Kesä! Eikä mitään tekemistä? Lukeminen kannattaa aina!
Kliseegalleriat sikseen. Itsellänihän on tapana päätyä lukemaan aina jotain vähän raskastempoisempaa kirjallisuutta ja välillä sitä ei vaan jaksa. Tekee mieli lukea jotain kevyttä ja viihdyttävää, kuitenkaan tuntematta itseään idiootiksi. Viime kirjastoreissulla onnistuin nappaamaan parikin hyvää kesäkirjaa:
Antiikin Kreikan jumalat eivät ole kadonneet nykymaailmasta mihinkään, vaan he ovat asettuneet elämään Lontooseen. Heidän voimansa ovat vähentyneet ja mielensä tylsistyneet. He asuvat kimppakämpässä talossa, joka on pahasti ränsistymään päin. Apollon yrittää uraa tv-meediona, Afrodite on call-girl, Artemis koirienulkoiluttaja ja Dionysos klubinomistaja. Zeus pysyttelee vintillä eikä kukaan ole nähnyt häntä pitkiin aikoihin. Tarvitaan pari kuolevaista, juonittelua, Eroksen nuolenisku ja kolmiodraama on valmis.
Marie Phillipsin Huonosti käyttäyvät jumalat on viihdyttävä ja kepeästi eteenpäin soljuva kertomus, ja vaikkei se mikään kaunokirjallinen helmi kielellisesti olekaan (toki tämä voi johtua myös suomennoksesta) on siinä hyvin rakennettu tarina. Jumalhahmojen inhimillistäminen on hauska lähtökohta ja tarina jäljittelee oivallisesti jumaltarustojen tarinoiden juonenkäänteitä.
Hauska ja viihdyttävä teos, jossa on kuitenkin hienoinen opetus elämän rajallisuudesta. Marie Phillips on opiskellut antropologiaa ja dokumentintekoa ja Huonosti käyttäytyvät jumalat yhdistää näitä molempia vaivattomasti. Ehkä juuri tuo tv-sarjamaisuus/elokuvallinen kerronta tekee kirjasta viihdyttävän, mutta itse en näe sitä ollenkaan huonona juttuna. Loistavaa kesäluettavaa riippumattoon, parvekkeelle, mökkilaiturille tai syreenipensaan alle - kun kaipaa jotain kevyttä.
Jasmin Darznikin Iranilainen tytär on kertomus äideistä ja tyttäristä sukupolvien ajan ja se perustuu tositapahtumiin. Amerikkalaistunut iranilaistyttö Jasmin palaa äitinsä kotitaloon suremaan isänsä kuolemaa. Jasmin löytää vanhan valokuvan äidistään nuorena morsiamena, eikä kuvassa ole Jasminin oma isä, vaan joku aivan vieras ihminen. Kysyessään äidiltään kuka kuvan mies on, hän ei saa vastausta. Myöhemmin äiti alkaa lähettää Jasminille kasetteja, joissa hän kertoo omaa, uskomatonta elämäntarinaansa.
Iranilainen tytär on äärimmäisen kaunis ja kiehtova kertomus, joka kertoo naisten elämästä islamilaisessa maailmassa ja Iranissa, polveillen välillä Saksaan ja päätyen lopulta Amerikan ihmemaahan. Iranissa eletään kukoistuksen ja talouskasvun aikoja, jolloin Teheranista nousee upea kaupunki. Vaikeinakin aikoina elämässä on toivoa paremmasta ja uskoa tulevaisuuteen. Perinteet ovat äärimmäisen tärkeitä, mutta maailman muuttuessa myös ihmiset ja heidän käsityksensä muuttuvat. Naisen rooli ei ole aina helppo, mutta on harhaluuloa ajatella, että nämä naiset olisivat heikkoja. He ovat selviytyjiä, jotka rakentavat elämänsä uudelleen vaikka olisivat menettäneet aivan kaiken.
Iranilaisesta tyttärestä on käytetty erittäin kaunista ja kuvailevaa kieltä. Kirjaa lukiessa voi melkeinpä haistaa ruusuvedellä ja kardemummalla maustetun teen tuoksun ja hetkittäin tulee aivan valtava nälkä, kun lukee kaikista ihanista herkuista joita naiset tarjottaviksi kattavat.
Viisas, elämäniloinen ja ihastuttava kirja, jota suosittelen erittäin lämpimästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti