. Suurin ongelma on baarivaatteet: en ole "biletoppi-ihminen", mutta en mielestäni myöskään omista ikinä mitään kivaa, kun sinne pitäisi lähteä.

Kolmas ongelma on oikeastaan monimutkaisin. Kun varsinaista ongelmaa ei pitäisi olla, kun ei ole poikaystävääkään. On kuitenkin ex, joka toivoo, että voisimme palata yhteen. Hän jätti minut yli kaksi vuotta sitten, ja se oli kova paikka. Seurustelumme oli aika kevyttä ja hyvin ongelmallista. Vika oli aina minussa, hänen mielestään. Nyt tyyppi on kuitenkin saanut valaistumisen tunteen oltuaan sairaalassa ruokamyrkytyksen tiimoilta. Hän haluaa viettää loppuelämänsä minun kanssani, koska olen niin erilainen kuin kaikki muut. Olen paras.
Kunhan vain teen asiat niin kuin hän haluaa. Olenhan nainen ja nainen tarvitsee elämäänsä miehen, joka sanoo, miten asiat hoituu. Nainen on sitten nättinä ja mukavana statistina, joka hoitaa kotia ja miellyttää.
Sovinisti. Pahemmasta päästä.
Taukki, joka ei vaan tajua, miksei meidän suhde tulisi onnistumaan.
En tiedä miksi edes vaivaudun jauhamaan hänen kanssaan asioita.

Suunnitelma, miten selvitetään yllämainitut ongelmat:

1.) Myydään tyhmät vaatteet kirpputorilla, saadaan rahaa, jolla 2.) ostetaan kuvan paita Topshopista, jota käytetään aina baarissa, kunnes 3.) saadaan uusi poikaystävä, jolloin voin unohtaa exän kokonaan.

p.s Kuuntelin kyseistä kappaletta, kun ex otti ja jätti. Edelleenkään en aio alistua yhden ihmeen poniksi.