Oh John!

Tällä viikolla on tullut puuhailtua taas vähän sitä sun tätä.

Tiistaina avasin pyöräilykauden ja polkaisin Arabian kauppakeskukseen, koska lähikaupoista ei tuota keräilypurkkia ole löytynyt. Hie-no. Ninni tönöttää vieressä.

Olen jumittanut jo monta päivää erään ompeluproggiksen kanssa. Byäks. No ei, ihan kivaa, mutta taas päällä joku järkyttävä jumitus. Onneksi deadlineen onkin enemmän aikaa mitä luulin. Kerrankin näin päin.

Eilen, keskiviikkona, John Irving vieraili Akateemisessa kirjakaupassa. Irving on yksi ehdottomista lempparikirjailijoistani ja tapahtuma oli varsin jännittävä, sillä en olekaan aiemmin nähnyt Irvingiä livenä.

Kun muut keikuttivat kirjailijan eteen uutta teosta, minä köyhänä pyysin signeerauksen vanhaan kirjaan :D ... tällä on kuitenkin tunnearvoa. Ensinnäkin, se on yksi ehdottomista lempikirjoistani ikinä. Toisekseen, halusin kirjan nimenomaan noilla kansilla, koska olin joskus lukioikäisenä lukenut tuon teoksen kirjastosta lainattuna, samoilla kansilla varustettuna ja olin onnessani kun löysin sen joltain kirpparilta, en muista vuotta. Assosioin nimenomaan tuon karhun kirjassa seikkailevaksi karhuksi, joten kaikki muut kannet tuntuivat ihan tyhmiltä. Kirja on ajan myötä rähjääntynyt, mutta se on syntymävuodeltani ja ennen minua kuulunut kahdelle muulle henkilölle. Googletin entiset kirjanomistajat ja sain selville, että toinen on suomentaja, toinen kuvataiteilija. Pretty cool. Nyt kirjassa on vielä kirjailijan signeeraus, joten sen arvo (ainakin minulle) entistä suurempi. Sitä paitsi signeerattuaan Irving sulki kirjan ja käänsi sen uteliaana ympäri, halusi kai nähdä mikä teos on kyseessä.

Mietimme kaverini kanssa, onko ihan yhtä siistiä käydä pyytämässä nimmari kirjailijalta, kuin vaikka rokkistaralta. Omassa mielessäni arvotan kirjailijat korkealle, lempikirjailijat erityisen korkealle. Sama se millainen teos on kyseessä, jos tekijä on työllään koskettanut minua jotenkin, se on ihan yhtä merkityksellistä. Eikö?

Quelle jolie

Olen joskus aiemmin tallentanut työpöydälle kuvan 3.1 Phillip Lim silkkimekosta. Sen kuosi on mahtava, rakastan näitä värejä ja sitä, että ne näyttävät hieman maaliroiskemaisilta. Malliltaankin mekko on simppelin kaunis ja sen sivusaumoissa ja olkapäillä on kullanväriset niittikoristeet.

Huh, kaunista. Mekossa on myös sivutaskut :)

(kuva Net-A-Porter)

Olin hieman pettynyt, kun ihanainen Anna tippui Huippumalleista. Tätä tuotantokautta on ollut mielenkiintoista seurata, tehtävät erityisesti saavat osaltani kiitosta. Aiempaa mielenkiintoisempia, hyvällä maulla stailatumpia ja ammattimaisempia. Veden alla tehty Classicin mainoskuvaus oli huikea. Omat suosikkini ovat Nina, Anna ja Saara - kaksi ensimmäistä jo tippuneet, eikä Saarallakaan niin loistavasti mene. Uskon kuitenkin tyttöjen kykyihin ja heidän menestymiseensä, kisan ulkopuolellakin. Suurin osa meistä tarvitsee aikaa kehittyäkseen :)

Täytyy kuitenkin muistaa, että kilpailun ohella pyörii koko ajan myös viihdeohjelman tekeminen. Se ehkä ratkaisee muutamia kysymyksiä herättäneitä asioita. Esimerkiksi en valitettavasti näe sitä suurta potentiaalia, mitä tuomaristo näkee Jennassa. Haluaisin nähdä, mutta en vain näe. En, vaikka minullakin on sellainen hammasrako.

Tämä kuva koitui Annan kohtaloksi.

Sääli, sillä pidän kuvasta.

Laukku asettuu tyhmästi, mutta muuten Annan tyyli on kohdallaan.

Kuva

Blue Peony, New Willow

Elinno Design on suomalais-kiinalainen designtiimi, jonka muotoilussa on iätöntä filosofiaa kauniita käyttöesineitä kohtaan.

