Keittiöstä on muodostunut lempipaikkani tässä uudessa kämpässä. Tullessani tänne ensimmäistä kertaa asuntonäyttöön, vastassa oli varsinainen läävä, mutta keittiössä seistässäni tuli fiilis että kämpässä on kuitenkin jotain potentiaalia.
Muuttopäivää edeltävänä päivänä tulin hakemaan avaimia, vain todetakseni ettei edellinen asukas vaivautunut edes siivoamaan jälkiään. Aloitin keittiöstä. Allaskaappi oli täynnä pulloja, jääkaapissa ja pakastimessa oli jätesäkillinen (osittain pilaantunutta) ruokaa, astiakaapissa vielä asukkaan astioita, tasot olivat likaiset, puhumattakaan rasvakerroksen pinttämästä hellasta ja kaiken kaaoksen ympärillä pyörivistä banaanikärpäsistä. Siivosimme keittiötä tuntikausia ja ankaran puunauksen jälkeen se alkoi näyttää lupaavalta. Muuton jälkeen aloin järjestellä ensimmäisenä keittiötä.
Keittiön sisustamisesta ei ollut sen kummempaa visiota, asiat vain löysivät vähitellen paikoilleen. Kokonaistunnelmasta alkoi tulla värikkään retro, but that's the way I like it.
Sain kahdet verhot palkkioksi Vallila Interiorille suunnittelemistani pressipäiväasuista ja toisiksi verhoiksi valitsin Jaffat nimenomaan keittiötä ajatellen. Verhonipsuja riitti vain yhteen verhoon ja hyvä niin, kaksi verhoa voisi olla liikaa. Ikkunoissa on sälekaihtimet, joten verhot ovat enemmänkin tuomassa kodikkuutta ja eristämässä ääntä.
Mitään uusia huonekaluja ei keittiöön ole hankittu. 1950-luvun puinen pöytä oli jo edellisessä asunnossa. Olen pitänyt sen päällä liinaa, punaruudullinen on kirppikseltä. Musta itsepäällystetty tuoli ja 1970-luvun punaiset jakkarat (niitä on 2kpl) ovat dyykattuja. Musta-valkea-keltainen räsymatto oli Rovaniemellä asuessani keittiössä, sieltä muuton jälkeen se on ollut varastossa - nythän se on taas tyyliltäänkin ajankohtainen.
Aiempi asukas oli poistanut toisesta keittiönkaapista ovet, mutta olen aina tykännyt avohyllyistä keittiössä, joten ovet saivat jäädä varastoon. Aluksi pelkäsin, että kissat tunkevat itseään hyllyille pudottelemaan tavaroita, mutta hyllyt eivät ole saaneet juuri minkäänlaista kiinnostusta osakseen. Asiaa ehkä auttaa, että kissanruokia säilytetään työtason alimmassa vetolaatikossa.
Toinen yläkaapeista on astiakaappina.
Näteistä astioista ja peltipurkeista ja muusta rekvisiitasta huolimatta hyllyt ovat ihan arkipäiväisessä käytössä, ylintä hyllyä lukuunottamatta. Esillä on myös "rumia" asioita kuten tavallisia maustepurkkeja ja ruokapakkauksia - säilytystilat ovat kuitenkin rajalliset ja tämähän on koti eikä mikään lavaste. (Tästä syystä kelpuutan myös miehen ruman mikron - se toimii)

Edellisessä
asunnossa oli pieni keittokomero, mutta kaappitilaa oli jotenkin
enemmän. Esille olen laittanut nättejä astioita, jotka eivät ole
jokapäiväisessä käytössä. Marimekon Siirtolapuutarhaa ja Aarretta, Habitatin teekupit, vaaleanpunaiset KoKo-espressokupit, Iittalan Taikaa, Rörstandin Mademoiselle Oiseaut ja vanhoja Arabian kirppisastioita. Keltainen sokeripurkki on Teemaa, jossain ovat myös saman sarjan teepannu ja kermakko... joukkoon sopivat hyvin S-ryhmän House-malliston ruusumukit. Peltipurkit ja muu rekvisiitta on vuosien
aikana kerättyä. Polkka Jamin kortit sopivat hyvin tunnelmaan. En ole
koskaan päässyt washi-teippailun makuun, vinkkinä että sähköteippi
toimii samalla tavalla ja on paljon edullisempaa (0,70€ rulla).

Ruuanlaiton ja syömisen lisäksi keittiössä oleskellaan muutenkin: seurustellaan vieraiden kanssa, kuunnellaan musaa, katsotaan nettitelkkua, tehdään käsitöitä, luetaan, askarrellaan, haaveillaan. Myös paperihommat hoituvat mieluiten keittiön pöydän äärellä, silloin kannan vain tarvittaessa tulostimen pöydän kulmalle. Keittiössä on myös radio, jota tykkään kuunnella samalla kun hengailen.
Myös kissat viihtyvät keittiössä erittäin hyvin.
Keittiö on tosiaan hyvin simppeli, mutta toimiva. Kaapit ja laatikostot ovat vanhoja ja kuluneita, samoin työvalot. Hella ja jääkaappi-pakastin ovat kuitenkin selkeästi tämän vuosituhannen juttuja. Kaappien ja laatikoiden ovet joku on maalannut mustiksi, alunperin ne ovat olleet punaruskeat... ilmeisesti tästä syystä myös laatikostojen vetimet ovat eriparisia. Taloyhtiöön puuhataan laajaa putkiremppaa ensi vuoden aluksi, joten vuokranantaja ei ole innostunut mihinkään remppajuttuihin tässä vaiheessa. Näillä siis mennään.
Jonkun mielestä jääkaapin oven pitäisi olla tyhjä ja puhdas, itse olen sitä mieltä että lempparimagneetit sentään pitää laittaa esille: Habitatin mäyräkoirat ja kisut, kuninkaallismagneetit, Marimekon La Boca ja New Yorkin tuliainen, Alexander McQueen-magneetti siellä pidetystä McQueenin-näyttelystä. Karhunpäät ovat Sanna Annukkaa, Marimekon pipariohje!
Sellainen keittiö siis täällä meillä! Ei mitään sisustusblogi tai -lehtikamaa, mutta meikä viihtyy paremmin kuin hyvin!!! Ja jos miettii lähtökohtaa, olen tosi tyytyväinen, että ankaralla siivouksella ja omilla, jo entuudestaan omistamillani tavaroilla keittiöstä tuli näinkin hyvä!