.... totesi ystäväni seiskan ratikassa, kun olimme matkalla Habitareen. Hänellä musta "Bayswater", itselläni ruskea "Alexa". Nauroimme jutulle makeasti.
Laukku oli totaalinen heräteostos, kai kaipasin enemmänkin jotain täytettä viime maanantaiseen fiilikseen. Tiedostin sen esikuvan jo ostohetkellä, mutta siitä huolimatta kuitenkin hyvänkokoinen, värinen ja mallinen laukku, hyvää tekoa ja omiin tarpeisiini sopiva.
Maanantai on aina maanantai. Lyhyeksi jääneet yöunet takana, aamuruuhkassa tönöttämässä jumittajien takana. Aloitin uudessa työpaikassa, miettien mitä oikeastaan edes teen täällä, miettien muita murheita ja miten näistä kaikista taas kerran selvitään.
Ja sitten se fiilis, kun heti aamulla näkee ratikkapysäkillä sen aidon Alexan. Joku sentään elää sellaista elämää, mietin ja pyyhällän nolona ohi.
Mutta tarvitaanhan sitä esikuvia ja tavoitteita elämässä. Ehkä jonain päivänä kaikki on paljon paremmin ja ehkä olallani keikkuu se alkuperäinen. Tai sitten jotain ihan muuta.
1 kommentti:
Hmm. Tiedän tuon maanantaifiiliksen. Ja tiedän myös sen, miltä tuntuu pyyhältää se "kopio" siitä unelmalaukusta. Ja lisään vielä, että tiedän myös miltä tuntuu kun saa käsiinsä sen a i d o n, henkeäsalpaavan ihanan laukun (minulla bayswater) ja tiedät että se on vain sinun. :)
Joku päivä sinäkin tiedät.
Ps. pidän tavastasi kirjoittaa!
Lähetä kommentti