Golden roses

Normaalien viikkopuuhien lomassa tuli tällä viikolla ommeltua. Ystävä halusi mekon työpaikan juhliin, jotain simppeliä Mad Men -henkeen, eli vintage-hengessä mentiin siis.

 Kankaaksi valittiin tuollainen kukkakangas, materiaali on tekokuitua ja sellaista "kreppiviskoosi-jäljitelmää". Kankaassa on tosi kauniit, syksyiset sävyt ja siinä on himmeä kiilto. Kuosista tulee mieleen lakastuneet, kauniiksi kuivuneet ruusut. Kukkakangas on ohutta, joten vuorikangas sävytettiin siihen sointuvaksi eli tuollainen kullankellertävä.

Näin simppelissä mallissa mekko näyttää parhaimmalta, kun se on päällä: yläosa istuu napakasti ja helma laskeutuu. Modernimpaa henkeä koitin tuoda yläosan leikkauksella ja helman syvillä laskoksilla, mutta eiväthän ne näy kuvissa.

Lopputulos oli hyvä, se tärkeintä.

Like!

Muutamia kivoja juttuja juuri nyt, joista tulee hyvä fiilis:

 Maanantaina päädyin KappAhlin ja ihastuin valtavasti tähän neuletakkiin. Se on pitkä, pelkistetty malliltaan ja tuollaista mustavalkoista meleerattua lankaa. Ylisuuri mitoitus viehätti, neuletakki tuntui asettuvan hyvin päälle. Neuletakki maksoi 49,95€ joka on iso summa yleensä minibudjetilla vaatteita hankkivalle, mutta hankintaa ohjasivat tällä kertaa tunteet, ei järki. Kasiluokalla hankin neulepaidan, joka oli samanlaista, mustavalkoista meleerattua lankaa ja rakastin sitä kovasti. Käytin sitä mustien farkkujen ja maihareiden kanssa ja samaa fiilistä ajattelin tälläkin kertaa. Neuletakki on paksua neulosta ja sen verran suuri, ettei se ihan kinttanampien talvitakkien alle mahdu, onneksi sitä voi vielä nyt pitää pelkkänä takkina.

Neuletakki on muuten KappAhlin "It's all about being friendly" -mallistoa, jonka teemana on klassiset tuotteet ja ekologisempi meininki. Neuletakki on puoliksi kierrätettyä villaa, toinen puoli onkin tekokuituja. No, kuten sanottua, tämä oli tunnehankinta.

 Nahkainen kirppilaukku, 3€. Tämä on kiva, jotenkin krouvia tekoa, mutta se juuri tässä viehättääkin, tietynlainen käsityömäisyys. Sisäpuolelta laukku on vuoritettu mattoa muistuttavalla sisustuskankaalla. Väri on tuollainen epätasainen, viinipunainen-musta. Omaisuutta laukkuun ei mahdu, mutta ei tarvitsekaan.

 Neonväriset pallokorvikset ostin Lontoosta, Camden Townin Aldon outletista... tarjouksessa oli "ota 2 maksa 1" ja tämä korvissetti oli se toinen niistä. Olen käyttänyt näitä, vaikkei päälle mitään muuta värikästä olisi eksynytkään.

 Suosittelujen myötä päädyin hankkimaan Methodin ekologista yleispuhdistusainetta. Pink grapefruit -tuoksu on ihana ja suihkepullo on kätevä. Tämä on oikeasti todella hyvää ainetta, uuninluukun pinttyneet rasvatahratkin lähtivät! Tässä on ekologinen tuote, josta tykkään: kaunis ja käytännöllinen pakkaus, hyvä tuoksu ja tehokas puhdistaja.

 Löysin kirppikseltä raanun! Hello grandma!  Mutta oikeasti, tämä oli graafisesti niin hieno ja toisekseen, minulla on ollut pidemmän aikaa fiilis, että seinätekstiilien aika on taas tuloillaan. Hinnaltaan tämä oli 12€ ja loistavassa kunnossa. Pesin hellävaraisesti käsin, tuuletin ja kuivasin kunnolla.

 Pieni itämaishenkinen matto on itseasiassa Lidlistä ja maksoi vain 5€. Laadusta en tiedä, mutta kuvio on äärimmäisen hieno. Saimi approves!

 Syksyn tullen on taas kiva yrittää neuloa jotain. Ainaoikeaa suoraa ja mustavalkoista... mitähän tästä tulee?

 Pieni gabardiinikukkaro ilahduttaa aina, kun näen sen jossain. Säilytän tässä milloin mitäkin... ja tämähän on nyt very Dolce & Gabbana...  hahah!