Blue Peony

Elinno muodostuu kiinalaisesta Liang Liangista ja suomalaisista Anni Paunilasta ja Mikko Kiviojasta. Astiat valmistetaan Kiinassa, missä posliinin valmistuksella pitkä historia, mutta suunnitellaan täällä, koska skandinaavinen design merkitsee arvostettua ja hyvää muotoilua. Elinnon innoittajana toimii luonto, jota he myös arvostavat. Elinnossa uskotaan, että hyvässä muotoilussa yhdistyvät käytettävyys ja esteettisyys: jos tähän tavarakylläiseen maailmaan tuodaan lisää uusia tuotteita, niiden tulisi tuottaa iloa niille, jotka niitä käyttävät. Jos tuote on ajateltu ja toteutettu, sen tulisi olla täällä jäädäkseen.

New Willow

Ihastelin kauniita astioita Stockmannilla. Design on pelkistetyn hienostunut ja kuviomaailma runsas ja pikkutarkka - Elinno Designin ajatusmaailma kohtaa astioissa, niiden muodoissa ja kuvioissa. Blue Peony ja New Willow -mallistoaiheet ovat romanttisia, mutta uskoisin niiden puhuttelevan monen ikäisiä. Hinnat olivat kohtuullisia, esimerkiksi teekuppi lautasineen maksoi 19,90€.

lisää aiheesta + kuvat www.elinno.fi

Too much fun makes me numb

Olen viettänyt jonkinmoista aktiiviviikonloppua ja fiilis on nyt nuutunut. Kulunut viikko meni muutenkin pelkästään "lomaillessa". Olen tyytyväinen, että seuraavaksi on luvattu vähän koleampaa säätä, jaksaa taas keskittyä tekemättömiin hommiinkin, eikä kotona ole niin tukalan kuumaa.

Perjantai-iltana lähdin "ihan vain käymään" yksiin kemuihin, josta päädyttiinkin sitten pilkkuun asti baariin - ja sen jälkeen vielä pizzalle. Oli kyllä hauskaa. Kotiudun joskus aamuviiden pintaan lauantaiaamuna ja päivästä tuli varsin väsynyt ja pitkä, sillä vanhempani tulivat iltapäivästä viikonloppuvierailulle. Olimme muuten menossa iltakävelylle, kun jäimme jumiin hissiin. Kolme aikuista ihmistä pienessä tilassa - iski paniikki ja suljetun paikan kammo. Onneksi hissinkorjaaja tuli erittäin nopeasti ja ehdimme vielä kävelemäänkin.

Tänään pestiin porukalla ikkunat, fiksattiin polkupyörääni (jee!) ajokuntoon ja käytiin kävelemässä. Laitoin muuten tänään huikean hyvän lounaan - soija-jauhelihapihvejä ja halloumisalaattia. Nam, kelpasi jopa ruokaronkelille isälleni. Tokoinrannassa ja Töölönlahdella äiti bongaili kasveja ja puita, joiden olemassaolon olen sivuuttanut täysin. Kuinka runolliselta kuulostaakaan, jos kerron kävelleeni hevoskastanjoiden siivittämään hiekkatietä?

Huomenna on luvassa arki, oikein harmaa sellainen. Täällä alkaa nimittäin putkiremontti. Onneksi se ei kai varsinaisesti vaikuta asumiseen, muuta kuin hieman haittaavalla tavalla.

Viime viikolla tuli useampana päivänä kirppisteltyä ja nyt taidan joutua hieman rajoittamaan kirppisintoilua, jotta ehdin välillä myös hyötyä löydöistä.

Espanjalais/flamencofiilistely-viuhka oli halpa ja hyvä löytö sikäli, etten raaski käyttää kahta aiempaa viuhkaa ollenkaan. Mikäli on vielä luvassa hellettä, tulee viuhka tarpeeseenkiin ;) Musta pikkulaukku on mokka- ja nahkayhdistelmää, loistavassa kunnossa ja vetää todistettavasti sisälleen kännykän, avaimet, lompakon, matkakortin ja kameran - eli kaiken olennaisen. Leopardi-kasmirkuvioinen huivi on superhieno löytö, voisin tämän vuoksi luopua muutamasta muusta huivista. Ja viimeisin on tummansininen pienehkö laukku, jonka hankkimista harkitsin yön yli. Jotain siinä vain on sellaista, mistä pidän ja olin onnekas, ettei kukaan muu ollut halukas ostamaan sitä. Kooltaan se ei ole kovin suuri, mutta vetää uumeniinsa paksun kirjan, luonnoskirjan, vesipullon ja muun edellämainitun olennaisen.

Best friends 4-ever

Kissakaveria ei jätetä tänäkään kesänä.

Eikä sitten muitakaan eläinkavereita.

Jos joku taukki aikoo ottaa kesälemmikin, niin häpeä! Etkä sitten varmana muuten ota!

Muutenkin lemmikin ottamista kannattaa harkita vakavasti ja varautua siihen, että kaveri elää - toivottavasti - pitkään! Lemmikissä on aina jonkun verran vastuuta, kissassakin, vaikka se voikin koiraa helpommalta lemmikiltä äkkiseltään vaikuttaa. Mikään ei ole niin riipaisevaa kuin kuulla tarinoita, kuinka ensin joku ottaa kissan, ja vähän ajan päästä antaa sen pois (tai mikä pahempaa, lopettaa), koska ei jaksakaan enää.

Eläinkaverista pitää pitää huolta, mutta toisaalta siitä saa myös valtavasti iloa. Itse mietin välillä kuinka tylsää elämäni olisikaan ilman kissatyttöjä :D! Jos olosuhteet olisivat toiset, ottaisin koirakaverin, mutta nyt ei vielä ole sen aika.

Saimi toimii nyt tämän blogin virallisena kesäkissakampanjan keulakuvana, koska on kesällä syntynyt ja kovia kokenut maalaiskissa - ja esittelee muuten samalla joskus taannoin kirpputorilta löytynyttä ihanaa päiväpeittoa, joka odottelee jatkotoimenpiteitä.

Patinapitsejä

Uff-myymälöiden ikkunoissa näkee usein hienoja yksittäisiä juttuja ja ainakin Helsingissä monesti todella hyvin stailattuja kokonaisuuksia. Muutama päivä sitten ihastelin uutta ikkunasomistusta Fredan Uffin ikkunassa (se myymälä siinä Fredan ja Kalevankadun kulmassa ).

Ruskeat, beiget ja hiekkaiset sävyt, luonnollisen materiaalit sekä pitsi ja olkipunos puhuttelivat. Erityisesti ihastelin käsinvirkattua (tai ainakin käsivirkatun oloista) mekkoa.

Mekko on todella kaunis ja hienosti tehty! Luonnonvaalea väri on myös ihana, vaikka periaatteessahan sen voisi myös värjätä - tai valkaista.

Valkoisesta mekosta tuli mieleen ainakin 1970-luvun lopun hää- ja juhlapuvut ja Pieni talo preerialla-tyyli. Kaunis sekin. Myös mallinuken yllä näkyvä virkattu pitsinen bolero(?) näyttää kauniilta.

Päivänvarjo, niin hieno!

Pitsien, korujen ja patinoituneen radion vierellä ysäriltä tutut käärmebuutsit ja purkkarit näyttävät oikein hyviltä. Ja olkipunoshatut taitaa olla nyt IN.

Nahkainen perhosvyö oli jotenkin sympaattinen. Asetelmasta kuvaamatta jäi hieno, suuri kamékoru.

Tämä ikkuna oli siis vain yksi neljästä, mutta pidin tästä jotenkin eniten. Sopivasti pationoitutta folklorea, seitskytlukua, luonnollisuutta ja kesähippeyttä. Yllättävän vaikeaa kuvata näyteikkunaa pilvisenä päivänä, höh!

M is not for MTWTFSS nor Monki, it's for Marimekko

Käsi ylös keneltä tursuaa jo korvista aihe "Monkin ja Weekdayn" avajaiset :D? Mietin tässä, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuva blogeja seuraava väestö on varmasti jo kovin kyllästynyt aiheeseen. Sanoisinpa nou hätä, kesä edessä ja paikalle ehtii jos on tänne päin tulossa poikkeamaan. Voisin veikata, että esimerkiksi Monkin värikäs liike on parhaimmillaan silloin, kun se ei ole tupaten täynnä trikooriepuja kahmaloivaa naisväkeä. Itse piipahdin ryysiksessä "toteamassa paikan" ja ahdistumassa tungoksesta.

kuva MTWTFSS Weekday

On kuitenkin ihan positiivista, että Helsingin keskustan vaateketjutarjonta saa vähän lisää kilpailua. Monkin ja Weekdayn valikoimat ovat astetta omaleimaisemmat, trendikkäät ja ajanhenkiset ja selkeästi nuorille/nuorekkaille/nuorenmielisille suunnatut. Positiivistä on, että varsinkin miehet/pojat saavat lisää tarjontaa ja valikoimaa, vaikka tavallaan aika yhdenmukaista Weekdayn tarjonta onkin. Ja mikä parasta, hipsterit löytävät nyt uniformunsa ihan kotoisasti Helsingistäkin :D No, joka tapauksessa molempien konseptit ovat mielenkiintoiset. Monkin kaltaista riemunkirjavaa liikettä harva suomalainen ketju uskaltaisi laittaa pystyyn, jos kukaan. Meillä ei uskota siihen, että hullunkurinen homma voisi toimia vaan nojataan ennemmin tilastoihin ostokäyttäytymisestä. Puolensa silläkin, eipä siinä. Onneksi edes pienet ja itsenäiset merkit uskaltavat laittaa pystyyn mielenkiintoisia putiikkeja - taloudelliset riskit ovat pienemmät ja tarve erottautua on muutenkin suuri.

