Sometimes you love it, sometimes you don't

Olen jo pidemmän aikaa yrittänyt piirtää enemmän. Piirtäminen on rakas harrastus, jonka parissa viihdyn ja rentoudun, mutta jotenkin se vain kovin usein jää. Toisinaan olen ihan tyytyväinen kynäni jälkeen, mutta aika usein olen myös totaalisen tyytymätön. Tyytymättömyys ja emmä-osaa-nää-on-ihan-hirveitä syövät kuitenkin koko harrastetta. Tungen piirroksia sivuun, vain löytääkseni niitä pitkän ajan kuluttua uudelleen. Täähän on ihan hyvä, mietin. Ei mestariteos, mutta ihan kelvollinen. Tässä on jotain hyvää. Olen oman itseni pahin arvostelija, vaikka tärkeintä olisikin juuri tekeminen. Huonojen piirrosten jälkeen voi tulla taas uusia ja parempia.

Tässä muutamia niitä ei-niin-hyviä, jotka julkaisen siksi, että oppisin olemaan armollisempi itselleni.

Väärät mittasuhteet ja tukkoon väritettyjä alueita. Pahimpia mokia korjailin Photoshopilla, koska tykkäsin tämän värisävyistä ja fiiliksestä. Pääosin tehty siis tusseilla ja musteella.

Joskus tulee monta huonoa putkeen. Olin aiemmin piirtänyt onnistuneesti ihan vain kuulakärkikynällä ja sitten kun innostuin siitä urakalla, kaikista piirroksia alkoi tulla kökköjä...

En yleensä tykkää kasvottomista, mutta tällä oli niin karsea naama, että kumitin sen suorilta pois. Jotain kivaa, mutta kuitenkin aika epäonnistunut, kun tyyppi on niin "kasassa".

 Tämä on ihan ok, mitä nyt tosi tylsä ja laskostukset menivät pilalle ja silmät ovat kierot ja ...

Eikä tämäkään ihan onnistunut. Katselin samaan aikaa vanhaa kotimaista elokuvaa, ehkä siksi tästä tuli niin vanhahtava ja jotenkin karski. No, eipä se elokuvaa ollut kummoinen.

Opiskeluaikoina oli aina niitä tyyppejä, jotka eivät käytännössä osanneet oikeastaan yhtään mitään, mutta olivat silti todella ylpeitä omista aikaansaannoksistaan. Opistossa meillä oli yhdellä maalauskurssilla opettaja, joka esitteli pitkään ja hartaasti omia töitään - viimeisimpinä yksivärisiä maalauksia, joihin hän oli lähinnä vain hieronut väriä paksuna kerroksena. Tyyppi jäi kuitenkin mieleemme, koska tykkäsi niin paljon omista duuneistaan.

Eiköhän se tästä taas!

Kesäkuosit

Nyt eletään jo kesäkuun loppua (!), joten muutamia sekalaisia poimintoja tältä kuukaudelta...

Kuulun Yves Rocher "bloggaajatestiryhmään" ja alkukuusta sainkin sieltä testiin muutamia juttuja, joista erityisesti kynsilakat ovat olleet käytössä. Ei-niin-yllättäen oma suosikkini näistä kahdesta on tuo pinkki sävy, Rose Somptueux (ylellinen ruusu), se on vähän tummempi ja kirsikkaisempi, mitä entuudestaan omistani pinkit kynsilakat. Oranssinpunainen lakka on kiva, mutta kaipaisi ehkä ruskettuneempaa ihoa noustakseen jotenkin enemmän esiin ja muutenkin poltettuun oranssiin vivahtava sävy on itselleni enemmän syksyinen väri. Kesto näissä Yvesin lakoissa on perushyvä ja lakat kiiltävät sopivasti, ainakin omaan makuuni.

Yhtenä perjantaina jaettiin Ruttopuistossa Linnanmäen ja Ivana Helsingin yhteistyötempauksen johdosta Hyrrä-tuotteita ja sain sieltä tuollaisen neliskanttisen muistikirjan. Tempaus oli hauska, paikalla oli posetiivari ja muistikirjat oli somistettua lahjanarurusetilla. Ilmeisesti aiemmin oli jaettu jotain muitakin kyseisen sarjan tuotteita. 

Kesäkuun alussa menin juhliin, joiden pukukoodina oli kukkamekko. Tuntui että kaikki mekkoni on jo niin nähty, joten päädyin ompelemaan ihan uuden. Mitään erityistä tässä mekossa ei ole, mutta on niin perusmekko että uskon voivani vetää sillä taas useammat kesäkinkerit läpi. Kangas on Eurokankaasta ja maksoi muistaakseni 9,90€/m. Päädyin vuorittamaan vain mekon miehustan, koska kaipasin kevyttä kesämekkoa, josta ei kuitenkaan näkyisi ihan täysin läpi.

Kaipasin kesägarderobiini myös vähän ajanhenkisempää tatsia ja hankin tällaisen digiprintatun trikoomekon. Kuosissa on kolibreja, eksottisia kukkia ja perhosia, ihan jees. Mekko on Ellokselta ja jonkun alennuksen jälkeen se maksoi 15€. Sivuhalkioista en tykkään ylipäätään, ne taidan suosiolla ommella kiinni.

