Farkkuliivi

Tilastojen mukaan tähän blogiin päädytään hyvin usein googlen kautta hakusanalla "farkkuliivi". Oma farkkuliivini on niin rakas ja paljon käytetty vaatekappale, että esitellään se nyt kerrankin edestä ja takaa.

Farkkuliivini tarina alkoi jo syksyllä 2008. Halusin tuolloin todella paljon lyhyttä, perinteistä farkkutakista leikattua liiviä ja löysin sattumalta hommaan sopivan takin silloiselta Valtterin kirpputorin itsepalvelupuolelta. Rotsi oli miesten mallia ja maksoi 3€. Kotona leikkasin siitä hihat ja sopivan mitan helmaa irti - ja the farkkuliivi oli syntynyt. Sittemmin olen käyttänyt liiviä lähestulkoon kaiken kanssa, sopi se asukokonaisuuteen tai ei. Kesällä liivi on monesti mukana kassissa, jos tuntuu että tarvitsen hieman jotain "lämmittävää" vaatetta - ja usein se on riittänyt. Hetkittäin se on ollut varastossa odottamassa aikaa parempaa ja tasaisin väliajoin olen kaivanut sen taas esiin. 

Tältä liivi näyttää tänä päivänä. Se on kulunut sopivalla tavalla ja tuntuu parenevan vanhetessaan. Malli ja yksityiskohdat ovat hyvin simppelit ja perinteiset, matsku on kunnollista denimiä, jossa ei ole tippakaan strechiä eikä muutakaan tekokuitua.

Miesten napitus ei ole koskaan haitannut minua ja itseasiassa liivi istuu rintojen kohdalta aika naftisti, mutta käytänkin sitä aina auki. Lyhennetty malli ei ole ehkä trendikkäin tänä päivänä, mutta sopii paremmin tällaiselle pitkäselkäiselle. Mittasin aikoinaan lyhennyksen paikan tarkasti peilin edessä, jotta pituus olisi just passeli minulle itselleni. Takissa oli alunperin sellainen "dirty"-kulutus, joka sittemmin on kulunut aika lailla pois, mutta kuten sanottua, tykkään kovasti siitä millaiseksi liivi on kulunut ajan myötä.

Farkkuliivin etsijöille sanoisin, parhaimman näköisen farkkuliivin saat juurikin vanhasta farkkutakista. Sopivan takin löytyminen saattaa tosin olla hankalaa, mutta palkitsee löytäjänsä varmasti. Helpoimmillaan saat liivin leikkaamalla vain takista hihat pois, tarvittaessa voi lyhentää pituutta. Puuvillaista denimiä saa värjättyä tai kulutettua kivasti. Mitä simppelimpi ja "perinteisempi" malli, sitä paremmalta se näyttää aikaa myöden. Onnea etsintöihin!

P.s. Liivi herättää hassulla tavalla katu-uskottavuutta rokkibaareissa ja punk-keikoilla, mutta olen saanut siitä kehuja myös omalta mummoltani!