Loma!

H&M Conscious Exclusive

H&M lupaa tuoda Hollywoodin glamouria kevääseen Conscious Exlusive -juhlavaatemallistollaan, joka tulee myyntiin noin viikon kuluttua, 4. huhtikuuta 2013. Mallisto on osa Hennesin Conscious -linjaa, jonka tarkoituksena on tarjota ympäristöä säästävämpiä materiaaleja yhdistettynä kauden muotiin.

Conscious Exclusive -mallistossa on materiaaleina orgaaninen puuvilla, kierrätetty polyesteri ja kierrätetty polyamidi sekä Tencel. Mallistoon kuuluu juhlavaatteita ja asusteita sekä naisille että miehille. H&M:lla luonnehditaan malliston henkivän vanhan ajan Hollywood-tunnelmaa: asuissa on paljon työstettyjä yksityiskohtia ja eleganttia designia. Mallistossa luvataan olevan dramaattisia juhlapukuja ja suoralinjaista räätälöintiä naisille sekä rock 'n' roll henkistä punaisen maton juhlatyyliä miehille.

En osaa sanoa, kuinka ekologisia H&M:n käyttämät materiaalit lopulta ovat, mutta ainakin sitä voidaan pitää askeleena kohti ympäristöystävällisempää vaatetarjontaa. Toki se on myös tietoinen lisäarvo, jolla mallistoa markkinoidaan. Kuluttajalähtöisesti mallistossa on taas monia mielenkiintoisia yksityiskohtia. Vaatteet ovat (ainakin kuvissa) kauniita ja moderneja, hinnat ovat kohtuullisia ja mallistollista variaatiota on ihan mukavasti.

Poimin taas muutamia omia suosikkeja.

Tyllihelmaisessa puvussa on kauniin veistoksellinen yläosa ja trendikäs sävy. Puku näyttää varmasti ihanalta, jos se istuu kantajalleen hyvin - mikä ei tietenkään valmisvaatteelle ole aina niin yksinkertaista. Yläosan istuvuutta parantavat tukiluut ja helmassa on koristeena kultalankoja.

Vaaleanpunaisessa mekossa on hyvä leikkaus ja hienot kirjaillut yksityiskohdat. Mekkoa saa asusteilla muokattua kivasti eri suuntiin, joko hempeämmän romanttiseksi tai enemmän rokkaavaksi.

Valkoinen, liehukehelmainen toppi vaikuttaa erittäin monikäyttöiseltä vaatteelta - alaosaa vaihtamalla sen tyyliä ja tunnelmaa saa tuunattua arkisempaan ja juhlavampaan suuntaan. Tykkään ajatuksesta!

Brodeerattua pitsiä oleva hihallinen mekko kävisi vaikka tulevalle morsmaikulle. Tykkään takaa pidemmästä helmasta, tietysti pitsistä ja vanhahtava väritys tuo vaatteelle sopivasti vintagefiilistä.

Musta satiininen juhlahaalari on ajatukseltaan ihana - käytänöllisen vaate se ei välttämättä ole, mutta jos kaipaa näppärää,  juhlavaa housuasua, voisi tässä olla vastaus sellaiseen tarpeeseen. H&M:n nettisivuilla kuitenkin mainitaan, että tuote tulee myyntiin ainoastaan nettikaupassa?

Vaaleanpunaisessa juhlamekossa on avoin selkä ja kaulus, joka napitetaan niskasta. Oikealla kantajalla varmasti todella kaunis juhlapuku tämäkin.

Miesten kapealinjainen musta puku näyttää hyvältä, smokkitakin vuorikankaassa kukkii tummanpuhuvia kukkia.

Mallistoon kuuluu näiden lisäksi esimerkiksi erilaisia mustia mekkoja, valkoinen housupuku, juhlahenkinen kimonotakki ja sininen,  pitkähelmainen juhlamekko. Miehille tarjotaan skarppia puvuntakkia, jossa on hihoissa pitkät hapsut, henkselihousuja, solmukepaitaa ja herrainliiviä.Vaikutteet ovat vanhan ajan Hollywoodin lisäksi selkeästi suurten muotitalojen kokoelmissa, mutta toki mallistossa nähdään niistä H&M:n omia versioita...