Uutta vanhaa mustaa

Pitkä viikonloppu maalla. Pääsin pitkästä aikaa taas kirppistelemäänkin kunnolla ja tein muutamia hyviä löytöjä - laitetaan niitä sitä mukaan esille kun saan jostain napattua tarpeeksi valoa kuviin.

Olen ilmeisesti vaivihkaa alkanut keräilemään tarjottimia... Rottinkinen ja "kaakelipohjainen" (kaakelipintaa imitoiva muovilevy) tarjotin on mukavasti 1950-60-luvun henkinen ja graafisesti kiinnostava. Hackmanin mustavartiset lusikat tulivat rähjäisessä alkuperäispahvilaatikossaan ja kuvasin sen tähän koska ajatus on varsin sympaattinen - lusikoita kun on selvästi säilytetty laatikossaan vuosikaudet.

Tarjotin maksoi 3€ ja lusikat 10€. Kymppi on kirppiksellä iso raha, mutta mietin kappalehintaa (1,60€) joka ei nyt sinällään ole paljon. Mustavartiset lusikat ovat ilmeisemmin Bertel Gardbergin suunnittelemaa Lion-sarjaa, jota saa nykyään uudellentuotettunakin.

Monique Lhuillier

Monique Lhuillier on ylellinen, erityisesti hääpuvuistaan tunnettu merkki - itselleni tosin aika tuntematon nimi. Kiinnostuin kuitenkin nähtyäni Lhuillierin ready-to-wear -malliston haalariasun syyskuun Britti-Voguessa.

Haalarissa on kultapaljetein koristellut, ryhdikkäät olkapäät ja erittäin kauniisti leikattu mesh-kankainen miehusta. Mallisto edustaa enemmän high end-muotia: punainen, nahkainen coctail-mekko kun ei taida olla ihan joka daamin perusmekko. Mutta kauniita vaatteet ovat.

Monique Lhuillier on äärimmäisen ylellinen merkki ja valmisvaatemalliston hinnoilla kyllä laitetaan köyhät kyykkyyn: hintaluokat jaottuvat alle 2500$ ja 2500-5000$ välille. Monique Lhuillier, nainen merkin takana, on alkujaan filippiiniläissyntyinen ja hänen äitinsä toimi myös vaatesuunnittelijana. Pieni Monique tottuikin valitsemaan itse ylelliset materiaalit omiin vaatemalleihinsa, jotka sitten toteutettiin paikallisella couture-ompelijalla. Myöhemmin Lhuillier muutti Los Angelesiin opiskelemaan muotia ja vaikuttaa siellä edelleen. Tosin nettisivujen mukaan hänen kaksi lastaan menevät muotibisneksen edelle. Lhuillierin vaatteet ovat hinnallisesti hieman vaikeasti saavutettavissa olevia, mutta oivallisia inspiraation lähteitä ja fiilistelymatskuja.

Pitsinen, takaa pidempihelmainen puku on klassisen kaunis ja pukisi myös montaa morsmaikkua.

kuvat

AllSaints Spitalfields, Notting Hill (London pt.3)

Olen fiilistellyt AllSaints Spitalfields -merkkiä muutamien vuosien varrella useasti, myös täällä blogissa. Jossain vaiheessa  iski pieni kyllästyminen, kun katu-uskottavat minimalistit tuntuivat omineen merkin rouheiden vaatekaappiensa sisällöntuottajaksi. Notting Hillissä kävelessä bongasin ensimmäisenä vanhat ompelukoneet ikkunassa ja kun tajusimme liikkeen AllSaintsiksi, menimme sisälle asti.

 Fiilistelin vanhoja ompelukoneita

AllSaintsin liiketila oli U-P-E-A. Vanha, tehdasmainen tila oli avara ja sitä oli valaistu nerokkaasti, mutta kuitenkin luonnonvaloa hyväksi käyttäen. Vanahat puulattiat, koneet, ompelukoneet ja vitriinit toivat hieman museomaista fiilistä, mutta erittäin hyvällä tavalla.

 Suutarin lestit oli kerätty samaan vitriiniin

 Innostuin taas uudelleen merkin vaatteista. Niissä yhdistyvät moderni linjakkuus, räätälimäisyys ja hyvälaatuiset materiaalit, mutta niistä raa'an rouheista yksityiskohdista huolimatta naistenvaatteissa on kauneutta ja herkkyyttä. Huippua, että lähes militaristinen minimaalisuus yhdistyy niinkin luontevasti klassisempaan naisellisuuteen, eivätkä ne ole toisiaan poissulkeavia asioita.

 Alakertaan johtava portaikkoa ryhmittivät sadat vanhat ompelukoneet. Aivan HUIKEA fiilis, ihan mahtava idea!!!

 Kuvasin ompelukoneita niin paljon kuin vain kehtasin. Mutta jumankekka ne olivat magean näköisiä! AllSaintsin liiketiloissa on muuten yhteensä yli 10 000 aidosti vanhaa Singeriä!1)

Miesten puolella sama fiilis ja hyvännäköisiä vaatteita, pidän!

En ehtinyt käydä muissa AllSaintsin puodeissa, mutta ilmeisesti kokonaiskonsepti on samankaltainen kaikissa liikkeissä. AllSaintsin Notting Hillin liiketila on kuitenkin ehkä hienoin liiketilakokonaisuus ja konsepti, mitä olen koskaan nähnyt: visuaalisesti kokonaisvaltainen ja ympäristö tukee mallistofiilistä. Ilmeisesti kokonaisuus on kuitenkin tietoisen rakennettu, mutta siinä on kuitenkin pystytty säilyttämään elementtejä jotka tuovat autenttisen (vaate)tehdasmaista fiilistä. Notting Hillin liiketilassa toimi ennen antiikkimarkkinapaikka ja AllSaints sai ikävän vastaanoton paikallisten yrittäjien keskuudessa, koska moni menetti myyntipaikkansa.1) Harmillista sinänsä, mutta mielestäni ainakin liiketila kunnioittaa alueen perinteikästä tunnelmaa.

290 Westbourne Grove
Notting Hill
London

aukioloajat

ma-to: 10-19

pe: 9-19

la: 8-20

su: 11-17

 

P.s. Voidaanko päättää jo, mitä kirjoitusasua käytetään? All Saints/AllSaints Spitalfields tai All Saints/AllSaints... eikä sen sijaan kaikkia näitä, niin kuin nettisivuilla...

1) lähde: http://www.telegraph.co.uk/finance/newsbysector/retailandconsumer/8349559/All-Saints-looking-to-sew-up-140m-sale-deal.html#

KappAhl Vintage Stories: "Vintage Loveletters"

KappAhlin tämän syksyn Vintage Stories -malliston teemana on ”Vintage Loveletters”, jonka inspiraation lähteenä ovat olleet menneiden aikojen lemmenkirjeiden mustavalkoisen grafiikka. Pitsin, sifongin ja brodeerausten harmoniaan on lisätty moderneja yksityiskohtia, kokonaisuudella tavoitellaan boheemia fiilistä.

 Mallistoon kuuluu kuvioidulla pitsillä ja yksityiskohtaisilla brodeerauksilla somistettuja väljiä mekkoja ja puseroita. Materiaaleina on käytetty ohutta puuvillaa, viskoosia ja kevyttä sifonkia. Väriskaala on mustavalkoinen, mutta mallistossa on käytetty erilaisia mustan ja valkoisen sävyjä, jotka antavat kokonaisuuteen vähäeleisen kaunista harmoniaa.

"Mallisto on rakkaudentunnustus omille henkilökohtaisille suosikkivaatteille", sanoo KappAhlin designpäällikkö Carina Johansson lehdistötiedotteessa. "Meitä ovat inspiroineet vaatekaapin mielivaatteet, jotka on joko saatu perintönä tai ostettu vintagena ja jotka modernin tuntunsa vuoksi toimivat kaikissa tilanteissa." Tämän sesongin Vintage Stories-mallistoa täydentää yöasujen setti.

 Mallistossa on myös tytöille kaksi mekkoa, pitsiunelmasta Wednesday Adamskin olisi voinut tykätä!

Kuvissa on omia lemppareitani mallistosta. Tällä kertaa en päässyt hiplailemaan näitä oikeasti, (kiitos vesivahinkovaaran), joten tyydytään odottelemaan malliston saapumista kauppaan asti. Erityismaininnan saavat malliston kauniit korut, itse tykkäsin erityisesti tuosta ompelukoneen, saksien ja hakaneulan yhdistelmästä, joka tekisi mieli hankkia itsellenikin. "Vintage Loveletters" -mallistossa on hyvä fiilis, itselleni tulivat mieleen 1900-luvun alkupuolen Pariisi, ompelijattaret ja haikeansuloinen kaipaus.

kollaaseissa käytetyt kuvat täältä

Thyra Therman a/w 12-13: Magpie

Photographer: Maria Baranova

Bondage: Tinttu Henttonen

Hair&Make-up: Satu Huikko

Model: Nelly Nilsson

Light: Antti Saarainen

Thyra Thermanin syys-talvikauden mallisto, Magpie on tekijälleen tunnusomaisen ylellinen ja sensuelli - ja syntisen kaunis. Sain sähköpostiini nämä Maria Baranovan kuvaamat, upean sadunomaiset kuvat,  ja ajattelin kysyä Thermanilta hieman lisää hänen suunnittelutyöstään...

Millaiset asiat inspiroivat suunnittelutyötäsi?

Minua inspiroivat erilaiset materiaalit: käyttömateriaalit kuten silkki ja erilaiset joustavat materiaalit. Sitten myös paperi! Kaikenlaiset paperipinnat ovat mielestäni hienointa mitään! Keräilen piirrustuspapereita ja muitakin taidepapereita, sillä niille piirtäminen ja alusasujen suunnittelu toimii aivan eritavalla, riippuen miltä kynä kuullostaa milläkin paperilla.

Millaisten asiakkaiden haluaisit käyttävän tuotteitasi?

Minulla on laaja asiakasryhmä, iältään he ovat noin 20-65 -vuotiaita naisia. He ovat kiinnostuneita Suomi-designista, jota haluavat tukea hankkimalla tuotteita, joita he käyttävät ylpeästi, samalla erottuen massasta. Asiakkaani myös ymmärtävät, että parasta luksusta on helliä itseään ja satsata laatuun ja palveluun. Asiakaskuntaani kuuluu myös mittatilausasiakkaita: he ovat naisia, joilla on usein syynä hankala "väliinputoaja" koko (esim. suuret rinnat ja pieni ympärys), jolloin usein paras ratkaisu on mittatilauskorsetti.

Kaikki asiakkaani ovat minulle erittäin rakkaita ja nautin suuresti asiakaspalvelytyöstä kun saan jakaa intohimoani eteenpäin ihmisille jotka ymmärtävät mistä puhun!

Jos ei tarvitse miettiä kustannuksia eikä toteutusmahdollisuuksia, mitä/millaista materiaalia käyttäisit?  

 Nahka ja sulat ovat materiaaleja joista toivoisin pystyväni tekemään lisää alusasuja! Ne ovat luonnonmateriaaleja ja erittäin näyttäviä. 

Inspiroivaksi musiikkivideoksi Therman nimesi Lady Gagan Alejandron, koska se on kaunis vahva ja puvustuksellisesti inspiroiva! Todellakin.

Seuraa Facebookissa Tyra Therman  
Tyra Therman Syys/Talvi 2012 Alusasumallisto Magpie tulee myyntiin syyskuun lopulla Punavuoren Putiikkiin ja Liikkeeseen.

London pt. 2, Brick Lane

Yksi Lontoon kohteistamme oli Spitalfields Market, mutta perjantaina kymmenen aikaan aamulla paikka oli vielä kovin hiljainen. Kävelimme hieman eteenpäin kohti Brick Lanea, koska muistin jonkun suositelleen sitä. 

Brick Lane on kirjaimellisesti hyvin brittiläisten tiilitalorivien jaksoittama katu, jonka ympäristössä asuu paljon mm. bangladeshilaisia maahanmuuttajia - tästä siis lisänimi "Banglatown". Aamupäivän auringossa Brick Lane oli vielä hyvin hiljainen, liekö syy muslimien juhlapäivän, perjantain, sillä suurin osa paikoista oli aamupäivällä vielä kiinni ja ne avautuivat vasta kahdentoista jälkeen.  Kadun varrella on vieri vieressä moskeijan ja katolisen alakoulun lisäksi etnoruokakauppoja ja pieniä ravintoloita ja kahviloita (curryruokia, halal-aterioita, erilaisia leivoksia ja orgaanista kahvia), joukossaan toki trendikkäitä kauneussalonkeja ja butiikkeja, kaikki sulavasti sekaisin.

Katutaiteella on Brick Lanella myös oma osansa. Taso vaihtelee uskomattoman hienoista töistä aina töherryksiin saakka, mutta kokonaisuus on yhtä iloisen kirjava.

Miau!

"Mitähän löytyy ketun- ja kissannaamojen takaa?" Kamera aidan yli ja räps!

"Queen of Spitalfields" piissiä taiteileva heppu työskenteli kylmän rauhallisesti, eikä välittänyt turistikuvaamisestamme pätkääkään.

Brick Lane sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä Old Spitalfields marketilta, lähistöllä on myös Petticoat marketplace. Metroasemilta Liverpool Street ja Aldgate tai Aldgate East on helppo suunnistaa paikalle.

Istituto Maragonin Londonin koulurakennus oli kauniin orientaalihenkinen. Kyllä tuolla kelpaisi opiskella vähän fäshönnii!

P.S. Are you feeling fashionable -blogin Nadja oli vieraillut Brick Lanella vastikään myös, Brick Lane vaikuttaisi olevan ehdottomasti paikka, jossa haluan käydä toistekin!