Wiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiihhh! Meillä on uusi matto!!!
Ja vielä puna-valkoraidallinen räsymatto!!! Niin hieno!
Tunnustauden matto-ihmiseksi: matto on hyvä äänieriste ja tuntuu mukavalta jalkojen alla. Matto luo kodikkuutta ja kissojenkin mielestä matto on erittäin hyvä juttu. Siihen voi kätevästi teroittaa kynnet ja kun oksettaa, on kiva puklata maton päälle. Saimi on erityisesti mattojen ystävä ja tykkää kieriskellä ja makoilla matoilla. Puhumattakaan räsymatoista, joita se suoranaisesti rakastaa yli kaiken.
Ajauduin vähän aikaa sitten matto-ongelman eteen. Omistan ennestään kolme isoa mattoa:
1) Okrankeltaisen villalankamaton, peräisin 1960- tai 1970-luvulta. Ostin sen ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä kirpputorilta hintaan 50mk. Matto on mahtava ja erittäin rakas ja tunnearvoltaan mittaamaton, mutta se pitää majaa vanhempieni luona, koska ei sovi nykyiseen kotiini ollenkaan.
2) Luonnonvalkoisen puuvillamaton, ostin uutena kirpputorilta tähän kotiin neljä vuotta sitten.
3) Itämaishenkisesti kuvioidun, viskoosiplyysimaton, ostettu Kodin 1:stä 2-3 vuotta sitten.
Tässä kodissa olen vuorotellut mattojen 2) ja 3) välillä, yleensä toinen on ollut pesussa/vintillä, kun toinen on lattialla. Nyt matto 2) on hävinnyt :( Vintiltä sitä ei löydy ja viimeiset muistikuvat liittyvät siihen, että isäni otti sen mukaansa poiketessaan täällä viime syksynä, hän aikoi pestä maton... mutta mattoa ei löydy sieltäkään. Vanhempani kyläilivät luonani muutama viikko sitten ja matto 3) lähti heidän mukaansa pestäväksi (vanhempani rakastavat mattopyykkiä), joten olen ollut ilman mattoa. Äiti halusi kustantaa minulle uuden maton, ja tässä sitä nyt ollaan!
Halusin puna-valkoraidallisen maton, koska se tuntui ajatuksena hyvältä. Räsymatto tuntui myös hyvältä, ajattelin että siinä olisi mukavan huoletonta kesäfiilistä. Tilasin maton NetAnttilasta, koska myymälässä hinta tuolle 140cm x 200cm koolle oli 59,95€ ja nettimyynnissä 29,95€. Harmillista että matto ei ole kotimaista tekoa, mutta siinä oli jonkimoinen sertifikaatti, että tämän maton tekemisessä ei ole käytetty lapsityövoimaa.
Voisin jaaritella mattoasioista loputtomiin... puhumattakaan itämaisista matoista. Puhumattakaan jättisuurista itämaisista matoista! Kuitenkin the mattofiilistelijä taitaa olla Saimi, joka ei ole kohta lähemmäs tuntiin poistunut tuon maton päältä...
3 kommenttia:
Ihana matto! Matoilla saa niin eri fiilistä sisustukseen!
voi mä rrrrrakastan räsymattoja!
mun kaikki matot on koiratarhalta omittuja (ne saa ihan älyttömästi lahjoituksina jengiltä vanhoja eikä sit tarvi kaikkia) ja taas eilen siellä käydessä kävin tarkistamassa varastosta josko olis aarteita. no ei ollu :/
en oo ihan varma et tykkäänkö persialaisista enemmän vai yhtä paljon kuin räsyistä, mutta semmoinen oikein paksu punainen kruunais meidän nykyisen olkkarin lattian aika hyvin. ja persialaisiin ei tartu karvatkaan niin napakasti kuin räsyihin.
toi raidallinen ihan täydellinen. mariannematto <3
Nooruska: Näin on! Ja kaikinpuolin muutenkin matto on ihana asia.
tuitui: Mut hyvä että ihmiset antaa vanhat matot johonki hyötykäyttöön eikä lyö roskiin.
En mäkään tiedä mikä olis the matto, mutta sellanen jättisuuri punasävyinen ihanuus olis parhautta. Ja kuviomaailma enemmän persialainen/iranilainen kuin sellanen turkkilainen kelim. Jos nyt muistan oikein.
joo mariannematto. Tai sirkusmatto.
Lähetä kommentti