Suomi-muodin huippua kohti?

Suomen Muodin huipulle alkoi! Pidimme kaverini kanssa kunnon kisastudion. Odotin ohjelmaa innolla ja mielenkiinnolla, jenkkiversio kun on ihan lemppariohjelmieni kärjessä.

Kokonaisuudessaan ohjelma oli ensimmäisen jakson perusteella vähän jenkkilää "köyhempi", kotikutoisempi, mutta vaikuttaa kuitenkin ihan sympaattiselta. Pientä epäröimistä ja kökköä juontamista oli nähtävissä, mutta laatu tasaantuu toivon mukaa ajan myötä. Itse kilpailijat vaikuttavat olevan ihan jees, mutta jo viikko sitten nähdyn aloitusextran perusteella täytyy hieman kummastella epätasaisuutta: mukana on ammattilaisia, oman malliston omaavia, mutta myös ihan vastikään koko hommasta kiinnostuneita. Tässäkö on hakijoiden parhaimmisto? Ärsyttäviä tyyppejä, symppiksiä tyyppejä, osaavia ja niitä, jotka ovat vähän pihalla.

Ensimmäinen tehtävä oli mielestäni inspiroiva ja antoi aika vapaat kädet. Toteutukset jäivät kuitenkin aika alhaiselle tasolle. Ihmettelen myös, että kun käytössä oli useita eri kankaita, eli siis materiaalia kuitenkin oli, joillakuilla paljonkin, miksi suurin osa kilpailijoista teki vesirajaa hipovia, vartalonmyötäisiä mekkoja? Ja vain yhdestä kankaasta? Toki aika on rajallinen, mutta silti. Ehkä ensimmäinen tehtävä on muutenkin vielä sellaista hakemista... Lopputulokset olivat, noh... sanotaanko, että ekan jakson perusteella mukana on muutama hyvä ja loput sitten selkeästi huonompia. Puutteita näkyi materiaalien käsittelyssä, kaavoituksessa ja ideoinnissakin.

Kun kyseessä on reality show, johon osallistujat ovat itse hakeutuneet, on kritiikin esittäminen kai ihan sallittavaa - ja kehuminenkin, jos sille on aihetta.

Vaikka ihan hyvältä ohjelmalta Suomen Project Runway vaikuttaa, täytyy hieman vielä kummastella palkintoja. Sopimus pr-toimisto Spaltin kanssa kuulostaa hyvältä (suhteita, näkyvyyttä ja peeärrää tarvitaan ainakin ja Spalt on tässä hyvä), lehtijuttu Oliviaan kuulostaa hyvältä (Olivia on tasokas lehti ja takaa näkyvyyttä), Bernina kalustaa voittajan työhuonetta 6000€ arvosta (?) ja L'Oréalin meikkitiimin saa käyttöön vuodeksi - kuulostaa ihan kivalta joo, mutta entäs ne itse tuotteet, ne ilmeisesti rahoitetaan sitten omasta pussista? Ainakin itse olen todennut sen, että minun ja oman malliston välillä suurin kuilu on raha - kun sitä ei juuri ole, on vaikea lähteä liikkeelle mitenkään. Toki sitä helpottaa, jos on koneet ja suhteita ja meikkajia, mutta isoin panostus tarvittaisiin nimenomaan materiaalihankintoihin ja työtiloihin. Monella kun on käytössään jo nyt jonkinmoiset koneet ja paskemmallakin ompasukoneellakin saa aikaan ihmeitä, jos käyttää kärsivällisyyttä. Jenkkiversiossa palkinnot ovat mehukkaat: rahaa malliston aloittamiseen ja finalistit jo sinällään pääsevät pitämään näytöstä New Yorkin muotiviikoille. Suomessa (jo ollut) finaalinäytös on kaiketi taas sen saman pienen piirin huvitus, kun meillä ei täällä omia muotiviikkoja ole, mutta ehkä jonkinmoista tapahtumaa finaalinäytöksen ympärille olisi voitu kehittää?

No joo. Pitänee muistaan, että suomiversiossa tehdään ennen kaikkea viihdettä. Taustalla on hieno ajatus nostaa suomimuodin profiilia ja tuomari Anssi Tuupaisen sanoin "tehdä vaatesuunnittelijan ammatista halutun ja seksikkään". Mielestäni ehkä juuri tässä yksi ongelmista onkin: vaatesuunnittelijan ammatti nähdään himoittavana ja mediaseksikkäänä, kun lopulta on kyse kuitenkin vain yhdenlaisesta ammatista, työstä, jota tehdään välillä niska limassa ja sormet verillä. Myös omien tuotteiden esitteleminen, esillä oleminen ja oman persoonan ja lahjakkuuden arvostelu ei ole helppoa ollenkaan. Teollisen vaatesuunnittelijan työ voi olla hetkittäin todella kaukana muodin luomisesta, kun ensisijainen tavoite on tehdä rahallista voittoa ja myydä ja paljon. Ja lopulta aika harva elettelee itseänsä omalla mallistollaan - sekin vaatii aikaa ja suurta rahallista panostusta, jota on todella vaikea mistään yleiseltä tasolta saada. Ensisijaisesti tarvitaan siis RAHAA! Rahoitusta, tukea, stipendejä, apurahoja, tuotantotukea, ihan mitä vain kunhan rahaa! Kannatankin enemmän sitä, että nostettaisiin esille lahjakkuuksia, jotta ala näyttäytyisi hyvinvoipana ja saisi ne rahoittajat kiinnostumaan - eikä vain tehtäisi itse ammatista haluttavaa, mikä äkkiä vaikuttaa olevan ohjelman ensisijainen tavoite.

Ja kun arvostelun makuun on päästy, niin kriittiä vielä tähän extraohjelmaankin: ideatasolla hauska, mutta vähän turha. Sekin raha, joka on käytetty extran tekemiseen, Janne K:n palkkaamiseen ja roudaamiseen esim. sinne Pariisiin, oltaisiin voitu antaa voittajalle starttirahaksi. Mutta viihdettähän tämäkin.

Mutta katsotaan, mihin suuntaan ohjelma kehittyy :) Kivointahan ohjelmaformaatissa on suunnittelijoiden kehityksen ja yleisen prosessin etenemisen havainnointi.
Ja sen arvostelu kotisohvalta! :D