Apua, eilen tuli Muodin huipulle finaali ja minulla olisi vaikka ja mitä sanottavaa, mutta ei niin kovasti aikaa. Lähden iltapäivästä porukoille viemään kissoja Tukholman reissun ajaksi hoitoon ja auttelemaan jouluvalmisteluissa. Yritetään silti!
Edellinen, finaalimalliston prosessointijakso jäi sen kummemmin analysoimatta, vaikka ne ovatkin olleet myös jenkkiversioissa omia suosikkejani. On mielenkiintoista katsoa, miten ja millaisissa olosuhteissa ihmiset työskentelevät ja miten kukin työstää omia juttujaan. Lisäksi jakso näyttää ihmiset omissa ympäristöissään ja valottaa hieman kunkin elämää ja persoonaa. Parhaita osia ovat jenkkiversiossa nähdyt, joissa mennään jonnekin pikkukylään kuvaamaan, kun suunnittelija tekee hommia jossain kellarihuoneessa, keskellä ei mitään. Hauskaa kontrastia!
Kirjoitan nyt siis siltä pohjalta, että tämän lukija tietää kisan voittajan, jos ei, niin ei kannata jatkaa enempää. Mietin eilen vielä illalla, että olenko aivan liian ylikriittinen vai mistä johtuu, että kaikki kolme mallistoa jättivät jotenkin tyhjän olon. Odotin hieman enemmän, se nyt vain on totuus. En niinkään ehkä vaikeampia, näyttävämpiä asuja, vaan jotenkin sellaista tunnetta, että näen nyt jotain uutta ja ennennäkemätöntä. Sellaista "Wau"-efektiä toinen toisensa jälkeen. Mert-fanina nuoren miehen tappio kirpaisi, mutta lohduttauduin sillä, että hän pääsee vielä pitkällä kun jaksaa vain kehittää itseään eteenpäin. Marian mallistosta odotin ehkä astetta enemmän näyttävämpää, asut olivat lopulta käytännönläheisiä ja näytöstä ajatellen olisin kaivannut jotain mielenkiintoisempaa nähtävää. Toisaalta olisin ehkä toivonut, että voitto olisi mennyt Marialle, koska koin, että olisi hienoa jos annettaisiin tunnustusta suunnittelijalla, jolla on vahva oma linja. Maria taitaa kuitenkin pärjätä ihan näinkin ja uskoo tarpeeksi omiin kykyihinsä saavuttaakseen menestystä.
Katrin voittoisa mallisto oli mielestäni liian tasainen ja drapeerausta oli liikaa. Kymmenen asukokonaisuuden pakettiin olisin kaivannut myös skarpimpaa linjaa, koska nyt mallistokokonaisuus näytti hyvin alaspäin valuvalta ja muotokieli oli löysän runsas. Värit ja materiaalit olivat kauniita, työn jälki hyvin hienostunutta, mutta oikeastaan mikään asu ei itsessään jäänyt mieleeni. Showstopperin yläosa oli kaunis, mutta ketjuaihe jäi hieman irralliseksi muusta mallistosta.
Marian mallisto oli, kumma kyllä, hieman tylsä. Kisan perusteella ja Marian inspisten myötä odotin jotain näyttävämpää, erikoisempaa, monimutkaisempaa, erilaisia yhdistelmiä - ja nyt nähtiin yllättävän käytännöllistä, jopa kaupallista linjaa. Toisaalta kaupallisuus on hyvästä, koska Maria voi näin hyödyntää mallistoaan jatkossakin. Showstopperasu oli kaamea: pidin voimakkaasta väristä, mutta en etumukseen muodostuvista "lurppatisseistä". Sen sijaan itsemaalattu printti oli todella kaunis, ehkä sitä olisi voinut olla vielä lisää.
Mertin mallistossa oli tosiaankin kontrastia - aivan mitättömistä todella upeisiin. Mertille pitkä miinus kömpelöstä työnjäljestä, mutta iso plussa draaman tajusta. Mallistossa oli vaihtelevuutta ja loppupuolen asut olivat jännää katsottavaa, juurikin sitä kaipaamaani näytösmeininkiä. Kultainen "liuske"mekko oli upea. Toisaalta en tiedä olenko liian puolueellinen Mertiä kohtaan, ehkä niin, mutta hänen tyylinsä vastasi ehkä omia mieltymyksiäni eniten, joten toki sellaisesta on helpointa pitää.
