You could do it with a shuffle, You could do it with a stroll, You could do it with a stride, You could do the unknown, On a walkabout

Sekalaista kuvasaldoa viime ajoilta....

Parisen viikkoa sitten kävin kahvilla kuvan punahattuisen leidin kanssa. Treffasimme runollisesti Teollisuuskadulla, koska seuralainen halusi kuvata tuollaisen toimistorakennuksen purkuoperaatiota. Hassua kyllä paikalla oli muutamia muitakin ihmettelemässä tapahtumia.

Kahvilla kävimme Sävyssä. Ihan kiva paikka ja kahvikin oli hyvää.

Parin viime viikon sisällä on tullut taas ommeltua vähän enemmän. Pikku apulaiset ovat tietysti aina valmiita auttamaan....

Kuvan työvalaisin on huippuhyvä löytö Clas Ohlssonilta. Ostin mustia, hyvin perinteisiä pöytävalaisimia kerralla kaksi, olivat tarjouksessa noin 5€/kpl.

Missäs kissa olisi muualla kuin silityslaudalla?!?!?

Ompelujutuista yksi on tuo keltapohjainen tyynynpäällinen. Olin ostanut 2 samankokoista, käsinpainettua puuvillaflanellista kangaspalasta Ivana Helsingin Garagesaleilta viime kesänä (yht.2€) ja nyt kun ne tulivat taas vastaan ompelutarvikkeita pöyhiessäni, tempaisin niistä nopean tyynynpäällisen, josta tulikin aika kiva. Toisella lyhyellä sivulla on vetska.

Kivoja kirjoja...

Huomasin taannoin itsessäni taas mummoutumisen merkkejä siinä suhteessa, että en muka "raaskinut" käyttää lempparilakanoitani. Onneksi tulin heti järkiini ja aloin miettiä, että miksi niitä sitten pitäisi säilytellä... molemmat ovat Finlaysonilta, turkoosit "Kasmirit" ja mustavalkoiset "Klubit". Eihän nuo yhteen passaa, mutta toisaalta pientä arjen luksusta että saa käyttää ihanimpia asioita, mitä omistan.

Viikonloppuna olikin sitten pitkästä aikaa bileet! Yhdistettyjen synttäreiden ja tupareiden emäntä oli laittanut paikat hienoiksi, mutta koska kämppää esitellään kevään mittaan aina telkkarissa asti, en halua pilata yllätystä. Autoin tarjoiluissa ja huomasin taas, kuinka kivaa onkaan laittaa kekkereitä! 

 ihana lattiatyyny

 munanmaalauskilpailun satoa

Hyvät kemut, joista päädyttiin baariin asti. Kotimatkalla hyppäsin fiksuna likkana väärään bussiin... Kalliossa asuessa en ikinä käyttänyt yöbusseja, vaan kävelin aina kotiin, mitä nyt joskus harvoin tulin taksilla. Vallilaan ei aamutuimaan ihan jaksa kävellä (jos ei ole pakko), mutta selkeästi yöbussien reitteihin on syytä perehtyä vähän tarkemmin, eikä mennä oletuksella "no jos tästä pysäkiltä lähtevät bussit menee yleensä oman pysäkin ohi, niin varmaan tuokin menee!"

Sunnuntaina olo oli varsin rapsakka... huh huh. Onneksi rupesin touhuilemaan kaikenlaista pientä, pesin bilemekon käsin ja keitin vahvat kahvit. Sunnuntaikävely aurinkoisessa ilmassa teki hyvää ja käppäilin hieman Puu-Vallillassa, josta bongasin jotain näinkin kaunista...

... no oli oikeasti komeet jääpuikot!!!

Loppuun vielä äärimmäisen random kuva:

Löysin romuistani vanhan rintamerkin, jonka olen tehnyt joskus itse. Kuvassa on Virpi Miettinen silloisen miehensä Caesar von Walzelin kanssa ja muistan ottaneeni tuon kuvan 1960-luvun lopun Eeva-lehdestä. Heistä oli iso reportaasi ja paljon värillisiä kuvia, Virpillä oli ihanan pinkkejä asusteita ja paljon paljon meikkiä. 
Sellaista tällä kertaa! Mukavaa tiistaita!