I'm on a run, I'm on a city and I want to have fun

Muodin huipulle ysijakson tehtäväkuvaus kuulosti aluksi himppasen tylsältä pääsykoetehtävältä, mutta osoittautuikin ehkä tähän astisista mielenkiintoisimmaksi. Luvassa odottamaani kaavoitusta ja ah niin ihanan vaikeita materiaaleja, kuten ulkoilukankaita! Buahhahhaaa! Sitä paitsi tuomarointi oli jännittävää ja yllätyksellistä, ainakin loppuratkaisun osin.

Tehtävänä oli siis suunnitella asu urbaanille cityliikkujalle, joka säännehtelee lenkkipolulta Kiasmaan taidenäyttelyn avajaisiin jne. Höhööh, kuka oikeasti tekee niin... no mutta, tosiasia on, että urheilu-/vapaa-ajanvaatesuunnittelu kaipaisi lisää twistiä, hyvä esimerkki on Stella McCartneyn mallistot Adidakselle. Haluttavan näköisiä sporttivaatteita, joissa on toiminnallisuutta mukana, mutta jotka eivät ensisijaisesti näytä sporttivaatteilta. Omaa kokemusta ei ole, mutta ainakin ne näyttävät toiminnallisilta ja sellaisilta joita voisi pitää muulloinkin kuin urheillessa? (Jos jollain on kokemusta, kertokaa ihmeessä.)

Jakson huonoimmat asut, ulkonäköön perustuen, olivat Katrin, Mirkkan ja Marian asut. Katrin asu oli levoton, ämpätty täyteen vetskareita ja hartioiden istuvuudesta iso miinus... Mielestäni asussa oli jotain hauskaa, mutta kokonaisuus ei lopulta toiminutkaan. Mirkkan työ oli rumasti sanottuna tätä nähtyä suttukasa-linjaa. En itse haluaisi päälleni kirjavaa, laskostettua kasaa, joka lisää yläkropan volyymia. En tiedä sen toiminnallisuudestakaan, saati sitten haluaisinko liikkua siinä kaupungilla? Hyvää teknistä toteutusta kyllä löytyi. Marian takki oli vaikein: hartioiden yksityiskohdat (laskokset) näyttävät kivalta, mutta kimonomaisten hihojen kanssa kokonaisuudesta tulee jotenkin ryhditön ja alaspäin valuva. Näyttääkö takki kenenkään päällä imartelevalta? Olisin kaivannut suurten hihojen vastapainoksi ehkä istuvampaa alaosaa tai vastaavasti lyhyempiä hihoja... jotain muuta kuitenkin.

Jarnon työ oli viimeistellyin, hyvä kokonaisuus, mutta yksityiskohtia ja varsinkin niitä naruja oli vähän liikaa omaan makuun. Tehtävä oli Jarnolle varmaankin helppo, sillä takki näyttää hyvin samalta kuin Jarnon Vuoden nuori suunnittelija -kisan voittotyö, sekä Mittelmoda-kisa-asut. Mutta hauska, moderni ja haluttava design, jossa on muunneltavuutta ja sporttisuutta myös. Pussukka oli kaikista toimivin myös.

Mertin takki oli viety kaikista kauimmaksi urheiluvaatteesta. Ehkä juuri tästä syystä Mert voitti tällä kertaa: idea oli rohkea ja hyvin riskialtis veto. Takki ei näyttänyt urheiluvaatteelta, mutta eihän sitä tehtävässä edes loppujen lopuksi haettu, vaan nimenomaan asua cityliikkujalle. Mikä hauskinta, voisin kuvitella, että tällaiselle takille löytyisi kohderyhmää, varsinkin niistä päiväkävelyllä olevista daameista, jotka asuvat Kaivopuistossa ja piipahtavat samalla reissulla Stockalle. Tukka laitettuna, "kevyt" päivämeikki kasvoilla ja helmikorvikset korvissa, tässä takissa Kaivarin daamit urheilisivat "kevyesti". Housuista ja pussukasta Mertille miinusta, vaikka mielestäni yksinkertaisuus toimii takin vastapainona.


Itse voisin haluta Jarnon tai Mertin takit anytime. En osaa sanoa, oliko Mertin voitto ansaittu, enkä toisaalta ole täysin jäävi, koska olen osa International Mert fan clubia :D Mutta oli mielestäni hyvä ja mielenkiintoinen ratkaisu olla pudottamatta ketään. Kaikki saavat mahdollisuuden näyttää kykynsä ja parhaimmat pääsevät finaaliin, sillä kaikki ovat omalla tavallaan hyviä. Lisäksi päätös olla pudottamatta ketään lisää paineita kilpailijoissa, jonka kautta päästään tavallaan ohjelmaformaatin ytimeen: kenen luovuus ei kärsi paineenkaan alla? Itse olisin kyllä pudottanut jonkun tytöistä heidän töidensä perusteella, mutta toisaalta kaikissa on hyvää finalistipotentiaalia, joten hyvä näin.

kuvat