Saatavilla olevat koot ovat ainakin naistenvaatteista 34-42. Naisten asusteet koostuvat koristelluista hiuspannoista, siroista korkokengistä ja laatikkomaisesta iltalaukusta, miehille tarjotaan kaularusettia ja juhlakenkää. Hinnat vaihtelevat pääsääntöisesti 14,95-199€ välillä, kallein tuote on brodyyripitsimekko, 299€.

Mallistoon voi tutustua ennakkoon täällä, kuvat täältä.

P.s. Tykkään kovasti myös pelkistä mallistokuvista. Niissä on kauniin rauhallinen fiilis, mallit ovat raikkaan näköisiä luonnollisine kampauksineen ja rekvisiittakin on pelkistettyä. Kuinka hyviltä nuo wieniläishenkiset puutuolit näyttävätkään, vaikka niitä tuntuu näkyvän tämän tästä kirpputoreilla pölyttymässä!

Arabia 140v. lautaset

Arabia juhlistaa tänä vuonna 140. juhlavuottaan ja on lanseerannut sen kunniaksi lautassarjan, joka juhlistaa Arabian pitkää perinnettä osana suomalaisen - sinivalkoisen - keramiikan historiaa. Lautasten kuviot on suunnittellut Johanna Kunelius ja ne ovat syntyneet menneiden vuosien astiakoristeiden innoittamana ja nimetty Arabialla työskennelleiden naisten mukaan. Lautaset ovat muodoltaan ovat Heikki Orvolan 24h-sarjaa.

Lautasten idea on hauska ja itse löysin muutamia ehdottomia suosikkeja, niiden kuvioissa on jotenkin orientaalia fiilistä, toisaalta ne ovat hyvin moderneja, toisaalta niissä näkee selvästi kaikuja menneiltä vuosikymmeniltä.

Toini

Arja

Heli

Heli

Lisäksi tykkäsin hauskasta kukkanaamakuviosta, joka tuo mieleen 1950- tai 1960-luvun astioiden koristelut.

Ulla

Astiasarja saa kuitenkin ison miinuksen lautasten hinnasta, yksi lautanen kun kustantaa n. 30€. Itse haluaisin hankkia näitä mielelläni juuri arkikäyttöön, mutta useamman lautasen satsille tulee aika reilusti hintaa. Ehkä siis päädyn hankkimaan yhden lautasen, joko Toinin tai Arjan?

Johanna Kuneliuksesta kerrotaan Arabian sivuilla seuraavasti: hän valmistui taiteen maisteriksi tekstiilitaiteen koulutusohjelmasta Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2004 . Neljän vuoden kuluessa hän ehti pitää seitsemän näyttelyä, kunnes muutti Pietariin ja aloitti suunnittelemaan omaa tekstiilimallistoaan, joka kantaa nimeä ”Ilmiriita”. Malliston perustana ovat iloiset painokankaat. Ennen muuttoaan hän ehti työskennellä myös Arabian tehtaalla lautaskoristeiden parissa, mikä antoi hyvän pohjan Arabian 140 v -lautassarjan suunnittelulle. Työssään Johanna Kuneliusta inspiroivat vanhat tavarat, elokuvat, arkkitehtuuri ja arkiset asiat, kuten puiston tapahtumat tai ihmisten seuraaminen metrossa. Taiteellaan hän haluaa kannustaa mm. rohkeisiin sisutusvalintoihin ja lautassarjan myötä myös mielikuvituksellisiin kattauksiin. ’Toivoisin, että ihmiset innostuisivat käyttämään mielikuvitustaan ja saisivat lautasista sopivan lisämausteen ruokaan. Leikkimielinen asenne ja värit tuovat iloa elämään.’ 

Kuvat Arabia

Tänään me lapset askarrellaan!

No ei kyllä askarrella, vaan näytetään jo valmiita lopputuloksia - juuri sillä ärsyttävällä tavalla mitä harrastetaan askartelu- ja kokkiohjelmissa.

