Pinkki-keltainen kesämekko

Monesti uusien tuttavuuksien kanssa tulee käytyä keskustelua aiheesta "Ai sä oot vaatesuunnittelija? No sä varmaat teet paljon vaatteita itelles?" Kyllä, koko ajan, oikeastaan joka päivä ja kaikki alusvaatteista alkaen. Niinpä vissiin, en todellakaan. Suutarinkaan lapsilla ei ollut kenkiä, eikä sitä jaksa aina ommella, varsinkin jos tekee tilaustöitä tai muita projekteja, ompelusta saa kyllä ihan tarpeekseen muutenkin.

Mutta joskus sitä tulee tehtyä itsellekin jotain. Ostin huhtikuussa Marimekon ystävämyynneistä muutaman kangaspalan. Pinkki-keltaisesta kankaasta mietin kevyttä kesämekkoa tai tunikaa. Normaalisti olen aika innokas kaavoittaja, mutta itselleni en juuri paperikaavoja tee, vaan hyödynnän jo olemassa olevia vaatteita.

Lähdin liikkeelle kimonohenkisestä tunikasta, jonka olen ommellut jo kevättalvella 2008. Rakastan tuota kuosia edelleen, se on ihan superhieno ja tunikaa tulee käytettyä aina silloin tällöin vieläkin. Malli on suora ja nimitän sitä tunikaksi sen pituuden vuoksi, jollekulle tämä olisi minimekko.

Kangasta oli vain pienehkö pala, ja tuollainen kimonotyyppinen malli vailla kädentien saumoja vie yllättävästi kangasta. Vyötärölle tuli siis sauma, jotta sain helmaan lisää leveyttä. Taskupussit, vinonauhakaistaleet ja hihansuut leikkelin jämäpaloista. Ompeluvaiheessa avarsin vielä kaula-aukkoa niin etu- kuin takakappaleeltakin. (Mainittakoon, että olen tottunut tällaiseen työskentelytapaan ja osaan kaavoittaa ja hakea mittasuhteista ihan päästäkin... jos kuitenkin haluaa tehdä säntillistä työtä, kannattaisi aina käyttää kunnon kaavoja...)

 Tadaa, valmista tuli! Ompelin mekon yhdessä illassa: helppo malli, eikä sitä tarvinnut edes erityisemmin sovitella. Vyötärösaumaan ompelin kuminauhaa, jotta mekko istuisi vähän paremmin, mutta tämän mallisen mekon juttu on nimenomaan siinä että se on suoralinjainen.

Pääntien huolittelin ihan kankaasta leikatulla vinonauhalla ja ompelin tuollaisen rusettijutun, jolla voi hieman säätää pääntien avaruutta. 

Erityisen tyytyväinen olen siihen, että leikkujätettä jäi hyvin vähän. Isommat palat säästin myöhempiä askarteluja varten ja ainoastaan pienimmät palat päätyivät roskiin. (pientä jätesilppua voi käyttää mm. sisustustyynyjen sisällä)

 Mekosta tuli kiva, oikeastaan parempi kuin ajattelin. Näin jälkeenpäin ajatellen asetin taskut ehkä pari senttiä liian alas ja mietin vielä tuliko mekon yläosasta liiankin väljä, mutta saumoistahan voi kätevästi kaventaa myöhemminkin. Kangas on puuvillaa, hieman verholaatua ohuempaa ja kuosi on etsattu. En muista tuon kuosin nimeä, mutta erityisesti juuri tämä (itselleni ei niin hirveän yllättävä :D) pinkki-keltainen väritys on ihanan herkullinen ja sillä on iso merkitys siihen, että tykkään lopputuloksesta kokonaisuudessaan.

No niin, mitäs sitten seuraavaks ommeltais? :D