I know what I am, they know what they are, so let me be

Elokuun vika, kesä on sitten virallisesti ihan ohi. Huomenna alkaa syyskuu ja ReUse-proggiksen myyntitapahtuma lähestyy vinhaa vauhtia (17.-19.9.) On siis melkoisen loppukirin aika. Vielä tässä on paljon tehtävää, mutta olen positiivisella mielellä, että hommat hoituu. Eilen oli hieno tehoilupäivä, tänään otin vähän iisimmin - ihan vain siksi, että sain paperihommat pois alta ja taas yhden kiven sydämeltä. Peace.

Tänään siis kivoja juttuja. Olin aamupäivällä jo liikkeellä hoitamassa asioita, jonka jälkeen kävin kirjastossa lukemassa muotilehtiä, parilla kirppiksellä, tein kevyitä ompeluduuneja... illemmalla tein pienen pyrähdyksen Ivanan klubimyynteihin (jep, meni vähän ohi tällä kertaa...mutta eipä ollut varaa mihinkään). Tulihan sitä haahuiltua vähän vaatekaupoissakin, katsomassa ja pohtimassa. Viime viikolla iski ahdinko, että ovatko tekemäni jutut ihan syvältä, onko oma linjaukseni väärä ja onko enää missään mitään järkeä. Pieni päivitys siihen, mikä on nyt ajankohtaista ja mitä muut tarjoavat varmisti kuitenkin sen, että kyllä niihin omiin juttuihin kuitenkin kannattaa uskoa ja suunta on oikea. Pitäisi vaan paniikin tullessa aina hengähtää ja mennä pää kylmänä eteenpäin.

Hankin viime viikolla tuollaisen päättömän, kädettömän ja jalattoman daamin myyntitapahtumaa (ja muutenkin tulevaisuutta) varten. Daami on ollut aiemmassa elämässään näyteikkunassa, joten rusketusrajat ovat vähän turhan näkyvät ja jatkokäsittely on siis välttämätön.

Farkkumekon sävyn kanssa väänsin pitkään, koska kulutuksen ja palojen sävyt eivät osuneet tismalleen kohdalleen. Ei auttanut kuin värjätä koko homma, mutta siitä tuli onneksi parempi kuin olin uskaltanut toivoa. (Tossa ei ole vielä vetskaa takana...)

Pitsipusero. Enough said! :D

Farkkuliivin napit ovat ihanan tuntuiset, hieman liukkaan oloiset, mutta kiilto on himmeän mattainen. Matsku on jotain metallimassaa, ajatuksena oli että napit muistuttavat jättimäisiä paljetteja. Napit kirppikseltä. Kuva on muuten kyllä tyhmä.

Raakareunaista röyhelöä olen käyttänyt muutamissa vaatteissa "juttuna" koska pidän siitä itse. Myös avonaiset selät ovat ihania.

Voi olla että uusin vyötenauhan, alunperin ajattelin hieman leveämpää mallia.  Laukku oli ensin olkamallia, siinä oli pitkää hihnaa ja hapsuja ja ties mitä. Toimii kuitenkin clutch bag -mallisenakin, ainakin minä tykkään tästä. Ei välttämättä harmita yhtään jos ei mene kaupaksi.

Tässäpä siis muutamia juttuja. Olen siinä vaiheessa prosessia, että en enää itsekään tiedä mitä kaikkea on valmiina, mitä vähän kesken, mitä pitäisi vielä tehdä alusta alkaen ja puuttuuko jotain olennaista kokonaisuuden kannalta :D Olen miettinyt millaiset tuotteet mahdollisesti myisivät, mutta myös pyrkinyt tekemään sellaisia juttuja, jotka ovat ensisijaisesti omasta mielestäni hienoja ja kokonaisuuteen sopivia. Olen miettinyt asioita niin, että ihastuisinko tuotteeseen, jos näkisin sen kaupassa, olisiko se mielestäni jollain tapaa hieno/oivaltava/käyttömukava/ajankohtainen. Tässä vaiheessa en jaksa yhtään ajatella mitään muuta, kuin sitä, että myyntitapahtumassa minulla on itseni näköinen kokonaisuus, teemallinen kokoelma, josta voin olla ylpeä. Osti näitä sitten joku tai ei, tykkää joku tai ei. Mielipiteitä on kuitenkin laidasta laitaan ja tässä proggiksessa myös omat rajoitteensa.

Hieno asia on, että myyntitapahtumassa on 9 muutakin tyyppiä ja erilaisia vaatteita laidasta laitaan. On hyvä, että kuluttajat saavat valinnanvaraa ja vaihtoehtoja.