If I could turn back time

Kevätjuhlapäivä. Pääsin ylioppilaaksi niin monta vuotta sitten, että kauhistuttaa! Hah! Millenniumvuoden (you do the math) ylppärijuhlatyyli oli muuten tähän päivään verrattuna to-del-la ankeaa. Suurin osa naispuolisista lukiokavereistani taisi pukeutua jonkinlaiseen jakkupukuun tai ainakin sen muunnelmiin. Kaikilla pojilla oli tietysti puku. Olen ehkä aiemmin maininnut, että itselleni oli harmaa, pitkähkö jakku ja nilkkapituinen, harmaapohjainen, suoralinjainen kukkamekko. Tuolloin oli muutenkin tapana pukeutua "pikkuaikuisiksi" ja pienessä lukiossa oli hyvinkin tarkkaa, millaisella asenteella pukeuduttiin. Helsingissä kuvataidelukion käynyt ystävä oli samaan aikaan vastaanottanut lakkinsa 1960-luvun pitsimekossa, joka oli löytynyt mummolan vintiltä...

Miten tämän päivän valmistujaisiaan juhlivat pukeutuvat? Luultavasti anything goes. Tässä muutamia fiilistelyjä Net-a-porterin valikoimista, joissa itse haluaisin juhlia :D

Biyan Akira floral-appliquéd tulle and lace gown

Matthew Williamson Cactus Garden printed silk-chiffon gown

 Chloé Ruffled silk-blend satin gown

Moschino Cheap and Chic Embellished silk-paneled lace gown

Dolce & Gabbana Almond blossom-print silk-organza gown

Temperley London Orchidea printed silk-gazaar gown

Kuvat Net-a-Porter

Millenniumin ylioppilaan vaatebudjetti oli muuten tonni tai jopa vähän yli, mutta tietenkin puhun nyt markoista. Ehkä joku tänä päivänä saa ylioppilaslahjakseen designermekon?

Onnea kaikille valmistuneille!

Suolaa suolaa enemmän suolaa

Sain erään pressitapahtuman kautta muutamia Biozellin hiustuotteita testattavaksi ja olenkin jo ehtinyt muutamaa tuotetta kokeilla parin viikon ajan.

 Suolasuihke - miten olen pärjännyt ilman? Oma hiuslaatu on pehmeä ja taipuisa, latvat kihartuvat varsinkin kostealla säällä. Harmi vain, että tukkani ei ole järin tuuhea! Suolasuihke tosiaan tuuheuttaa eikä jätä hiuksia niin "lismaisiksi" kuin ehdin aluksi kuvitella. Fiilis on tosiaan vähän niin kuin meressä uinnin jälkeen ja muutenkin olen "beach hair"-tukkatyylin ystävä. En ole muiden valmistajien suolasuihkeita testannut, joten varsinaista vertailukohdetta ei ole, mutta ainakin itselläni tämä Biozellin versio toimii tosi kivasti.

Toinen hyvä tuote on tuo Arganöljyä sisältämä eliksiiri, jota olen käyttänyt erityisesti kuiviin latvoihin. Pumppupullo on tosi kätevä, tuotteessa on ihana tuoksu ja muihin kokeilemiini Arganöljyä sisältäviin verrattuna tämän on kyllä ihan kärkipäästä! Plussaa somasta pullosta.

Näiden värinaamioiden kokeilemista olen harkinnut jo pidempään. "Rasberry" on sävyltään todella pinkki ja "Plum" syvä violetti. Biozellin esittelijä kyllä arveli, että tummaan tukkaan värinaamiolla saa aikaan vain kevyen sävyn, mutta itse olin optimistimpi. Lopputulos olikin hyvin heikosti erottuva sävy, vaikka levitysvaiheessa sävyt olivatkin todella herkullisen voimakkaita. Höh. Nämä taitavat siis toimia parhaiten vaaleassa tukassa tai vastaavasti pidentämään värjättyjen hiusten värinkestoa. Plussaa kuitenkin koostumuksesta - vaikka kyseessä on naamio, tämä myös pesi tukan ihan puhtaaksi. Myös näissä on kiva pakkausilme.

/Tuotteet saatu blogin kautta

Paperihattaraa

Stockmannin kevään visuaalinen ilme on aika soma. Kuvat kuun alkupuolelta, en ole huomannut tsekata, onko näitä jo ehditty muuttaa? Minna Parikka -teemainen ikkuna on pysähdyttänyt minut huokailemaan ihastuksesta useammankin kerran. Paperisista kennopalloista tulee mieleen hattara. Onneksi kotoa löytyy yksi mintunvihreä ja yksi vaaleanpunainen pallo, pitääkin ripustaa ne johonkin esille.

Lilacs

Kukkivat kirsikkapuut, omenapuut, syreenit... toukokuu on niin ihanaa aikaa. Ei haittaa yhtään, vaikka sää taas viilenikin, säilyvätpähän kukinnot ehkä muutaman päivän pidempään.

Toin muutamia syreenin oksia kotiinkin. Niiden tuoksu täytti auringossa kylpevän keittiön ihan tavallisena maanantaiaamuna. Oi sitä onnea!

Siivouspäivän saalis

Lauantaina vietettiin tosiaan Siivouspäivää. Olin innoissani koko kaupungin kokoisesta kirppistapahtumasta, mutta lopulta kävinkin vain Karhupuistossa. Kuuma ja väsymys tekivät tehtävänsä, toisaalta myös kirppismyyjiä oli ihan valtavasti, ehkä jopa liikaa. Tuntui ettei tarjontaan jaksanut keskittyä ja missasin varmasti monta hienoa juttua. Muutama pieni ostos tuli kuitenkin tehtyä.

 Leopardi-aurinkolasit ja kultaraitainen huivi maksoivat kummatkin euron kappale. Jälkeenpäin mietin, että ehkäpä molempia olisi voinut vähän tingata halvemmaksi, aurinkolasit kun olivat jo vähän huonossa kunnossa ja huivejakin on jo omasta takaa turhan monta. No, vähän piristystä kesägarderobiin...

 Vintage clutch maksoi 3€. Todella siistissä ja hyvässä kunnossa - ja jotenkin aika liikuttava.

Laukun vuori on "vanhan roosan" värinen.

Ensi kerralla kyllä skippaan Kallion ja suuntaan suoraan eri puolelle kaupunkia jännempien löytöjen perään.

Happenings

Viime lauantaina Arabian katufestareilla jo kolmatta kertaa.

Sää oli aivan mahtava ja porukkaa oli selkeästi edellisvuosia enemmän liikkeellä. Ravintolapäivää, kirppismyyjiä, hippejä... äänimaailma vaihteli afrikkalaisesta rummutuksesta reggaehen ja diskobiittiin. Ihmiset istuivat nurmikolla, lapset leikkivät. Tunnelma oli letkeä ja fiilis kiva: tästä se kesä vasta alkaa!

Ensi viikonloppuna on ainakin...

Maailma kylässä
Kumpulan kyläjuhlat
Siivouspäivä

ja Eurovaalien äänestyspäivä on sunnuntaina meille maijamyöhäisille, jotka eivät muista äänestää ennakkoon...

Marimekko + Kiasma = Kimpassa

Marimekon ja Kiasman yhteisnäyttely "Kimpassa/ Together" avautui tänään. Pääsin aveciksi kutsuvierastilaisuuteen ja näin ollen katsastamaan näyttelyn jo keskiviikkona.

Kiasman sivuilla kuvaillaan näyttelyä seuraavasti: "Suomalaisen nykytaiteen, muotoilun ja muodin kärkinimet kohtaavat Kimpassa-näyttelyssä. Marimekon ja Kiasman yhdessä toteuttama, rajoja rikkova näyttely avaa uudenlaisia näköaloja taiteen ja designin maailmaan. Monimuotoisessa näyttelyssä on esillä muun muassa maalauksia, valokuvia, veistoksia, tilateoksia ja keramiikkaa. Näyttelyyn osallistuvat: Jenni Hiltunen, Erja Hirvi, Maija Louekari, Aino-Maija Metsola, Tiina Mielonen, Teresa Moorhouse, Tommi Musturi, Noora Niinikoski, Tuula Pöyhönen, Sami Ruotsalainen, Aamu Song & Johan Olin, Anu Tuominen, Jenni Tuominen, Timo Vaittinen ja Hanna Vihriälä. Heistä monen koulutuksessa, työkokemuksessa ja tuotannossa yhdistyvät suunnittelun, muotoilun ja kuvataiteen eri alat."

 Marimekon omien suunnittelijoiden, Aino-Maija Metsolan, Noora Niinikosken ja Sami Ruotsalaisen yhteisvoimin toteuttama muotokuvasarja heijastelee kaksi- ja kolmiulotteisuutta, valokuvan ja maalauksen rajapintoja. Teoksen keskisimpinä osana on itse itseään ruokkiva prosessi. Muotokuvat on kuvannut Kira Gluschkoff ja yhdessä muotokuvassa poseeraa itse Kirsti Paakkanen.

