Homma on nyt se, että päällä on pieni kaaos. ReUse-hommat ovat isossa kasassa ja minä siellä jossain kasan alla. Siihen päälle kaikenlaista ei niin kivaa paperisotkua. Näiden omien hommien tekeminen käy kohta jo täyspäiväisestä duunista, siihen vielä ylityöt päälle. (Mä niin tarvisin assarin...) Juuri näistä syistä jätin Taiteiden yönkin suosiolla väliin, mutta pyörähdin sentään Siltasessa, pitkästä aikaa sitten viime kesän. En yhtään kaivannut sinne keskikaupungin kaoottiseen hulinaan. Lauantaina vietin koti-iltaa ja tsekkasin pitkään omalla leffalistallani olleet yksilöt: Kielletty hedelmä ja Coco Chanel & Igor Stravinsky. Samalla vähän ratkontaa ja kaavoitusta...
Kielletty hedelmä oli ihan sympaattinen ja paikoitellen visuaalisesti kaunis leffa. Jotenkin vähän kökkö ja kotikutoinen, niin kuin monet suomalaiset leffat ovat. Mutta pidin siitä silti enemmän kuin vastikään nähdystä Sisko tahtoisin jäädä -leffasta. Coco Chanel & Igor Stravinsky ei koskettanut juuri mitenkään. Paikoitellen hienoa visuaalista kuvastoa (esim. alun Ballet Russes ja Chanel kartanon sisustus) mutta yrmeät ja yksi-ilmeiset pääosanesittäjät eivät vakuuttaneet mitenkään. Pardon moi monsieur Mikkelsen et madame Mouglalis.
Mut mä lupaan itselleni tsempata asap tän blogihomman kaa!
P.S. En muista olenko koskaan maininnut, mutta suorastaan rakastan biisien lyriikoista johdettuja blogipostausotsikoita. Jotkut vihaavat niitä yli kaiken, toisten mielestä se on vaan tosi teiniä. Minun mielestäni se on suoranaista neroutta, kiitos teinit!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti