My so-called wonderful world of fashion

Ostin itselleni fäshiönjoululahjan eli Nina Chakrabartin My even more wonderful world of fashion -kirjan ja tammikuun 2012 britti-Voguen.

Chakrabartilta aiemmin ilmestynyt My wonderful world of fashion -kirja on ollut mielestäni ihana, mutta jossain vaiheessa lakkasin haaveilemasta sen ostosta, kun pidin sitä amatööreille suunnattuna. Chakrabartin piirrokset ovat huippuja ja kirja hauska kokonaisuus, mutta "muodin ystävän värityskirja" tuntui taas sellaiselta "kaikkihan siis osaa suunnitella vaatteita" jutulta, mikä noin yleensä liittyy vaatetusalaan. Että kaikki on vaan sellaista hauskaa ja kevyttä ihanien vaatteiden ja tavaroiden ihanaa piirtelyä ja sitten vaan eletään muodista. *huoh*

Nyt kirjan kakkososa tuntui osuvalta, koska omat inspikseni ovat totaalisen kateissa. Takana on syksy, joka meni ihan muissa töissä, kärvistellessä ja suriessa sitä, että onko tämä nyt aina tälläistä, vuodesta toiseen. Pätkätöistä pätkätöihin ja sen ison unelman toteutumisen odottelua. 

Taloudellisesti on pärjättävä, laskut ja opintolaina maksettava, vuokrasta ja ruuasta puhumattakaan.... elämä on välillä vain yhtä isoa, harmaata arkea. Puolen vuoden sisään kolme työpaikkaa ja taas olen siinä tilanteessa, että pitää löytää uusi. Tosi väsyttävä tilanne pidemmän päälle. Lisäksi tuntuu, että olen pelkkä ylikouluttautunut korjausompelija ja Linnan juhlia seuratessa kukaan ei edes lohdutuksena sano "no mut sä saisit sit suunnitella mun puvun", kun kukaan ei edes muista että paikalla on vaatesuunnittelija?

Toisaalta tänä vuonna on tapahtunut paljon hyviäkin juttuja, mutta toisaalta keskittymiskykyni on ollut pitkälti ihan muualla. My concentration is on someone. Olen miettinyt paljon tulevaisuutta ja miten voisin unelmiani toteuttaa. Jos ei usko itseensä, ei usko kukaan muukaan.

My even more wonderful world of fashionin sivuilla parasta on kauniiden kuvien jälkeen mahdollisuuksien fiilikset. Piirrä kauluksiin sopiva takki, väritä kengät, ihastele tukkasankarittaria...  inspiroidu. Ehkä kaiken pitäisikin olla, edes hetkittäin, kevyttä hassuttelua.

Katsotaan, jos saisin kirjan sivuja täytettyä... ehkä lisättyä tänne blogiinkin. Inspiraatioita odotellessa.