Olen joskus silmäillyt Marimekolla heidän kalenterinkansiaan sillä silmällä - kunnes totesin että a) en juuri käytä kalenteria b) en ainakaan sellaista, johon vaihdetaan vain sisäsivut joka vuosi. Mutta itse kalenterista tuli ajatus, että jonkun kansion voisi toki päällystää jollain kivalla kankaalla.

Opiskeluaikoina ostin joskus kirppikseltä Samposopimus-kansion 10centillä. Se sopi passelisti johonkin silloiseen käyttötarkoitukseen ja on pyörinyt jo varmasti vuosikymmenen matkassa mukana. Olin jo heittämässä sitä roskiin, kun muistin tämän Marimekolla saadun inspiksen kansion päällystämisestä...

 Maija Louekarin Kippis-kangasta löytyi kangaspaloistani juuri sopivan kokoinen tilkku...

Aluksi silitin hieman taitoksia helpottamaan kiinnitysprosessia eli liimausta: liimana käytin Erikeeperiä, jonka levitin kevyesti vaahtomuovisienen avulla tasaisesti kansiin ja sitten vain nopeasti kangas päälle. Vähän niinkuin päällystäisi kirjaa kontaktimuovilla, sama meininki. Lopputulos on ihan jees ja tämäntyyppinen, hyvin kapea kansio sopii vaikka lehdistä kerättyjen reseptien säilömiseen.

Niin että mitä sitä hyvää kansiota roskiin heittämään, hahah! :D

Ai että tuli  hieno! Asiaa varmasti auttaa, että tykkään kovasti tuosta kuosista. 

Lisäksi askartelin vielä vähän korviksia.

 Löysin Tiimarin -70% alelaareista hauskoja pallerohelmiä, jotka näin heti korviksina. Pieni pussillinen kullanvärisiä korviskoukkuja löytyi alesta myös, ajattelin ettei näiden tarvitse olla niin sävy sävyyn... korvissa nämä näyttävät aika discopalloilta, mutta hyvällä tavalla.

 Ostin aiemmin H&M:n alesta statement -kaulakorun, jossa oli yksi  ketju mielestäni hieman liikaa. Irroitin ketjun korusta ja askartelin siitä korvikset - ja itseasiassa ketjua ja noita "korukiviä" jäi vielä jäljelle jotain muuta projektia varten.

 Ja lopuksi - tadaa! - wannabe-Aarikat! Mietin jo näitä tehdessäni, että hohhoijjakkaa tähänkö on tultu, väännänkö ihan tosissani puuhelmistä kulturtant-korvikset, mutta korvissa nämä ovat yllättävän hauskat ja itseasiassa nuo kultaiset koukut tuovat vähän lisäpotkua. Mutta ihan kivat arkikorvikset - jostain syystä olen kovin mieltynyt pallerokorviksiin.

Semmoista tällä kertaa, toisella kerralla jotain muuta!

Idylli eli Katja Tukiainen for Amnesty

Sain joku aika sitten mailia Amnestyn vapaaehtoistyöntekijältä, Allilta, hän vinkkasi uudesta yhteistyömallistosta joka saattaisi kiinnostaa minua ja tämän blogin lukijoita. Kiitos, kyllä kiinnostaa, sillä Amnestyn Suomen osasto on lanseerannut Idylli-nimisen malliston, jonka on suunnittelijana on kuvataiteilija Katja Tukiainen.

Malliston nimi ja tuotteiden kuosi syntyi Tukiaisen "Idyll" -maalauksen pohjalta ja sen takana on Tukiaisen filosofinen ajatus siitä, kuinka me tarvitsemme idyllejä, joissa löydämme voimia maailman julmuuksien kohtaamiseen ja ihmisoikeuksien puolesta toimimiseen. Pastellisävyisessä, sadunomaisessa kuosissa seikkailee Katja Tukiaisen tyylille ominainen tyttöhahmo bambilla ratsastaen ja mallisto koostuu kietaisuhameesta, tuubihuivista, taskuliinoista sekä monimuotoisesta Furoshiki-liinasta.

