Elokuun viimeinen päivä! Kesä loppuu!
Toukokuussa minulla ei ollut mitään kesäsuunnitelmia ja tulevat kesäkuukaudet näyttivät hivenen ankeilta. Ei duunia, ei suunnitelmia... sitten aurinko alkoi paistaa lupaavalla tavalla, kukat kukkia ja vähitellen kesän edetessä tuli tehtyä vaikka mitä kivaa: puistohengailua, piknikkejä, Tallinnan reissu, 3-päivän festarit, visiittejä Suomenlinnaan, uimista meressä, joessa ja järvessä, lisää puistohengailua, hengailua maalla, mökkeilyä, punk-keikkaa Tammerfesteillä, vietettyä synttäreitä, ystävien seurasta nauttimista, Taiteiden yötä, taidenäyttelyitä, kirppistelyä, piirtämistä ulkona, Lintsillä käymistä jne. Minibudjetin juttuja, mutta tärkeintä oli olla ulkona ja nauttia kesästä niin maalla kuin kaupungissakin. Sanoisin, että minulla on ollut aivan ihanan mahtava kesä!
Yksi tärkeimmistä kesäpuuhistani oli tönöttää kukkivien puiden ja pensaiden juurella, hengittää niiden tuoksua ja olla onnellinen. Kuvailin syreenejä ja ruusuja, omena- ja jasminpuita loputtomiin. Kesän kuvakansioita läpi käydessäni mietin miksi, kunnes tajusin: muistaakseni.
Näitä kuvia katsellessa muistin elävästi sen yhden päivän kesäkuun alussa, kun kävelin kotoa Kurviin ja kuvailin matkan varrella kukkia. Se fiilis oli ihan mieletön, joka puolella vain ihania, ihania kukkivia pensaita ja puita, aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja koko kesä oli edessä. Miten pienestä sitä voikaan olla onnellinen joskus. Ja miten kaukaiselta tuo tuntuukaan nyt...
Ilmassa on hivenen haikeutta, mutta samalla olen onnellinen. Kesän "energiavarastoilla" olen tehnyt jo muutamia syyssuunnitelmia. Hyvältä tuntuu, tervetuloa syksy!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti