Blogi ehti täyttää jo seitsemän vuotta! Huh. Tuskin olisin 2007 uskonut, että vielä tämä homma on jotakuinkin pystyssä seitsemän pitkä vuoden kuluttuakin.
Viimeisen vuoden aikana bloggaamistahtini on tosin hidastunut entisestään. Elämä vie ja heittelee, joskus ei vaan ehdi muilta kiireiltä ja joskus ei vaan ole mitään sanottavaa. Pitkään aikaan. Sitten taas tietokone tilttaa, kamerakin on rikki ja netti jumittaa. Välillä mietin aloittaisinko koko homman alusta, piilottaisinko postaukset ja aloittaisin puhtaalta pöydältä. Vai perustaisinko uuden blogin, hienon ja paremman. Keskitetymmän. Ehkä analyyttisen kirjablogin? Tai usein päivittyvän piirrosblogin? Humoristisen kissablogin? Elämänviisausblogin, jossa parin valokuvan lisäksi kiteytetään jokin hieno hetki? Tai miten olisi köyhistelyblogi? Juntti sisustusblogi?
Paskat.
Olkoon.
Tämä on iha hyvä näin. Tykkäänhän rosollista, salaateista, myslistä, kirjavista neulelangoista, joista neuloo raidalliset sukat, kollaaseista, kaleidoskoopeista, elokuvasoundtrackeista, kirpputoreista, kullan ja hopean yhdistämisestä, kerrospukeutumisesta, novellikokoelmista... minä en ole keskitettyjen asioiden ihminen, olen erilaisten yhdistelmien ihminen. En ole yhden asian, vaan monen asian puolesta. Ja hyvä niin.
Blandad - sekalaista hölinää ja hulinaa jo seitsemän vuoden ajan!
3 kommenttia:
Miekin oon jo reilun vuoden lueskellut siun blogia. Blogiasi seuraamalla oon saanut hyviä ideoita ja siun juttuja on mukava lukea :-)Terkuin samanalan kaima Hyvinkäältä.
Kiva kuulla jos tykkäät :)
Hurraa Blandad 7 vee! Onnea!
"minä en ole keskitettyjen asioiden ihminen, olen erilaisten yhdistelmien ihminen." Niin just!
Minulla on ihan vaan muutamia blogeja, joita jaksan toistuvasti seurata ja Blandad on yksi niistä. Pidän blogista siksi, että siinä käsitellään itseäni kiinnostavia aihepiirejä. Blogissa on rikasta ja sujuvaa kielenkäyttöä ja siinä on tiettyä aitoutta ja konstailemattomuutta arjen kauneutta ja elämän ihmettelyä kuitenkaan unohtamatta. Vähän niin kuin joku polveileva läpi aikain kulkeva jatkokertomus.
Mielestäni myöskään pienet tauot ei haittaa. Elämä etenee sykäyksittäin, välillä tapahtuu niin hirveästi ja välillä tuntuu että kaikki seisoo paikoillaan. Sånt är livet. Kaikki virtaa ja samaan virtaan ei voi astua kahdesti, niin ei myöskään Blandadissa ole itseään toistavaa postausta, vaan tarina kulkee eteenpäin.
Long live Blandad!
Lähetä kommentti