Mallisto on näkyvä osa Amnestyn Joku raja! -kampanjaa, joka toimii naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Kampanjalla vahvistetaan uhreiksi joutuneiden naisten asemaa niin parisuhdeväkivallan, ihmiskaupan kuin konfliktialueidenkin yhteydessä. Mallistosta saatava tuotto menee lyhentämättömänä Amnestyn ihmisoikeustyölle.

Mallisto valmistetaan Reilun kaupan puuvillasta vastuullisessa, WFTO:n jäsenenä toimivassa tehtaassa Mauritiuksella.

Oma suosikkini mallistosta on Furoshiki-liina. Se on 75cm x 75 cm kokoinen liina, jonka voi taitella eri tavoin vaikkapa kassiksi, lahjapussiksi tai suojukseksi. Itse käyttäisin liinaa myös huivina ja se olisi varmasti kätevä "jokapaikan asia" kesällä, varsinkin jos opettelee niitä erilaisia solmimistapoja. Lisäksi siinä tulee hienosti esille kaunis kuosi. 

Tuotteet ovat kohtuuhintaisia ja kauniita myös ilman hyväntekeväisyysaspektia, joka on toki hyvä lisäarvo. Tässä on hyvä lahjaidea vaikkapa keväällä koulustaan valmistuville, tiedostaville (ja tiedostamattomille) nuorille. Ja sanoinko jo, että tuo kuosi on niin nätti? :D

kuvat

Dolce & Gabbana ss'13 hehkutus!

Dolce & Gabbana on ollut taas jonkinlaisessa nosteessa, kenties viime syksyn mallistonsa ansiosta. Kun muut marssittivat näytöslavoille minimalistista tyyliä, vedettiin D&G:lla kovat piippuun ja mallit esittelevät ristipistokirjailuja, ruusukuoseja, helmiä, kultaa, kimallusta - ja päätyivät näin lähestulkoon jokaiseen muotiaviisiin. Ihana mallistohan se oli ja on edelleen, kertakaikkiaan. Dolce & Gabbanan tulevan kevään ja kesän '13 mallisto jatkaa samaa, runsasta, ihanan överiä linjaa. Värejä, kuoseja, kitchiä, kirjontaa, pampuloita, niininarua, lasikiviä, raitoja, virkattua pitsiä, huiviprinttejä, säkkikangasta ... you name it, they have it! Mallistokuvat ovat ihanaa katsottavaa kaikenlaisten yksityiskohtien vuoksi ja lopulta mekkojen mallit ovat hyvinkin käytettäviä, asustuksesta puhumattakaan. Inspiraationa on ollut kesä Sisiliassa ja iloisenkirjava lomafiilis kyllä välittyy! Tulee mieleen 1940-ja 1950-luvulla muodissa ollut siirtomaaeksotiikka ja varsinkin eteläamerikkalainen folklore.

Poimin Style.comista näytöskuvien yksityiskohtakuvia, niistä on tulossa hyvää vauhtia lemppareitani...

Mallistoon liittyvä mainoskampanja on myös aika hauska, sillä sitä ovat inspiroineet sisilialaiset katufestivaalit ja Luchino Viscontin elokuva La Terra Trema vuodelta 1948. Kamppiksessa nähdään myös ihanainen Monica Bellucci.

kuvat

kuva

kuva

Dolce & Gabbanalla on hyödynnetty mainonnassa aiemminkin tämäntyyppisiä "perhekuvia" onnistuneesti. Kuvissa on aina hauska fiilis ja tykkään siitä että kuvien mallit ovat eri-ikäisiä ja tunnelma on jollain tavalla jopa hitusen aito - jos nyt aidosta näin rakennettujen mainoskuvien yhteydestä saa edes puhua. Hauskempaa näitä on katsella, kuin sairaalloisen näköisiä ja vaivaantuneita mallityttösiä vaikeissa asennoissa. Sitä paitsi HALUAN tuollaisen mustavalkoisen raitamekon kuin oikean laidan mallilla. Täytyy ehkä tyytyä tekemään vain kopio alkuperäisestä... joka tapauksessa, meitsi diggaa!!!

Mallistokuvia voi ihastella lisää Dolce & Gabbanan omilla sivuilla 

Näytöskuvia taas Style.comissa

You could do it with a shuffle, You could do it with a stroll, You could do it with a stride, You could do the unknown, On a walkabout

Sekalaista kuvasaldoa viime ajoilta....

