Kaverini ehdotti eilen, josko menisimme parille lasilliselle johonkin kivaan paikkaan perjantai-illan kunniaksi. No, baarin edessä tapasimme entuudestaan tuntemattoman tyypin, joka lyöttäytyi seuraan - ja osoittautui aivan mahtavaksi bilekaveriksi, joka intoutui myös tarjoamaan punkkua koko illan... kotiin pääsin vasta kolmen jälkeen. Aamupäivästä sitten Kaapelille kierrätystehtaalle silmät ristissä...
Olen tyytyväinen, että sain roudattua isohkon kassillisen tavaraa tavaratorille, taas periaatteella "vien enemmän kuin tuon". Kuitenkin moni saapui torille tyhjin käsin suuren laukun kanssa ja lappoi kassiinsa tyyliin kaiken, jonka irti sai. Siitä jäi vähän ikävä fiilis, ihmisten ahneus ja röyhkeys ja kyynärpäätekniikka alkoivat ottaa totaalisesti päähän. Ärsyttävää yrittää purkaa omaa kassia, kun joku on jo läähättämässä niskaan ja vielä ärsyttävämpää, kun joku tuuppaa väkivaltaisesti vetolaukullaan, eikä edes pyydä anteeksi. HÖH! Viime vuonna tunnelma oli astetta leppoisampi. No, toivottavasti joku hyötyi minun viemistäni jutuista, mieluiten saaden niistä itse iloa, eikä jälleenmyymishengessä. Toki on hienoa, että tavara menee kiertoon joka tapauksessa, mutta toisaalta olisi kiva jos tavaratorilla vallitsisi reilu ja hyväntuulinen meininki.
... ja kolme Arabian vanhaa pikkulautasta. Lisäksi rullan valkoista ompelulankaa ja kerän mustaa villalankaa. Hienoja löytöjä.
En tiedä johtuiko edellisillan jälkimainingeista, ihmistungoksesta vai mistä, mutta fiilis jäi vähän latteaksi. Esillä oli jotenkin liikaa samankaltaisin menetelmin toteutettua kierrätystavaraa. Erityisesti myyntipöydät tuntuivat olevan tällä kertaa vielä homogeenisempiä kuin aiemmin.
Kaikki vanhat verhokankaat eivät mielestäni vain taivu vaatteiksi, kun ne on alunperin verhoiksi suunniteltu ja ajateltu, eikä vetoketjupussukka tai rintaruusuke ole uniikki taidekäsityö. Muotinäytöksessä oli mukana tuubimekko, jonka miehustaan oli lätkäisty sipsipussi - anteeksi, mutta toivon että se oli vitsi, vaikka ei kovinkaan hyvä sellainen. Tapahtumassa oli paljon hyvää, mutta liika on aina liikaa. Keskittymiskyky herpaantui ja homma alkoi tuntua nuhjuiselta.
Ohjelmasta sen verran, Aija Ronkaisen valmistama verho vanhoista postikorteista Aarikan Discus-verhojen henkeen vaikutti ihan hauskalta jutulta ja muotinäytöstä oli ilo seurata, kun siinä oli mukana muutamia ammatti(maisia)malleja. Kahvilalle lisäpisteitä: kahvi oli hyvää ja jättimäinen korvapuusti oli ihana voilla leivottu rasvasokeripommi (maistui erittäin hyvältä hieman väsähtäneessä olotilassa). Plussaa myös elektroniikan kierrätyspisteistä ja pyörähuoltomahdollisuudesta.
Semmoisia fiiliksiä täällä, toivottavasti muut viihtyivät paremmin.
Lopuksi vielä kuvia talvella tuunailemastani lampusta, josta joku taisi toivoa lisäkuvia... better late than never?
Näin siinä useimmiten käy, kun yrittää kuvata jotain: jompikumpi kissoista änkeää kuvaan ja tällä kertaa Ninnillä oli asiaa: "HALUAN RUOKAA HETI!!!"
No mutta, tuollainen lamppu siis. Jalka Pentikiltä 2007 (saatavilla edelleen), maisteri osti itselleen lampunjalan valmistujaislahjaksi :D. Olen itse tykästynyt tuohon kömpelöön tähtiviritelmään, minusta se on ihan jees. Lautaset ja lamppu siis samat kuin yllä, sydänrasia on muuten taannoin kirppislöytö, joka on jo täälläkin nähty.
Tuosta lampusta tulee mieleen teini-iän rakkausbändi, The Smashing Pumpkins:
5 kommenttia:
Vähän tylsä meininki tommonen rohmuaminen. Höh.
Lamppu on upea ja nuo verhot ovat ihan mahtavat!
Hei! Sulla on kiva blogi :) Minkälainen sulla on se sun portfolio? Saiskohan sitä joskus nähdä? Kiinnostaisi nähdä mitä kaikkea olet puuhaillut :)
-Lilli
Nooruska: Joo noi verhot on vaan jotain parhautta
Lilli: No kiitti :D Mun portfolio on ihan fyysisessä muodossa oleva kansio. Oon vähän tarkkana siitä, että mitä siitä julkasen näin internetin kautta (tekijänoikeussyyt ja myös se, että kaikkiin mulla ei ole yksinoikeutta), mutta pitää miettiä jos jotain osia vois tuoda esille...
Kävin myös keirrätystehtaalla lauantaina viemässä jotain vanhaa elektroniikkaa keräyspisteeseen ja tavaratorille siististi pakatun, toimivan elektronisen lämpömittarin. Tilalle otin jonkun huivin ja toppaliivin. Torille oli tuotu ikävän paljon rikkinäistä ja likaista tavaraa. Ikävän itsekästä omimis-tunnelmaa lisäsi tavaraa summittain kasseihinsa kahmivat kävijät. Sunnuntaina kävin uudelleen, vein tällä kertaa läjän kirjoja jotka lauantaiaamun kiireessä olin unohtanut ottaa mukaan. Olin hädin tuskin saanut laskettua kirjat käsistäni pöydänkulmalle kun samassa kuului vain viuhkis kun joku toimintaani tarkkaillut hyeena selkäni takana jo syöskyi rohmuamaan tuomani tavarat. Kiva sinänsä että kirjat kelpasivat, olivat vielä ihan hyvväkuntoisiakin. Hetken seurailin touhua ja täytyy sanoa että jos lauantaina oli pientä kiilailua ja rohmuamista, niin sunnuntaina oli helvetti irti. Porvarimuorit SEISOIVAT ODOTTAMASSA pöydän ympärillä vetokärryjänsä puristaen. Kun joku laski pöydälle jotain uutta tavaraa, suonikkaat sormuskädet poimivat kilvan tavaroita kasseihinsa sitä mukaan kun niitä uudet kävijät pöydälle latoivat. Toiminta oli sen verran kiihkeää, että löytäessäni pöydältä minua kiinnostavan esineen tavaraa ahnehtivat muorit hyökkivät ja huutelivat silmät kiiluen toiselta puolelta pöytää, että "ANNA MULLE SE JOS ET OTA SITÄ!"
C A L M T H E F U C K I N' D O W N !!!
Löysin pari kivaa kynttilänjalkaa ja sievän suojaruukun, mutta paskat fiiliksethän tosta jäi!!
Robin: Eiköhän tämä kerro tarpeeksi!!! :D
Lähetä kommentti