Ihana lauantai aamu(päivä)! Nukuin hyvin, näin jännittäviä unia. Herätessäni keitin kahvit, voi kahvipaketin avaamisen ihanuutta. Söin ruusunmarjajogurttia ja selailin blogeja. Samalla pesin koneellisen pyykkiä. Fiilis on autuaan onnellinen, sellainen niinkuin parhaimmillaan lauantaisin on.
Selailin pitkästä aikaa Kris atomic-blogia, suosittelen vahvasti. Hetkittäin inhoan tätä pinnallisen huttuista blogimaailmaa, mutta jotkut ihanuusblogit nostavat taas koko homman omaan arvoonsa. Katselin Krisin vanhoja perhekuvia: vanhoissa valokuvissa ihmiset näyttävät kiinnostavimmilta, mystisiltä, avoimilta ja jotenkin seesteisen onnellisilta. Niissä on tunnetta. Eipä sillä, rakastan digikameroiden tuomia mahdollisuuksia, mutta jotain niiden kautta ehkä tuntuu myös häviävän.
Alan vähitellen päästä syysfiilikseen. Ulkona on vielä lämmintä ja vehreää, mutta kesävaatteet pakkasin jo vintille. Eilen kaipailen syksyneuletta, onneksi löysin pari kivaa omasta varastosta.
Mutta sukat ostin. Norlynin "Salla" polvisukat kustansivat 1,95€ ja ovat aikas mahtavat. Me loves kirjoneule.
Viileämpiä kelejä odottelee myös kummitädiltä saatu neulehuivi. Lämpiväriäni pinkkiä tottakai.
Miksi pinkin pitäisi oikeastaan olla vain kesäväri? Ehkä taltutan syysahdistusta pinkin voimalla?
Ihanaa lauantaita!
2 kommenttia:
Ihania kuvia, ihania värejä <3 Fiilistelyä! Tekee itsekin mieli kaivaa värilliset villahuivit kaapista. Tai alkaa virkata uusia.
Seurasin joskus Kris Atomicia, mutta sitten se jäi.. Täytyy käydä vilkuilemassa taas.
Ei pinkin tarvitse olla kesäväri! Mähän tunnetusti tunnustan pinkkiä ympäri vuoden, välillä enemmän, välillä vähemmän. Viime aikoina on ollut enenmmän-ajat.
Ja en kestä, sun lauantai kuulostaa täy-del-li-sel-tä. Piste.
Lähetä kommentti