 Avajaishulinoissa Paakkanen saapui katsomaan valmista teosta ja kommentoi muotokuvaansa erittäin kauniiksi - ja kaunis se onkin. Muotokuvien kulissit ja asut ovat niin herkullisen ja kiinnostavan näköisiä, että olisin toivonut niiden olevan jotenkin osa tätä teosta myös konkreettisesti.

 Kuvataiteilija Jenni Hiltunen on värjännyt ja virkannut Marimekon kankaiden ylijäämäsilppua. Hän kuvailee teostaan omasta tuotannostaan poikkeavaksi, mutta ajatteli kuitenkin työstekentelevänsä maalauksellisesti valitessaan värejä teoksen pintoja rakentaessaan.

 Marimekon suunnittelija Tuula Pöyhönen oli innostunut matonkudonnasta ja kutonut valtavan tekstiiliteoksen, josta näkyy tässä vain pieni yksityiskohta. Teokseen kuuluivat myös kangaspuut. Pöyhönen kokee räsymaton elämän symbolina ja matonkuteinaan hän on käyttänyt Marimekon kankaiden ylijäämämateriaaleja.

 Kuvanveistäjä Hanna Vihriälän valtava ruusu oli ihastuttava ilmestys, mutta vielä vaikuttavammaksi sen teki lähempi tarkastelu: teos on toteutettu kokonaan irtokarkeista, jotka on kiinnitetty nuppineuloin valkoiseen puuvillakangaspohjaan. Se on kaunis kaukaa, taianomainen läheltä tarkasteltuna.

Näyttelystä löytyy monta muuta kiinnostavaa teosta, joten kannattaa suunnata Kiasmaan. Näyttely oli mielenkiintoinen ja värikäs, kaunis ja hauskakin. Nykytaiteen ei tarvitse olla vakavaa ja ahdistunutta, vaan se voi olla värikästä ja leikkisää.

 Maija Louekarin luoma näyttelyn graafinen ilme on mahtava ja se näkyy hauskalla tavalla esimerkiksi Kiasman kahvilan ikkunoissa ja näyttelyn oheistuotteissa.

Kimpassa/ Together Kiasmassa 16.5.-7.9.2014

Oi Muumipurkki!

Fazer on lanseerannut Muumi-keksipurkki Tove Janssonin juhlavuoden kunniaksi.

Peltipurkki löytyi viikonloppuna Prismasta. Se on i-h-a-n-a. Ja itseasiassa vähän hailakamman sininen kuin näissä kuvissa. Mielestäni purkin kuvitus ja värimaailma on on erittäin onnistunut. Ihastuin siihen välittömästi. Purkissa on toki niitä Fazerin Muumi-keksejä (jotka miellän kyllä lapsille suunnatuiksi, aikuisen suuhun hieman mauttomia kyllä...).

 Tykkään siitä, että purkista näkee sen olevan ihan oikea keksipurkki, vaikka toki se on selkeästi keräilykappaleeksi tarkoitettu. Pohjassa on vielä listattuna keksien tuoteselosteetkin. Tässä on sellaista ihanaa, vanhojen aikojen henkeä, kun tämäntyyppisia juttuja ostettiin viemisiksi, kun mentiin johonkin kyläilemään.

Se on niin ihana! Olen edelleen ihan todella fiiliksissä tästä armaan peltipurkkikokoelmani uusimmasta tulokkaasta. Hinta jotain 8€ tienoilla? Menkää ja ostakaa omanne pian, ennen kuin joku urpo taas hamstraa näitä ja yrittää myydä triplavoitolla nettihuutokaupassa...

Oi Ursula

kuva Marimekko

Päivän väri-inspiraationa toimii Marimekon kevät/kesämalliston Ursula-kuosi, jonka on suunnitellut Paavo Halonen. Kuvan kattaus on aivan ihana, rakastan tuota värikylläisyyttä ja noita ihania kukkia. Kuosissa kiehtoo akvarellimaisuus ja rohkeat, suuret siveltimenvedot.

Arkikoruja

Välillä vaatii melkoista tahdonvoimaa innostua jo omistamistaan asioista. Vaatteet ovat vaikeita, mutta astiat ja korut taas helppoja: ikäänkuin huomaamattaan tulee valinneeksi toisiinsa sopivia juttuja. Toinen täydentää toista.

