9.12.2010

Pyyhkeitä

Tekisi mieli olla vaikka koko loppuvuosi ihan hiljaa. 

On vaihteeksi mukavaa käydä töissä, mutta se väsyttää. Ja töiden jälkeen tekee todellakin mieli olla vain hiljaa ja suunnilleen tuijottaa eteenpäin. En tiedä mitä pitäisi ajatella kaikista niistä pakotetuista keskusteluista, joita olen käynyt asiakkaiden kanssa. Suurin osa ihmisistä on mukavaa porukkaa, mutta sitten joukkoon mahtuu aina niitä, jotka valittavat kaikesta. Silloin mikään ei ole hyvin ja pienetkin asiat tuovat suunnatonta mielipahaa.  En tiedä millaisessa maailmassa nämä ihmiset elävät. Minun maailmassani on sellaisia asioita, kuin jonottaminen, oman vuoron odottaminen, asioista luopuminen ja minä olen valitettavasti myös välillä väärässä. Enkä saa kaikkea sitä mitä haluaisin nyt heti. Enkä varsinkaan omassa laatikossaan.

Tänään kävin melkeinpä utopistisen keskustelun, asiakkaan kanssa, joka osti kaksi pyyhettä. Etsin pyyhkeistä tuotelappua saadakseni niistä viivakoodit luettua. Asiakkaan kommentti tähän "Minä yritin katsoa kaksi sellaista jotka olisivat mahdollisimman kauniisti viikatut. Ja nyt sinä pilasit ne viikkaukset."  Minä en möyhentänyt pyyhkeitä, en avannut niitä täyteen mittaansa. Minä käänsin vain niiden kulmia. Mutta silti minä pilasin kaiken. Ne täydellisesti viikatut pyyhkeet, jotka hän oli ostamassa lahjoiksi. Kyynel.

Vastaavissa tilanteissa päässäni alkaa soimaan tämä loistava Maj Karman biisi. 

6 kommenttia:

Enne kirjoitti...

Ah, asiakaspalvelun ihanuus...itsekin vuosia asiakaspalvelussa työskennelleenä muistan hyvin elävästi sen epäuskon "Mistä näitä ihmisiä oikein sikiää??!!"

On jotenkin tosi vaikea kuvitella että itse koskaan, missään tilanteessa käyttäytyisi vastaavasti kun mitä on joutunut tiskin takana näkemään?

Biisivalinta osuu kyllä ihan nappiin, voi KYYNEL. =DDD

Vimps kirjoitti...

Kyllä ihmiset voivat sitten olla ikäviä. Tästä osoitteesta kuitenkin sinulle kyynelen sijaan hymy.

Julia kirjoitti...

Pakko sanoa että teksti on suoraan kuin omasta suustani. Voi kyynel tosiaan.

Itse olen viime aikoina joutunut tekemiseen ihanien marttyyri-asiakkaiden kanssa. Ihannekommentin "Anteeksi, mutta olisiko mahdollista saada paketit tuosta toisesta paperista" sijaan kuulenkin liian usein "No, minä varmaan paketoin nämä kotona uudestaan..." -kommentteja. Hohhoijaa.

Ja en tajua tuota pyyhe-asiakasta, ihan kuin niitä ei esim. voisi viikata uudelleen? Mutta olen kyllä huomannut, että eteen on sattunut aika monta asiakasta, joita en vain tajua...

blandad. kirjoitti...

Enne: Onneksi muut asiakaspalvelua tehneet tunnistaa nämä samat tilanteet, niin tietää että on olemassa tyyppejä jotka ymmärtää :)
Monet tulee ehkä sinne kauppaan kiukuttelemaan ja purkamaan omia mielipahojaan. Jopa lapsetkin osaa käyttäytyä paremmin kuin monet aikuiset... huh.

Ja tosiaan, monesti se ongelma on kyllä niin kamala, että voi kyynel sentään. Buahhahhah.

Vimps:Kiitos, hymy on kiva :)

Juliahelmiina: Marttyyreita taitaa olla näin joulunaikaan liikkeellä. Kaikenlaista sitä pitää välillä kuunnella. Itse työskentelen pisteessä, jossa ei paketoida, vaan siihen on olemassa erillinen piste. Tämähän koetaan asiakkaan kyykyttämisenä... ja jotkut tosiaan haluavat tuottaa myyjälle pahaa mieltä. Se on nähty.

Ja niistä pyyhkeistä ja viikkauksista sen verran, että pyyhehän on nimenomaan käyttötuote... ei viikattu koriste-esine.

Peps kirjoitti...

"Enkä saa kaikkea sitä mitä haluaisin nyt heti. Enkä varsinkaan omassa laatikossaan." :D

Ostiko se sitte ne pyyhkeet?

blandad. kirjoitti...

Peps: Ostihan se, mut oli hapan.