Ehdin kuitenkin Monkista bongata harmaan oversize-mekon, joka näytti mukavalta. Raita"kengät" olivat myös kivat ja punainen pikkulaukku olisi ihan soma. Monkin ja Weekdayn jälkeen pidin pienen huilitauon Espalla, jonka jälkeen poikkesin Marimekolla. Oli yllättävää miten raikkaalta, mielenkiintoiselta ja trendikkäältä Marimekolla näytti. Rinne Niinikosken ja Samu-Jussi Kosken mallistot ovat kerrassaan ihania ja haluttavia. Mielestäni päivän mielenkiintoisin paikka oli juurikin Marimekko, pisteet kotiin siis!

Samu-Jussin kesämallistoa... onko tämä jo se viimeinen Kosken mallisto Marimekolle? :(

     Rinne Niinikosken "Vappukukka" taidekangas on kerrassan mahtava.

Marimekko

MTWTFSS Weekday

Monki

Sirkusheppoja, palloja ja ripaus vihreää

Kävin piiitkästä aikaa poikkeamassa IVANAhelsingin campuksella. On oikeastaan jotenkin todella virkistävää, että joissain myymälöissä mallistot vaihtuvat "vain" kahdesti vuodessa, mutta sitten taas toisaalta on koko ajan tarjolla vaikkapa joitain yksittäiskappaleita. Ivanan kevät/kesä -10 mallistossa ollaan sirkustunnelmissa, "Leaving Circus"-mallistossa seikkailevat sirkusheppaset ja vastapainona erilaisia pallokuoseja, ei kuitenkaan pelkkää Polka Dotia.

Ah, farkkua/ denimiä!

Tässä mekossa on todella kaunis, klassinen malli. Mekkoa on tummansinisenä ja vihreänä, tämä forest green oli jotenkin raikas ja kaunis sävyltään. Vihreä on muutenkin alkanut tuntumaan hyvältä, vaikka inhoan vihreää!

    

Heppa täydessä ravissa on kaikkein raainta voimaa,

vaan urhein meistä kaikista voi ratsastaa hurjaa heppaa... hihii.

Tuo tummansininen pallokuosi oli kyllä todella raikas... tässä oikealla reunassa on iiisoo hepparantakassi, josta pidin kovasti.

Tämä mekko oli hieno. Aika rokkimekko, takana on vetoketju mekon koko pituudelta.

kuva ripattu Facebookista

Huomenna olisi muuten klubimyyntiä luvassa, ...minulla ei taida olla rahaa?.. :D Shoppailuaikaa on kuitenkin aina iltayhdeksään saakka, joten jos ivanat houkuttaa, sinne! Itse olen ainakin tehnyt juuri klubimyynneistä hyviä löytöjä.

Too good to be true

Täytyy sanoa, että olen tässä ollut jo aika pitkään pääsääntöisesti niin hyvällä tuulella, ilman sen kummempaa syytä, että en tiedä pitäisikö huolestua? Nähtävästi kevät ja kesän puhkeaminen sopii minulle, rauhoittaa ja seesteyttää ärhentelevää mörökölliä. Viime viikolla ehdin roudata pääsääntöisesti talvikamat vintille ja kesäkamat vaatekaappiin, eilen vaihdoin sohvapeitettä mustasta valkoiseen. Harkitsin verhojen vaihtamista vaaleampiin, mutta liika valoisuus kotona alkoi ahdistaa :D Olen myös siivonnut urakalla. Viikonloppu meni ulkoilessa, ihan kirjaimellisesti puistoissa istuessa ja lauantaina baarissa. Kunnon kesämeiningeissä siis. Huikeaa tässä on se, että koko kesähän on vielä edessäpäin. Toki voi olla, että säät eivät enää suosi, mutta tässä vaiheessa kaikki on vielä mahdollista.

