Neljä vuotta sitten tavattiin blogitapaamisessa Koffin puistossa ja nyt mentiin kahdestaan mökkeilemään. Tyttöjen mökkireissulla saatiin grillit syttymään, hiillokset hehkumaan, ruoho leikattua, kukkapenkit kitkettyä, tomaatit lannoitettua, sauna kuumaksi ja valkkari kylmäksi. Kuka niitä miehiä ees tarvii, ainakaan ihan joka päivä? Itte kun tekee, niin tulee hyvä.
Grillattiin me kyllä makkaraakin. Raakamakkaraa ja chorizomakkaraa. Ja mökin emäntä nosteli painavia multasäkkejä tottunein ottein.
Tulen tekeminen ja kuutamon tuijottaminen saa alkukantaiset aistit valppaiksi.
No, puhuttiin me niistä miehistäkin. Niistähän sitä aina juttua riittää - moitteita ja kehujakin. Ja kun on toisen tavannut netissä ja blogitouhuissa, niin toinen ymmärtää, jos jään välillä kuvailemaan kukkia ja metsämansikoita.
Metsämansikoiden tuoksu on muuten huumaavaa. Ja mökkeily mukavaa!
P.s. Se puistomiitinki oli orastava ensitapaaminen, ystävyys syttyi sitten vähän myöhemmin. Mutta puistomiittiä seuraavana kesänä olin ensimmäistä kertaa tuolla samaisella mökillä. Tarinan opetus: ihmisistä kivojen blogien takana voi tulla tosielämän ystäviä. Se on aika hemmetin hienoa se.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti