Kiireinen viikko takana. On jotenkin hassua, että viime maanantaina minulla ei ollut mitään suunnitelmia ja kuitenkin viikon edetessä joka päivälle löytyi ohjelmaa, parille jopa tuplabuukkausta.
Keskiviikkona kävin kangasmessuilla katselemassa ja hiplailemassa. Valitsin jo mielessäni sellaisia kankaita, joita olisi ihanaa käyttää omassa mallistossa. Nyt tarvittaisiin enää rahaa, koska näitä kangasnäytteitä ei voi ostaa muutamaa metriä kerralla, vaan niitä pitäisi tilata kerralla vähintään kymmeniä, mieluiten satoja metrejä. Mutta oikeastaan se pelkkä hiplaaminenkin oli aivan ihanaa ja erittäin inspiroivaa. Itsensä ja omien mieltymysten kuunteleminen auttaa ymmärtämään omaa tyyliä ja opettaa tiedostamaan uusia juttuja, jotka ovat vasta ilmassa, tulossa.
Torstaina olin illalla siellä Voicen muotiviikon iltamissa.
Sain tilaisuuteen lipun kaveriltani ja menin paikalle vasta kahdeksan jälkeen. Ivanan näytös oli hyvä (Silverin blogissa on näytöksestä hyvää kuvamatskua), mutta muuten olin vähän yllättynyt tapahtuman luonteesta. Jäin kaipaamaan jotain Wau-efektiä, elämyksellisyyttä, joka jäi nyt puuttumaan. Kemut tuntuivat pikemmin messuilta, joilla esitellään tuotteita ja tehdään ilmaisia kampauksia... Varsinaista dresscodea ei ollut ja se kyllä näkyi. En sinällään halua arvostella kenenkään pukeutumista, mutta kun kyseessä on kuitenkin muotiaiheiset iltakemut, luulisi, että olisi hauskaa pukea päälle muutakin kuin perusfarkut ja perusneule?
Narikkakin piti itse maksaa eikä ilmaista tarjoilua ollut. HÖH!!! :D
Antti Tuisku esiintyi. Antin näkeminen muistuttaa aina Rovaniemi-ajoista ja siitä, kun Antti oli vielä töissä Siwan kassalla :) Laulajana ja esiintyjänä Antti Tuisku on kyllä kehittynyt vuosien varrella aina paremmaksi. Ja yleisö tuntui tykkävän kovasti.
Kaapelilta suunnattiin Le Bonkiin jatkobileisiin, ja vaikka olimme aika iisisti liikenteessä, päädyimme jatkojen jatkoille aika yllättäen biiffiin, jossa esiintyi Redrama.
Meininki oli villiä! Ihastun aina keikkapaikoilla värivalaistuksiin... ollapa tykki kamera!
Perjantaina kävin kyläilemässä Espoossa. Selailin sisustuslehtiä ja sain ihanaa kinkkupiirakkaa. Ja kotiinviemisiksi varmaan kilon kosmetiikkaa, kiitos vielä :) Olen muuten majorluokan kylästelijä, viihdyn muiden nurkissa aina tuntitolkulla. Varsinkin jos tarjolla on kahvia ja lehtiä, me likes.
Lauantaina pääsin pitkästä aikaa baariin, jiiiihaa. Seuranani yksi parhaimmista kämppiksistäni, jonka olen tuntenut jo 8 vuoden ajalta. Huh! Mutta hauskaa oli :)
Kun ollaan marmatuksen makuun päästy: täytyy sanoa, että joskus me naiset taidetaan olla vähän liiankin ankaria miehille. Kuuntelin tyttöporukan keskustelua baarin naistenhuoneessa:
"Joo siihen pöytään tuli sellanen uus tuttavuus X joka juttelee nyt X:n kans. Eka se tuli siihen pöytään, että onpas täällä kivannäkösiä naisia, käytettekö te täällä usein. Me vastattiin että no joo, mut sä voisit nyt hei ottaa ihan alusta ja tulla tähän uudestaan jollain paremmalla replalla. No sit se lähti pois ja tuli siihen uudestaan."
En ole ikinä käsittänyt tätä "oikea aloitusrepliikki" -keskustelua. Sen tiedän, että on olemassa typeriä juttuja, joihin ei edes kannata reagoida mitenkään, mutta mitä vikaa perinteisessä "käytsä täällä usein?" replassa on? Voihan se olla vähän tylsä, mutta hei, pisteet kotiin että mies edes uskaltaa tulla juttelemaan. Hirveän moni kun vain tyytyy tuijottamaan kaukaa. Ja oikeasti ei se kontaktin ottaminen taida olla miehille yhtään sen helpompaa kuin naisillekaan, ainakaan suomalaisille. Olen vuosien varrella saanut osakseni niin paljon likaisia aloitusreploja, että "käytsä täällä usein?" on pelkästään positiivinen juttu. Ja kiemurtelen tuskissani, että oma itsevarmuus ei riitä aloittamaan keskustelua... jos joku tietää hyviä reploja, niin kerro ihmeessä!
Sunnuntaina jumitin ankeasti kotona, mutta välillä sekin tekee hyvää. Tosin olin aika väsynyt... kohti uutta viikkoa siis.
2 kommenttia:
Mä oon useinkin aika tyrmistyny siihen, miten ihmiset kohtelee toisiaan - enkä siis yhtään vähemmän siihen, miten itse kohtelen toisia. Tai siis joskus vaan tajuan, että noh, olisinpa voinu tuonkin tilanteen hoitaa vähä paremmin. Mut siis ihan parisuhteessakin olevat ihmiset mm. nolaa toisensa julkisesti, kiukuttelee julkisilla paikoilla (itsehän aloitan kiukuttelun vasta autossa tai kotona ja puhun pahaa vain selän takana!) jne. Ihan käsittämätöntä.
Emmäkään mikään käytöskuningatar aina ole, en todellakaan. Mut joskus vaan harmittaa, että ihmisten odotukset toisistaan on niin korkealla. Ehkä sitä itsekin syyllistyy samaan... ei pitäis sanoa mitään.
Lähetä kommentti