17.1.2013

Aika vei meiltä sen, mummolan lapsuuden, mutta ei meitä saa vanhenemaan

Syksyllä minulla ei ollut enää aikaa siivota varastossa olleita laatikoita, joten muutossa ne kannettiin vain suoraan sisälle uuteen kämppään. Nyt olen vähitellen käynyt niitä läpi, karsien pois tarpeetonta. Opiskeluaikojen portfoliot ja koulutyöt tuli käytyä läpi, tosin aika nopeasti - monet niistä herättivät häpeää ja ihmetystä siitä, olinko oikeasti niin pihalla.
Mustavalkoinen kuvasarja on toiselta vuosikurssilta, valokuvauskurssilta. Minulla oli ilmeisesti joku Y-E-A-H idea "sukupolvien välisestä ketjusta", koska olin valinnut kuvikseni mummon ja mädän omenan kuvat. wtf. Muistan olleeni tosi surkea järjestelmäkameran kanssa, eikä pimiötyöskentelykään ollut kovin helppoa - pilasin ainakin pari filmirullaa. Omppukuva lensi kaaressa roskiin, mutta mummon kuvan säästän ja laitan kehyksiin. Teknisesti se ei ole hyvä, mutta kuvaa mummoa juuri sellaisena kun hän on aina ollut.


Kuvan ottamisesta on pian 10 vuotta. Otin kuvan salaa, mummolan keittiön kahvipöydän äärellä. Mummo on vielä elossa, mutta mummola on kylmänä eikä mummo sinne enää palaa - kuvaan liittyvä tunnelataus on siis melkoinen.
Huomaan tämän tästä kaipaavani kipeästi mummolaan. Taisin olla onnekas saadessani viettää siellä aikanaan niinkin paljon aikaa.

3 kommenttia:

Peps kirjoitti...

Mä kävin tänään just mummon luona. Varmaan viimisiä vuosia hänkin kotonaan on. Tehtiin ruokaa ja otettiin pari kuvaa polaroidtyyppisellä kameralla, jotka mummo sai itelleen ja se oli tosi mielissään niistä :)

Akissfromthepast kirjoitti...

kyllä se on jännä miten sitä kaipaa mummolaan niin helposti ja usein.
hienoa kuitenkin että mummo on vielä olemassa tässä elämässä. ei se omppukuvakaan niin huono ollut :)

blandad. kirjoitti...

Peps: Mummot yleensä tykkää omista kuvistaan, mun mummo ei oo tainnu koskaan nähdä tätä kuvaa. En tiedä tykkäiskö se tosta, mutta luulisin että se tykkäis siitä että se on otettu rakkaassa kodissa ja paikalla, jossa mummo istui aina.

akissfromthepast: Mummolat on ihania paikkoja :) Oon ollut onnekas että mummo on saanut elää todella pitkään, on nyt jo 103 ja risat. Jonain päivänä pitää mummostakin luopua... huh.
Omppukuva aiheutti myötähäpeää liiaksi :D