Korujen suhteen haluaisin olla vieläkin hipimpi. Muistelen kaiholla Lontoon torikauppiaiden vintagekoruja, afgaanirannerenkaita ja  massiivisia sormuksia. Himoitsen meripihkaa! Ja harmittelen, että enon Venäjän reissuiltaan tuomat meripihkahelmet ovat kadonneet jonnekin. 

Yläkuvan kaulakoru on kaverin kirppiskuormasta pelastettu. Pinkit ja turkoosit ovat ihan oikeita, maalattuja kiviä. 

Keskimmäisen kuvan kullanhohtoisista kivisormus on Lontoon reissulta. Se hujahti sormeeni kuumankosteassa Topshopissa, jossa vietettiin Fashion Nightia. Taika kuitenkin katosi sen illan jälkeen - sormus on hitusen pieni ja se puristaa. Käytän sitä välillä silti. Toinen sormus on taas Hennesin ghettokultaa.

Alakuvan rannerengas on yhdestä kohtaa jo vähän halki, mutta se muistuttaa koruistani eniten kaipaamani meripihkaa ja toisaalta hitusen verran niitä Lontooseen jääneitä afgaanirannekoruja. Korvikset ovat markettikamaa, jostain alennuksen alennuksesta. Oranssikivinen sormus myös Hennesiltä - sopii todella hyvin yhteen leopardikuosin kanssa.

Toivon, että minusta tulee vanhana mummo, joka kaivaa laatikoistaan mitä erikoisempia helyjä jälkipolvien (?) ihailtavaksi - tai ehkä päädyn käyttämään päivittäin röykkiöittäin erilaisia koruja. Ehkä.

Inspired by botanical beauty

Parfyymi, joka on pakattu sykähdyttävän kauniiseen pulloon on kyllä jotain aika ihanaa. Näiden Nest Fragrances-parfyymien ulkoasu kolahtaa minuun erityisesti. Pullon klassinen muotokieli yhdistyy 1700-luvulla eläneen brittiläisen taiteilijan, Mary Delanyn, taianomaiseen kasvimaailmaan - josta itse parfyymien koostumuksetkin ovat saaneet innoituksensa.

Paradise vangitsee täydellisesti tuoksun, joka tulee vasta puristetusta tuoreesta ja mehevästä veriappelsiinista. Muuten se sisältää vedellisiä vivahteita, ripauksen valkoista inkivääriä ja viipyilevää seetripuuta.

 White Sandalwood'ssa valkoinen intialainen santelipuu sekoittuu kermaiseen manteliin, valkoiseen myskiin ja eksoottisiin mausteisiin. Yhdistelmää kuvataan päihdyttäväksi, muistettavaksi ja aidosti uniikiksi.

Dahlia & Vines on sekoitus kasteisia keltanarsisseja, pioneita ja ruusuja yhdistettynä puutarhan vehreisiin köynnöksiin. Se on romanttinen kukkaistuoksu, joka tihkuu eleganssia, ylväyttä ja luksusta.

Amazon lily on sekoitus limeä, tangeriinia, ajopuuta ja myskiä. Yhdistelmää kuvataan raikkaan kukkaismaiseksi, pirteäksi ja energisoivaksi. 

Passiflora yhdistää reheviä, vihreitä sävyjä kärsimyskukkien, vesihyasianttien ja liljojen tuoksuihin. Se on femininiinen, moderni kukkaistuoksu, joka vangitsee itseensä tuntemuksen siitä, kuin kävelisi kukkaistorin lävitse.

Midnight fleur'ssa puu, patsuli ja musta meripihka sekoittuvat yöllä kukkivaan jasmiiniin ja vaniljaiseen orkideaan. Yhdistelmää kuvataan rohkeaksi, vastustamattomaksi ja aistikkaaksi.

NEST Fragrances perustettiin 2005 ja sen pääpainopiste oli tuottaa luksustuoksuja kotiin. 2012 valikoima laajentui naisten parfyymeihin. Erittäin vapaasti suomentamani "tuoksuesittelyt" (toivottavasti käytin oikeita termejä) kuvastavat hyvin yhtiön tavoitetta tuottaa laatua, luksusta ja lifestylea. Parfyymit kuulostavat aivan ihanilta, vielä kun näitä pääsisi jossain tuoksuttelemaan? Parfyymit löytyvät ainakin Sephoran valikoimista, Suomessa näitä ei taida saada mistään?