Tuomaroinnista sanoisin vielä, että minulle jäi epäselväksi missä vaiheessa malliston arvosteluperiaatteisiin kuului "kaupallisuus"? Käsittääkseni jokainen sai täysin vapaat kädet, ja mallistoja arvioitiin sen perusteella. Kuka on luova, lahjakas ja eniten visiota omaava, ei kuka on kaupallisin. Toki PR-toimiston edustajat tarttuvat kaupallisuuteen, koska he näkevät voittajan työn osana omaa työtään, mutta onko pätevää tuomarointia, jos voittajan mallistosta sanotaan "tää on nyt nähtyä jo kansainvälisellä tasolla"? What? Edelleenkin painottaisin kuinka tärkeää oli tällaisen kisan kannalta, että tuomaristossa istui edes yksi muotitoimittaja, joka katsoisi asiaa monelta eri kantilta, eikä edustaisi asiaa vain vaatesuunnittelijan tai kaupallisen edustuston kannalta. Lisäksi on mielestäni kovin kapeakatseista kategorisoida Mertin asut "teatteripuvustukseen" vaan sen perusteella, etteivät ne sellaisenaan ole kaupallisia. Maailmalla näytöksissä esitellään näytöskappaleita, couturea ja hyvinkin erilaisia "viritelmiä" luomassa enemmän sitä showta ja malliston fiilistä. Oikeat muotinäytökset ja kaupalliset vaatenäytökset ovat eri asioita
Nyt loppuu aika kesken, omat juttuni jäävät nyt ehkä vähän harmillisesti puolitiehen, joka tapauksessa onnittelut voittajalle ja kovasti tsemppiä kaikille kolmelle! Mielestäni kaikkia tarvitaan, Suomen muotiskene tarvitsee osaavia, luovia, mageita tyyppejä, jotka kohottavat imagoa ja tekevät pioneerityötä "kasvojen kohottamiseksi" ja siihen, että Suomesta tulisi muutakin kuin Unikkoa ja yöpaitoja!
3 kommenttia:
Muodin huipulla voittaja voisi minun puolestani kokeilla uraa esim. verhosuunnitelijana, meinaan semmosiakin loimia nähtiin hänen mallistossaan finaalissa! Mielestäni Mertillä, ja miksei Mariallakin, on juuri sitä särmää ja uudistavaa energiaa ja draaman tajua mitä Suomen muotiskenessä juuri eniten tarvittaisiin. Yhdyn 100-prosenttisesti esittämääsi näkemykseen siitä, että on olemassa jotakin myös käyttövaatteiden ja teatteripuvustuksen välillä. Ja todellakin, missä vaiheessa arviointikriteeriksi yhtäkkiä tempastiin kaupallisuus!?
Kaiken kaikkiaan ohjelma oli kuitenkin ajatuksia herättävää ja mielenkiintoista katsottavaa. Huonointa (tai kenties parasta?!!!) oli se, että mielestäni kaikilla kilpailijoilla oli enemmän näkemystä ja rohkeutta kuin raadilla ja mentorilla. Monia hyviä uusia tekijöitä nousi ohjelman kautta esiin ja toivon että heidän töitään tullaan vielä jatkossa näkemään lisää!!!
Tosi hyviä nää sun Muodin huipulla -analyysit!
Mun mielestä Mertillä ei kyllä mitenkään hirveän tuoreen näköisiä ideoita ollut, näen jo silmissäni kuinka hänestä tulee Suomen seuraava Jukka Rintala. Mutta lahjakas hän on ilman muuta, varmaan koko ohjelman lahjakkain (tosin pelkällä lahjakkuudella ei olisi pitänyt päästää finaaliin). Jos hän malttaa kehittää tyylisilmäänsä, hänestä tulee vielä vaikka mitä!
Marialla oli selvästi kansainvälisin tyyli, mutta hänen olisi pitänyt vetää omaa linjaansa vielä selkeämmin ja räväkämmin. Tässä harmittaa tuomarien lannistaminen koko sarjan aikana. Jos tuomareilla olisi ollut enemmän rahkeita tajuta Marian tyyliä, hän olisi saattanut uskaltaa mennä pidemmälle finaalissa. Tukat oli mahtavat ja osa vaatteistakin, mutta osa oli ihan liian kilttejä ja mitäänsanomattomia. Siksi mallisto näytti vähän jotenkin vahingolta.
Mutta kyllä Katrinkin kamoissa olisi parantamisen varaa. Hassua kuinka tuomaristo kehui hänen taitoaan "laskostaa", eivät siis käyttäneet sanaa drapeeraus. Minusta se oli osuvaa, koska se tosiaan näytti enemmän siltä, että suoria kangaskappaleita oli laskostettu sieltä täältä yhteen. Vaatteet eivät siis olleet rakenteellisesti loppuun vietyjä.
Katrin tyyli oli kaupallisin, eli pr-toimisto valitsi itselleen helpoimman markkinoitavan. Ymmärtäähän sen.
Mua kyllä vähän suututtaa ettei tuotantoyhtiö selvästi ole kysynyt muotialan ammattilaisilta, millainen casting tässä Suomen versiossa toimisi. Sekä juontajan, vakituomarin että mentorin rooleihin löytyisi kyllä useampia paljon parempia vaihtoehtoja. Olisi tarvinnut vain vaivautua vähän ottamaan selvää.
"Mua kyllä vähän suututtaa ettei tuotantoyhtiö selvästi ole kysynyt muotialan ammattilaisilta, millainen casting tässä Suomen versiossa toimisi. Sekä juontajan, vakituomarin että mentorin rooleihin löytyisi kyllä useampia paljon parempia vaihtoehtoja. Olisi tarvinnut vain vaivautua vähän ottamaan selvää."
Varmasti on otettu selvää ja maaniteltukin, mutta harvempi vakavasti otettava ammattilainen tahtoo osallistua tuollaiseen tositv-sekoiluun..
Lähetä kommentti