Parisen viikkoa sitten kävin kahvilla kuvan punahattuisen leidin kanssa. Treffasimme runollisesti Teollisuuskadulla, koska seuralainen halusi kuvata tuollaisen toimistorakennuksen purkuoperaatiota. Hassua kyllä paikalla oli muutamia muitakin ihmettelemässä tapahtumia.

Kahvilla kävimme Sävyssä. Ihan kiva paikka ja kahvikin oli hyvää.

Parin viime viikon sisällä on tullut taas ommeltua vähän enemmän. Pikku apulaiset ovat tietysti aina valmiita auttamaan....

Kuvan työvalaisin on huippuhyvä löytö Clas Ohlssonilta. Ostin mustia, hyvin perinteisiä pöytävalaisimia kerralla kaksi, olivat tarjouksessa noin 5€/kpl.

Missäs kissa olisi muualla kuin silityslaudalla?!?!?

Ompelujutuista yksi on tuo keltapohjainen tyynynpäällinen. Olin ostanut 2 samankokoista, käsinpainettua puuvillaflanellista kangaspalasta Ivana Helsingin Garagesaleilta viime kesänä (yht.2€) ja nyt kun ne tulivat taas vastaan ompelutarvikkeita pöyhiessäni, tempaisin niistä nopean tyynynpäällisen, josta tulikin aika kiva. Toisella lyhyellä sivulla on vetska.

Kivoja kirjoja...

Huomasin taannoin itsessäni taas mummoutumisen merkkejä siinä suhteessa, että en muka "raaskinut" käyttää lempparilakanoitani. Onneksi tulin heti järkiini ja aloin miettiä, että miksi niitä sitten pitäisi säilytellä... molemmat ovat Finlaysonilta, turkoosit "Kasmirit" ja mustavalkoiset "Klubit". Eihän nuo yhteen passaa, mutta toisaalta pientä arjen luksusta että saa käyttää ihanimpia asioita, mitä omistan.

Viikonloppuna olikin sitten pitkästä aikaa bileet! Yhdistettyjen synttäreiden ja tupareiden emäntä oli laittanut paikat hienoiksi, mutta koska kämppää esitellään kevään mittaan aina telkkarissa asti, en halua pilata yllätystä. Autoin tarjoiluissa ja huomasin taas, kuinka kivaa onkaan laittaa kekkereitä! 

 ihana lattiatyyny

 munanmaalauskilpailun satoa

Hyvät kemut, joista päädyttiin baariin asti. Kotimatkalla hyppäsin fiksuna likkana väärään bussiin... Kalliossa asuessa en ikinä käyttänyt yöbusseja, vaan kävelin aina kotiin, mitä nyt joskus harvoin tulin taksilla. Vallilaan ei aamutuimaan ihan jaksa kävellä (jos ei ole pakko), mutta selkeästi yöbussien reitteihin on syytä perehtyä vähän tarkemmin, eikä mennä oletuksella "no jos tästä pysäkiltä lähtevät bussit menee yleensä oman pysäkin ohi, niin varmaan tuokin menee!"

Sunnuntaina olo oli varsin rapsakka... huh huh. Onneksi rupesin touhuilemaan kaikenlaista pientä, pesin bilemekon käsin ja keitin vahvat kahvit. Sunnuntaikävely aurinkoisessa ilmassa teki hyvää ja käppäilin hieman Puu-Vallillassa, josta bongasin jotain näinkin kaunista...

... no oli oikeasti komeet jääpuikot!!!

Loppuun vielä äärimmäisen random kuva:

Löysin romuistani vanhan rintamerkin, jonka olen tehnyt joskus itse. Kuvassa on Virpi Miettinen silloisen miehensä Caesar von Walzelin kanssa ja muistan ottaneeni tuon kuvan 1960-luvun lopun Eeva-lehdestä. Heistä oli iso reportaasi ja paljon värillisiä kuvia, Virpillä oli ihanan pinkkejä asusteita ja paljon paljon meikkiä. 
Sellaista tällä kertaa! Mukavaa tiistaita!