Muutoin kesävaatteeni ovat hyvin pitkälti samoja, kuin aiempina vuosina. Vaatteiden käyttöikää lisää huomasti tällainen sesonkiajattelu ja itselläni hommaa toimii hyvin, kun materiaalit ja värit ovat selkeästi kesäisiä, eikä niihin tee mieli pukeutua enää sään viilennettyä.

Tallinn

Ystävä soitti viime keskiviikkona "Hei... olis tällänen tarjous, kiinnostaisko lähteä Juhannuspäivänä Tallinnaan?" "Jooo-o, kiinnostaishan se". 

Olimme perillä vain 3,5 tuntia, joten siinä ajassa ei mitään suurempia ehtinyt. Mukana oli "ekakertaa-tallinnanmatkaaja", joka ei ollut käynyt kaupungissa koskaan aiemmin, joten suuntasimme vanhaan kaupunkiin. Ilma oli kuumankostea ja pilvinen, mutta selkeni pian helteiseksi auringonpaisteeksi. Minireissu oli ihana ja Tallinna vielä ihanampi. Vanha kaupunki on aina vaan niin kaunis ja tällä kertaa ihastelin enimmäkseen ovia. 

Joskus täytyy taas päästä useammaksi päiväksi, haluan seikkailemaan syvemmälle kaupunkiin...

p.s. Viikko sitten ei ollut mitään Juhannussuunnitelmia ja lopulta cityjussista tulikin aivan loistava, kun perjantaina grillailtiin Mustikkamaalla yömyöhään ja lauantaina reissattiin.

Miljoona miljoona miljoona ruusua

Ennen Juhannusta vietin muutaman päivän maalla. Tein ne kaikki perusjutut, joita suunnittelinkin tekeväni ja pääsin myös kirppikselle. Ruusuverhot maksoivat 3€ ja ovat mukavan pehmeäksi kulunutta puuvillaa. Nämä ovat sellaiset rintamamiestaloverhot, aika lyhyet, mutta itse ajattelin mekkokankaaksi.

 Samalta kirppisreissulta löytyi myös ruusuinen keksipurkki. Kashmirin uni on kirjaston poistokirja, joka oli päätynyt kirppiksen "ota tästä"-tavaroihin. Minusta tuo kansi oli ihastuttava ja tarinakin varmasti sopivan kevyttä kesälukemista.

Maalla vietettiin mitä upeimpia kesäiltoja, tuo auringonpaiste vielä iltayhdeksänkin jälkeen oli uskomaton. Ihana kesä.

Ruusuhulluuteni vain jatkuu siis.

Juhannustaikaa

Ihanaa ja valoisaa Juhannusta!

Minttumarjan mekkoja

Mint&berry on berliiniläinen vaatemerkki, jonka ideana on tuottaa suhteellisen edullisia ja kauniita vaatteita nuorille naisille, yhdistellen tyttömäisyyttä, vintagea ja skandinaavisia linjoja. Mallistoa suositellaan erityisesti vintagehenkisistä mekoista tykkääville ja siksi otinkin sen tänne tarkasteluun, koska täällähän sellaisista mekoista tykätään. Mallistossa on paljon nättejä "perusmekkoja" ja tykkään siitä, että joitain mekkomalleja on saatavilla myös erillisenä puserona ja hameena. Lookbook-kuvissa on mukavan kevyt ja rauhallinen kesäfiilis.

Nettikauppa Zalandolla on sen verran laaja valikoima kyseisen merkin tuotteita, että se sai pohtimaan onko näillä kahdella asialla joku kytkös ja tosiaan, mint&berry näyttäisi olevan Zalandon omistuksessa. Zalandon kautta tuotteita saakin siten parhaiten ja osa näyttäisi olevan vielä alennettunakin.

 

kuvat mint&berry ja  http://www.zalando.fi/mint-berry/

 

53m ylöspäin

Korkeanpaikankammo.

Se iskee jo metrin korkeudessa. Sen vuoksi en ole vieläkään käynyt ystäväni asunnon oleskeluparvella.

Ja siitä huolimatta menin Lintsillä Panoraamaan.

Yllätyin positiivisesti. Katse kiinteästi horisontissa, olo oli hyvä, eikä huimannut yhtään. Ylhäältä päin Helsinki on paljon suurempi ja isompi, kuin mitä se joskus maankamaralla tuntuu. Metsikköä ja urbaania betoniviidakkoa. Ei hassumpi paikka sittenkään.

Lintsillä mietin, että milloin se huvipuiston henkeäsalpaavan jännittävä ja riemukas olotila vaihtui siihen "hyi-kauheeta-tekee-jo-pahaa-katsoa" fiilikseen?

Taisi olla ystävän kesän eka pehmis. Hyvää oli kuulemma ja biohajoava kippo sai kiitosta - varsinkin kun se oli niin nätti.

Ruusujen aikaan

Poimin eilisiltana muutamia ruusunoksia mukaani ja laitoin juomalaseihin. Aamulla keittiössä oli vahva ruusuntuoksu. Ihanaa. Sen kunniaksi ruusumukista aamukahvia ja pakkasesta pannaria sekä mustaherukoita, lisäksi vielä jogurttia. (Ruusumuki on Sokoksen omaa mallistoa 2 vuoden takaa ja ruususervetit ovat Clas Ohlssonilta)

Saahan kesäisin vähän höpsähtää kukkasiin?

 

Valehtelematta kamerassani on vain kuvia kukkasista ja kissoista. Olispa parempi kamera, niin olisi vielä enemmän! :D