Kirjoneulehurmos ja kuinka se taltutetaan

... jatkoa eiliseen. Tosiaan otin suunnaksi JC:n ja vakaan ajatuksen hehkuttamani neuletakin puolesta. Paikanpäällä tapahtuikin sitten se, mikä niin useasti tapahtuu kun ehdin jotain asiaa etukäteen hehkuttaa: neuletakki oli toki ihan kiva, mutta jotenkin se ei ollutkaan enää niin must have ja jäi kokonaan hankkimatta. Materiaali oli ihan ok, 60% puuvillaa 40% akryylia, mutta neulos oli jotenkin tosi tiukan oloista ja jämäkkää, ja itse kaipaan neuleilta pehmeyttä ja edes hivenen joustavuutta. Mitoitus näytti myös aika slimmatulta, joten en sitten innostunut sovittamaankaan. Olisin todellinen voittaja, jos olisin vain lähtenyt suoraan kotiin, mutta tässä vaiheessahan olin superorientoitunut saamaan jotain kirjoneulottua... koska olin Forumissa, ajauduin JC:lta kuin suorilta Cubukseen. Aika peruskauran oloista vaatettahan tuolla on, mutta jossain kirjoneuloshoureissani kotiutin sitten kirjoneulelegginsit.

Kalsarit lähtivät 9,90€ alehintaan ja ovat täyttä tekomatskua. Mahtavat kotihousut, ehkä joskus uskaltaudun näissä S-markettiin kun ensin keksin että miten hemmetissä näitä voi yhdistää edes jonkinlaista tyylitajua noudattaen niin, että näytä siltä että on lähtenyt kauppaan vaarin kalsareissa. Toisaalta Ympyrätalon S-marketissa on takuulla nähty jos jonkinmoista kulkijaa, joten ehkä vain sulaudun joukkoon?

Kirjoneulehimoni ei suinkaan tyrehtynyt tähän. Kävin ties kuinka monessa kaupassa kirjoneuleet silmissäni vilkkuen ja marmattava mies kannoillani, kyllähän siinä alkoi pinna jo vähemmästäkin kiristyä! Lopulta jäin keskenäni Gina Tricotiin ja muutaman minuutin kuluttua löysin kirjoneuletakin, josta tiesin kohdanneeni voittajan.

Noin. Siinä on nyt kirjoneuletakki, joka ei enää enempää voisi olla kirjoneule! Vastaanvanlaisen olisi joku kärsivällisempi voinut löytää kirppikseltä, mutta minä en nyt kyennyt enää odottamaan. Materiaalina 30% villaa ja loput sitten villaa jäljittelevää materiaalia.

Loppuillan vietin sitten verhoutuneena kirjoneuleeseen ja olo oli seesteinen. Mission accomplished.

Pidän itseäni suhteellisen järkevänä shoppailijana, mutta joskus näitä ylilyöntejä tulee. Samalla reissulla hankin pari mustaa perustoppia ja kuvan mustat nappikorvikset - koska ne nyt oli vaan hienot ja mulla oli kerrankin näihin kaikkiin varaa. Ei mitenkään järkevää ostokäyttäytymistä, mutta jos elää pari vuotta säästöliekillä ja sitten yhtäkkiä rahaa tuntuu tulevan ovista ja ikkunoista...

Jotta saisin nyt edes pari "hyvä ihminen"-pistettä, niin kiskaistaanpa kehiin luonnonkosmetiikkaa: Santen käsivoide, jonka hankin Steinerkoulun joulumyyjäisistä. Tuo on sellainen kätevä 30ml pakkauskoko, joka kulkee käsilaukussa ja täyttää käsivoidekriteerit loistavasti eli imeytyy nopeasti. Kosteutustaso on ihan jees, ei mikään tehokosteuttaja mutta peruskäytössä toimiva ja tuoksu on kevyt ja luonnollinen.

Kohta taas iltavuoroon. Harmi, että töissä käytän työvaatteita - muuten olisin pukeutuneena tiedätte-kyllä-mihin.