21.4.2011

Are we we are, are we we are the waiting

Ilmassa on odotusta.
Odotetaan lämpimiä päiviä, pääsiäislomia, vappua. Ollaan jo optimistisia kesän suhteen, kyllä se sieltä kohta tulee. Odotetaan koulujen loppumista, kesäjuhlia, piknikkejä puistossa, mökkeilyä, valoisia öitä.
Jos odottamiseen liittyy se ihanan jännittävä tunne, on odottaminen ihanaa. Jos taas odottaa huonoja uutisia, on odotus piinaavaa.

Sunnuntaisen vaalituloksen jälkeen koin valtavan pettymyksen. Olin odottanut enemmän. Kaunis aurinkoinen maanantai oli fiilikseltään syvän musta. Tätäkö se on tulevaisuus? Ainaista odottamista, että asiat muuttuisivat paremmiksi? Eivätkä ne kuitenkaan koskaan muutu? Pikkupaikkakunnalta kotoisin olevana tunnen syvää ahdistusta siitä, että ahdasmielisyys ei väisty. Persupolitiikka jyllää ja jytkyää. Elämme toki poliittisesti mielenkiintoisia aikoja, mutta nuiva manifesti ei naurata, ei yhtään.

Ehkä tästä mennään eteenpäin, päivä kerrallaan niin kuin ennenkin. Aggressioon ei pitäisi vastata samalla mitalla, vaan olla ovelampi ja astetta edellä. Think globally, act locally.


Eilen tein odottamattomia löytöjä. Olen saanut jonkun fiksaation tehdä tilkkutöitä ja kierrätyskeskuksen ilmaiskorista löytyi mitä hienompia kangastilkkuja. On retroa ja ehtaa vintagea. Lastenkankaista ajattelin tehdä jotain kamujen lapsille ja kimonohenkiset tilkut säästän tietty itselleni.


Olin odottanut H&M:n ja Swedish Hasbeensin yhteistyömallistoa kauppoihin, mutta jotenkin sen lanseeraus tuli yllätyksenä. Yhteistyö on mielenkiintoinen ja vähintään yhtä mielenkiintoista on sen ympärillä vellonut kohu tuotantoportaasta ja hinnoittelusta, mutta myös yhteistyötä vastustaneiden merkkisnobien asenne. Yhden kokeilukerran perusteella voin sanoa, että aidot Hasbeensit tuntuivat äärettömän hyvältä jalassa, mutta hintaluokka on minulle täysin mahdoton.


Tilasin kokeeksi omat "henkkahäsbikset" nettikaupasta. Arvoin mustien ja valkoisten välillä ja totesin, että valkoiset voisivat olla omassa käytössä paremmat.  Mustat ovat toki erittäin mageet, mutta valkoisissa on helpompi malli. Katsotaan sitten ensi kuussa, että miten istuvat jalkoihin - se ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Onpahan taas jotain mitä odottaa.

2 kommenttia:

Vimps kirjoitti...

Ostin viime kesänä pitkän jälestyksen jälkeen omat Hasbeensit, ja kyllähän ne ovat aivan superihanat! Ensin voi tosin tulla rakkoja ja hiertymiä, koska paksu nahka on aika jäykkää, mutta muutaman käyttökerran jälkeen ne muotoutuvat omaan tassuun sopiviksi, ja sen jälkeen niillä tepastelu onkin aivan huippua.

Onnea siis tulevista Hasbeenseista!

AnneVee kirjoitti...

Olen itse jo vähän rauhoittunut vaalien jäljiltä, mutta kieltämättä odotan jännityksellä ministerivalintoja. Onneksi Suomessa ei vaihdeta virkamieskuntaa aina vaalien seurauksena, joten jonkinlaista vakautta voi odottaa.