Ens kuun alussa on Green Dayn keikka, jonka olemassaolon olin jo vähän niinkuin ehtinyt unohtaa. Keikan nettisivuilta luin, että keikkaa lämppäämään tulevat Joan Jett & the Blackhearts ---JA--- The Hives. Olen ihan onnesta soikeana, ei siinä että pääsen teini-iän kulmakivibändini keikalle, vaan että samaan syssyyn tulevat huikea Joan Jett ja The Hives, opiskeluaikojeni supersuosikki. Tuntuu että yhden keikkalipun sijasta minulla on nyt kolme!!!!!!!!!! Iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii päässä räjähtää!!!

Tätä odotellessa! Ketkä kaikki on messissä?!?!?

I love stripes, that I cannot lie

Olen lapsesta asti tykännyt raidallisista vaatteista, mutta nyt olen jotenkin totaalisesti seonnut. Haluan raidallisia vaatteita ja kaupat tuntuvat olevan täynnä kaikkea ihanaa, koska raitaa pusketaan joka puolelta läpi. RAITAAraitaaRAITAAraitaaRAITAA HALUAN, H-A-L-U-A-N.

Entäs sitten se tarve? Sitä kun ei varsinaisesti ole.

Erilaisia trikoopaita ja toppeja. Ostettu parin vuoden kuluessa GT-Ellos-Euromarket-H&M-Uff.

Juuri pesusta tulleet raitakamut. Punavalkoinen on 3/4hihainen, lyhyt puuvillainen neuletakki --kesähitti, viime kesänä Lindexin aletangosta. Sini-valkoraitapaita on viime kesältä myös, Ellokselta.

Sailor-neuletakki ja hopea-harmaa lyhythihainen neuletakki. Sailorineuletta haikailin Stockan alesta, kunnes luovuin ajatuksesta. Syksymmällä neule tuli vastaan kirpparilla. Hopea-harmaa on taas Ellokselta melkein kolmen vuoden takaa, jostain alennuksesta sekin ja sarjassa superhyvät-löydöt.

Itseommeltu raitamekko kesältä 2008, kangas Nanson valmistamaa ja ostettu Eurokankaasta. Kuvassa takakappaleelta. Väri on oranssipunainen, ihanaaaa....

Raitakassibeibi!!! Kangas Ikeasta, tein itse.

Raitabikiniyläosia. Vihreät Euromarketin alekorista 2006? ja punaiset ovat uudet, Ellos 3€. Vihreitä olen käyttänyt ihan julkisella uimarannalla (---jep---), miksi tein sen... :D

IVANAhelsingin PINKKI-valkoinen raitamekko, pussss! Ostin tämän viime vuonna loppukesästä jollain super-alella ja ehdin käyttää tätä kerran. Mekko oli vielä ihanampi kuin muistin...

Raitakenkäsiä. Mustavalkoiset ovat jostain Dinskon alesta 2007? ja punavalkoiset Elloksen alesta 2008. Tuunasin ne tuolloin, mutta taidan riisua koristeet ja vaihtaa suuret rusetit ohuisiin nauhoihin. Nämä ovat ihanat, mutta vähän liian isot :( pitää tunkea kärkiin jotain täytettä.

Raidallisia asioita minulla on siis jo entuudestaan ihan kohtuullisesti :) mutta todellakin tekisi mieli hankkia lisää ja lisää ja lisää. Olen jopa miettinyt, että jos nyt hamstraisi raitajuttuja tulevaisuuden varalle. Sitten kun niitä ei ole enää niin paljon kaupoissa, voin edelleen pukeutua niihin.

Raitafiilistelyitä omista luonnoskirjoista ja esite taitaa olla Vilasta.

Eurokankaassa oli tuossa yläkuvassa näkyvän rusettikuvan kaltaisia kankaita: ohutta raitaa, väreinä sininen, vihreä, koralli... keltainen? Se vihreä-valkoinen kangas näytti todella raikkaalta ja harkitsen, tekisinkö siitä kesähameen. Yksi raitajuttu on ainakin saatava. Haluan puna-valkoraidallisen trikoopaidan, mielellään hieman löysähkön, vähän paksummilla raidoilla. Oikeastaan olen nähnyt aika täydellisen yksilön JC:n miestenosastolla. Täytyy kuitenkin vielä harkita asiaa, koska en kaipaa kymmentä melkein kivaa raitapaitaa, vaan yhden HYVÄN.

Tässä on muuten aika ideaali kesälook: raitapaita ja mustat pillihousut, joista on käännetty lahkeet ylös. Unisexiä parhaimmillaan. Jalassa voisi olla jotkut supersimppelit remmisandaalit tai Converset.

Mitä muuta raitafiilistelymusaa sitä voi olla kuin The white stripes? :D