Nuo parfyymeiden inspiraationa toimineet Mary Delanyn kasvistieteellisestikin oikeaoppiset kuvat on toteutettu muuten sekatekniikan avulla... ne ovat niin hienoja, että ansaitsevat ihan oman postauksensa!

Kuvat Sephora/ NEST Fragrances

Yle Teeman Muotiviikko

Huomenna 3.5. alkaa Ylen Teemalla muotiviikko, joka pitää sisällään erittäin kiinnostavaa ohjelmistoa. Kokonaisuus vaikuttaa monipuoliselta, sisältäen osan jo itselleni entuudestaan tuttuja, mutta myös ennen näkemättömiä ohjelmia. Mikä parasta, melkeinpä kaikki voi katsoa netissä, osassa on jopa pitkä katseluaika. Tv-kanavankin puolella moni ohjelma uusitaan.

kuva

Teemalauantain 3.5. aiheena on "Svengaava Lontoo". Klo 21.00 alkaen nähdään Twiggy, 1960-luvun supermalli (Twiggy: The face of 66) -dokkari sekä illan elokuvana Kultaseni (Darling) vuodelta 1965, joka kertoo "nuoren mallin keinoja kaihtamattomasta tiestä huipulle svengaavan Lontoon suihkuseurapiireissä. John Schlesingerin ohjaaman, kolme Oscaria voittaneen elokuvan pääosissa ovat Julie Christie, Dirk Bogarde ja Laurence Harvey."

Maanantaina 5.5. klo 20.05 Muodin kolme vuosikymmentä, 1980-luku
Tiistaina 6.5. klo 20.05 Muodin kolme vuosikymmentä, 1990-luku
Keskiviikkona 7.5. klo 20.05 Muodin kolme vuosikymmentä, 2000-luku

 

kuva

Maanantaina 5.5. klo 21 Tinkimättömät tyylitaiturit  (Fabulous fashionistas) 
Tyylitaju ei ole iästä kiinni ja tämä dokkari pureutuukin kuuden, iäkkäämmän naisen tyylin saloihin. Olen nähnyt tämän aiemmin ja suosittelen sitä ehdottomasti, sillä se on hyvin kiinnostava ja koskettavakin kertomus siitä, miten rakkauden muotiin, tyyliin ja pukeutumiseen ei tarvitse loppua, vaikka nainen ikääntyisikin. Kokonaisuudessaan dokkari on myös todella inspiroivaa katsottavaa!

Tiistaina 6.5. klo 21 O'Mast - Napolin räätälimestarit 

Napolissa työskentelee joukko iäkkäitä räätälimestareita, jotka tunnetaan laadukkaista miesten puvuista ja henkilökohtaisesta palvelusta. Dokumentissa herrat paljastavat, mikä on täydellisesti istuvan puvun salaisuus.

klo 21.55  alkaen Elävä arkisto: Neuvostomuotia, arkistovieraana Minttu Vesala.

kuva

Keskiviikkona 7.5. klo 21 Minä - Karl Lagerfeld

Dokkari legendaarisesta Karl Lagerfeldistä.

kuva

Torstaina 8.5. klo 19.30 Tekijänä: Juha Mustonen

 Muotikuvaaja Juha Mustonen myi kaiken summatakseen näkemyksensä kirjaksi, filmiksi ja näyttelyksi nimeltä YKSI: "Mä tykkään voimakkaista kuvista, joissa pääosassa on ihminen, ei vaate." Jaana Semeri seurasi tilannetta.

Klo 21 Vogue: Muotitoimittajien mahti

 Voguen muotitoimittajat ovat aina olleet merkittäviä muotimaailman vaikuttajia. Lehden kuvat ovat heidän luomuksiaan. Vuosien varrella tapahtuneet muutokset yhteiskunnassa ja naisen asemassa heijastuvat työn jäljessä.

 

kuva

Perjantaina 9.5. klo 21 Mad - muotia Italiasta

Kertomus italialaisen muodin ja italialaisen naisen lähihistoriasta maailmankuulun muotipiirtäjän Maddalena Siston eli Madin (1951 - 2000) uran ja piirrosten kautta. (Il mondo di Mad, 2012)

kuva

Muotiviikon päättää Teemalauantai 10.5. aiheenaa "Muoti-ikonit". Kello 21 alkaen nähtävä Kate Moss, supermalli (Looking for Kate Moss) -dokkari sekä heti sen perään loistava Diana Vreelandin henkilökuva Diana Vreeland: The eye has to travel, josta olenkin kirjoittanut aiemmin. 

Tiedot ja tekstilainaukset Ylen Teemalta